Kenen mielestä akateemisen työttömän pitäisi

että akateemista ei huolita tällaisiin tehtäviin, koska ajatellaan heidän kuitenkin lähtevän heti, kun oman koulutuksen mukaista työtä löytyy.

ei huolita ja akateeminen ei siihen halua, ei ole mitään ongelmaakaan? Rahaa saa kun ei ole tarvinnut mistään kieltäytyä.

menee kallis koulutus hukkaan jos akateeminen vie paikan siivousalan tyottomilta. "Oikea ihminen oikealla paikalla" on eduksi koko yhteiskunnalle.

Kun aika moni mustaihoinen maisteris- tai jopa tohtorisihminen muutettuaan Suomeen joutuu tyytymään siivoushommiin.

melkein akateeminen ja menen kyllä mihin tahansa työhön, ongelma vain on, että todella harva akateeminen tai akateemiton pystyy elättämään itsensä puhelinmyynnillä. On todella vaikeaa saada vastentahtoisia ihmisiä ostamaan jotain, mille heille ei ole mitään tarvetta. Siivoamiseenkin pitäisi nykyisin tietää kaikenlaista niistä aineista ja tekniikoista että on tarpeeksi kustannustehokas. Joten noihin paikkoihin voi ehkä "mennä", mutta aika äkkiä sieltä tulee pois jos ei ole tarpeeksi hyvä. Ja sitä vartenhan sitä on yrittänyt kouluttautua muihin ammatteihinn.

Ei varmaan ainakaan huonontaisi tätä ihmistä.

etta talla palstalla ei paljon akateemisia ole.

Kansantaloudelle on vain edullista että pidetään ihminen työelämässä ja kiinni rutiineissa, eikä kotona syleksimässä kattoon.

Akateemiset ei syleksi kattoon, vaan lukee Dostojevskiä, pohdiskelee filosofisia kysymyksiä, tutkii Suomen historiaa, kirjoittaa runoja jne.

Astetta vakavammin: tässä on sellainen ongelma, että kukaan työnantaja ei halua työntekijää, joka ei ole motivoitunut ottamaan ko. työtä vastaan. Joten tämä "pakko ottaa työ kuin työ" ei käytännössä toimi.

menee kallis koulutus hukkaan jos akateeminen vie paikan siivousalan tyottomilta. "Oikea ihminen oikealla paikalla" on eduksi koko yhteiskunnalle.

Kun aika moni mustaihoinen maisteris- tai jopa tohtorisihminen muutettuaan Suomeen joutuu tyytymään siivoushommiin.

on tooOOOOOOOoosi pitkalle koulutettuja mutta papereita ei vaan loydy, suomalainen uskoo ja nielee kaiken.

Kansantaloudelle on vain edullista että pidetään ihminen työelämässä ja kiinni rutiineissa, eikä kotona syleksimässä kattoon.

Akateemiset ei syleksi kattoon, vaan lukee Dostojevskiä, pohdiskelee filosofisia kysymyksiä, tutkii Suomen historiaa, kirjoittaa runoja jne. Astetta vakavammin: tässä on sellainen ongelma, että kukaan työnantaja ei halua työntekijää, joka ei ole motivoitunut ottamaan ko. työtä vastaan. Joten tämä "pakko ottaa työ kuin työ" ei käytännössä toimi.

duunareiden kohdalla, niinkö?

nyt ymmärtää, ettei nykymaailmassa ole juurikaan töitä, johon voi noin vaan mennä kuka tahansa ja tienata sillä elantonsa. Puhelinmyyjän paikkoja on auki koko ajan juuri siksi, että sillä ei elä kuin harva, ja ei ne pomotkaan pidä siellä töissä sellaista, joka ei saa mitään myytyä. Miettikää itse millä saisitte jonkun ostamaan Seiskan tai partakoneenteriä, kun itsekin vihaatte puhelinmyyjiä yli kaiken.

ehdottomasti viimeisiä henkilöitä, joita rekrytoidaan siivoojiksi tai puhelinmyyjiksi. Heidän ei uskota olevan motivoituneita työntekijöitä ja heidän uskotaan lähtevän heti tilaisuuden tullen. Vaikkei sitä tilaisuutta kaikille koskaan tulekaan.

Itseäni kyllä vi....aa se, että käytin vuosia yliopistossa työmarkkina-asemani huonontamiseen sen sijaan että olisin syljeksinyt kotona kattoon tai istunut vankilassa. Jos olisin tehnyt niin, kelpaisin edes kouluttamattomille sopiviin töihin, nyt minut kelpuutetaan korkeintaan paikkoihin joista saatavalla palkalla ei elä (puhelinmyynti ja lehdenjako tms.)

Työkkärirahoilla ei paljon tulevaisuutta rakennella.

alkaa puhelinmyyjäksi/siivoojaksi? Miksei sitten samantien huoraamaan, jos mikä tahansa työ on arvokasta ja parempikuin työkkärirahalla eläminen?

Sitä saa olla työtön ihan niin pitkään kuin tahtoo, ei ole pakko mennä hanttihommiin. Mutta sitten pitää hyväksyä se, että ei saa yhteiskunnalta rahaa.



Valita on sinun!

Sitä saa olla työtön ihan niin pitkään kuin tahtoo, ei ole pakko mennä hanttihommiin. Mutta sitten pitää hyväksyä se, että ei saa yhteiskunnalta rahaa.

Valita on sinun!

hanttihommiin ei pääse kaikki, vaikka haluaisikin. Aika moni huokaisisi helpotuksesta, jos olisikin töitä, jonne kaikki pääsee ja jolla elättää itsensä edes auttavasti.

"Melkein akateeminen" = haaveilee yliopisto-opinnoista? XD

"Akateemiton" = ???

melkein akateeminen ja menen kyllä mihin tahansa työhön, ongelma vain on, että todella harva akateeminen tai akateemiton pystyy elättämään itsensä puhelinmyynnillä. On todella vaikeaa saada vastentahtoisia ihmisiä ostamaan jotain, mille heille ei ole mitään tarvetta. Siivoamiseenkin pitäisi nykyisin tietää kaikenlaista niistä aineista ja tekniikoista että on tarpeeksi kustannustehokas. Joten noihin paikkoihin voi ehkä "mennä", mutta aika äkkiä sieltä tulee pois jos ei ole tarpeeksi hyvä. Ja sitä vartenhan sitä on yrittänyt kouluttautua muihin ammatteihinn.

akateemiton ei ole oikea sana, mutta kai niitä saa keksiä uusia. Melkein akateeminen tarkoittaa sitä, että ei ole vielä valmistunut. Ja ihmettelen kyllä sitä, että akateeminen olisi jonkun mielestä jotain erityisen hienoa. Ehkä jos olet valmistunut Harvardista mutta ei maakuntayliopisto-opiskelija ole mikään ihmenero, jota pitäisi erikseen yrittää alentaa, kyllä me yleensä itse tiedetään, että ns. korkealla koulutuksellakaan ei nykyään saa töitä. Ja sehän siinä ongelma onkin, että niitä hanttihommiakaan ei nykyisin kasva joka oksalla eikä niihin ihan erityisesti haeta akateemisia.

Sitä saa olla työtön ihan niin pitkään kuin tahtoo, ei ole pakko mennä hanttihommiin. Mutta sitten pitää hyväksyä se, että ei saa yhteiskunnalta rahaa. Valita on sinun!

hanttihommiin ei pääse kaikki, vaikka haluaisikin. Aika moni huokaisisi helpotuksesta, jos olisikin töitä, jonne kaikki pääsee ja jolla elättää itsensä edes auttavasti.

Sama koulutus, sama tausta jne. Voisiko olla niin, että toinen menee töihin ja toinen odottelee kotona, että joku sieltä hakisi?

Tuttu jäi työttömäksi ja tekee nyt kolmea työtä. Yksikään ei vastaa koulutustaan, mutta kaikista on tulevaisuudessa hyötyä.

Joku akateeminen työllistyy, toinen ei, koska hakijoita on enemmän kuin työpaikkoja. Jos puhutaan oman alan töistä. Ja jos puhutaan siivoustöistä, moni akateeminen lisää tavalla tai toisella ammattitaitoaan työttömänä ollessa (opiskelu, harjoittelupaikat) kuin lähtee rahan perässä tuhlaamaan osaamistaan siivoojana. Olen tosin kuullut, että ylikoulutettujen hakemukset heitetään roskikseen lähes alalla kuin alalla.

Sama koulutus, sama tausta jne. Voisiko olla niin, että toinen menee töihin ja toinen odottelee kotona, että joku sieltä hakisi?

Tuttu jäi työttömäksi ja tekee nyt kolmea työtä. Yksikään ei vastaa koulutustaan, mutta kaikista on tulevaisuudessa hyötyä.

siinä uskossa, että kaikille on töitä, kunhan vaan hakee? No onnea sulle, että olet onnistunut säilyttämään naivin lapsenuskosi hyvinvointiyhteiskuntaan. Onhan sulla toki hyvät perustelut, yksi tuttu.

Tuttu jäi työttömäksi ja tekee nyt kolmea työtä. Yksikään ei vastaa koulutustaan, mutta kaikista on tulevaisuudessa hyötyä.

Taidan olla tuo tuttusi. =P

Joku akateeminen työllistyy, toinen ei, koska hakijoita on enemmän kuin työpaikkoja. Jos puhutaan oman alan töistä. Ja jos puhutaan siivoustöistä, moni akateeminen lisää tavalla tai toisella ammattitaitoaan työttömänä ollessa (opiskelu, harjoittelupaikat) kuin lähtee rahan perässä tuhlaamaan osaamistaan siivoojana. Olen tosin kuullut, että ylikoulutettujen hakemukset heitetään roskikseen lähes alalla kuin alalla.

siivoustöitäkin on nykyisin tarjolla vähemmän kuin mitä sinne on hakijoita. Ihan itse koettu. Ei kai se nyt ole mikään ihme, jos työnantaja ottaa töihin mieluummin siivousalan ammattilaisen kuin jonkun, joka ei ole tehnyt sitä työtä päivääkään.

kun korkeasti koulutettu on ylikoulutettu, joten työnantajat ei palkkaa..

Sitä saa olla työtön ihan niin pitkään kuin tahtoo, ei ole pakko mennä hanttihommiin. Mutta sitten pitää hyväksyä se, että ei saa yhteiskunnalta rahaa.

Valita on sinun!