VOisko joku tiivistää mulle Kalevalan "juonen"
muutamiin lauseisiin? Siis maailma syntyy ja väinämöinen jostain sotkan munista ja ilmattarestakohan se oli? sitten tulee jotain kilpalaulantaa ja kilpakosintaa ja mitä lie? sammon taontaa ja sammon ryöstöä...
Kommentit (26)
Neljäskolmatta runo: Sulhon neuvonta. Se on aika pitkä, varsinainen toiminta alkaa tuossa 200. säkeen jälkeen. Esimerkiksi näin:
"Kun ei vielä siitä huoli,
ota tuostana totella,
neuvo neittä vitsasella,
koivun oksalla opasta,
neuvo nelinurkkasessa,
sano sammalhuonehessa,
elä nurmella nukita,
pieksä pellon pientarella:
kuuluisi kumu kylähän,
tora toisehen talohon,
naisen itku naapurihin,
metsähän iso meteli!
Aina hauo hartioita,
pehmitä perälihoja,
elä silmiä sivele
eläkä korvia koseta;
kuppi kulmalle tulisi,
sinimarja silmän päälle;
tuostapa kyty kysyisi,
tuosta appi arvelisi,
kylän kyntäjät näkisi,
nauraisi kyläiset naiset"
Portsu onkin helppo, kun siellä on pyöröovet. Vips vaan, samalla kertaa sisään ja ulos ja voilà: "Olen käynyt yliopistossa."
tuo on juuri sitä häärunoutta. Se liittyy siis häiden kulkuun. Lauluja on morsiamelle ja sulhaselle ja molemmat osapuolten vanhemmille. Tuo on siis osa sulhaselle annettavista neuvoista.
"Kalevalan runossa 43 sanotaan ihan selvästi, että..."
http://www.finlit.fi/kalevala/
äikänmaikka