Ohjeita elämään nykyajan naisille/äideille/vaimoille

TÄrkeitä ohjeita myös menneeseen ja tulevaan aikaan, ajattomia.



Lisäisin:



- Älä unohda maalaisjärkeä.

- Älä unohda itseäsi.

- Elä kuten parhaaksi koet, satuttamatta itseäsi tai muita.

Anteeksi nyt vaan, minulla on vain yksi elämä eikä toisen naisen mies tai perhe ole minulle pyhä.

AJATTELE ENEMMÄN ITSEÄSI

että pystyt katsomaan itseäsi silmiin.

tarpeeksi usein.

ÄLÄ HÄVITÄ ITSEÄSI avioliitossa, eli pidä huolta itsesäsi ja omista tarpeistasi.

AJATTELE ENEMMÄN ITSEÄSI

Ihmiset ovat hirvittävän paljon sellaisia "minä-minä-minä-MINUN tarpeeni-MINUN tunteeni-MINUN yksi elämäni-MINÄ haluan-minä-minä-minä" ja yleensä viis veisataan esimerkiksi sitten _omien_ lastenkaan tunteista, tai niiden omien lasten yhdestä ainoasta elämästä, tai heidän haluistaan ja tunteistaan...

Surullista, mutta valitettavan yleistä, nimenomaan nykyään.

ap

klishee sille että voi tehdä ja käyttäytyä miten sattuu huvittamaan...

Anteeksi nyt vaan, minulla on vain yksi elämä eikä toisen naisen mies tai perhe ole minulle pyhä.

Tottakai saan käyttäytyä tismalleen niin kuin itsestä hyvältä tuntuu. Minulla on vain yksi elämä.

tämä minun lauseeni on sukua minäminä-taudille,mutta ei kuitenkaan ole samanlaista itsekkyyttä. Tämä on tervettä itsekkyyttä. Joka monelta ns. hyvältä vaimolta puuttuu. Been there, done that. Never again.

ÄLÄ HÄVITÄ ITSEÄSI avioliitossa, eli pidä huolta itsesäsi ja omista tarpeistasi.

superäidit uupuu ja tekevät karmeita tekoja, joista saamme lukea iltapäivälehtien sivuilta.

tämä minun lauseeni on sukua minäminä-taudille,mutta ei kuitenkaan ole samanlaista itsekkyyttä. Tämä on tervettä itsekkyyttä. Joka monelta ns. hyvältä vaimolta puuttuu. Been there, done that. Never again.

ÄLÄ HÄVITÄ ITSEÄSI avioliitossa, eli pidä huolta itsesäsi ja omista tarpeistasi.

vaatii ehkä vähän pohdintaa ja puntarointia, että pystyy erottamaan terveen itsekkyyden siitä pelkästä itsekkyydestä.

ap

Uskalla elää tunteella. Ja tämä ei tarkoita sitä, että saisit viedä toiselta miehen. Sitä varten meillä on myös omatunto ja syyllisyyden tunto. Jos tekee jotain väärin, tuntee siitä syyllisyyttä. Varsin terve tunne sekin.



Älä anna pelon rajoittaa elämääsi vaan kysy joka päivä itseltäsi "estääkö pelko minua tekemästä elämässäni sitä, mitä haluan?"



Älä niele vihaa, vaan opettele sanomaan EI ja asettamaan raja.



Paljasta häpeäsi muille ja pääset siitä vapaaksi: jokainen häpeää vain itseään. Häpeä on yhteisöllinen tunne.



Sopii myös miehille!

Uskalla elää tunteella. Ja tämä ei tarkoita sitä, että saisit viedä toiselta miehen. Sitä varten meillä on myös omatunto ja syyllisyyden tunto. Jos tekee jotain väärin, tuntee siitä syyllisyyttä. Varsin terve tunne sekin. Älä anna pelon rajoittaa elämääsi vaan kysy joka päivä itseltäsi "estääkö pelko minua tekemästä elämässäni sitä, mitä haluan?" Älä niele vihaa, vaan opettele sanomaan EI ja asettamaan raja. Paljasta häpeäsi muille ja pääset siitä vapaaksi: jokainen häpeää vain itseään. Häpeä on yhteisöllinen tunne. Sopii myös miehille!

sitä tämän paremmin voi enää sanoa.

Uskalla elää tunteella. Ja tämä ei tarkoita sitä, että saisit viedä toiselta miehen. Sitä varten meillä on myös omatunto ja syyllisyyden tunto. Jos tekee jotain väärin, tuntee siitä syyllisyyttä. Varsin terve tunne sekin. Älä anna pelon rajoittaa elämääsi vaan kysy joka päivä itseltäsi "estääkö pelko minua tekemästä elämässäni sitä, mitä haluan?" Älä niele vihaa, vaan opettele sanomaan EI ja asettamaan raja. Paljasta häpeäsi muille ja pääset siitä vapaaksi: jokainen häpeää vain itseään. Häpeä on yhteisöllinen tunne. Sopii myös miehille!

anna miehellesi tarpeeksi usein.

Opettele suvaitsevaisuutta.

Luota itseesi äitinä.

kannattaisi nämä lukea ja ainakin yrittää noudattaa...

Itselle tulisi kuitenkin ko. otsikon alla mieleen ekana tuo lasten hyvinvointi ja ylipäänsä muiden ihmisten ajattelu kuin se, että "järjestäisi itsensä tilanteisiin, joissa voisi rakastua toisen omaan". Ööh, ensinnäkin - mitä hittoa nuo tilanteet ovat? Ja toisekseen - miten niihin järjestetään itsensä? Hohhoijaa, onneksi itse on jo ohittanut tuon Harlekiini-vaiheen.

- Älä petä

- Älä järjestä itseäsi tilanteisiin, joissa voit rakastua toisen omaan, jos kuitenkin näin käy, kunnioita toisten suhdetta/liittoa, äläkä muuta ajatuksia teoiksi. Ota etäisyyttä

- Pidä lastesi hyvinvointi tärkeänä asiana elämässä. Lasten etu menee toisinaan (yleensä) jopa itsesi edelle, sopeudu siihen. Tämä ei poislue itsestään huoltapitämistä ja oman ajan ottamista, jos se pysyy kohtuudessa.

- Ajattele enemmän muita ihmisiä, älä pelkästään itseäsi

- "ole itse se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä"

saa kommentoida ja jatkaa, jos tulee lisää ohjeita/neuvoja mieleen.

"Hyväksy se, mitä et voi muuttaa."



ja vanha karjalainen sananparsi:

"Ilo pintaan, vaik syän märkänis"