Kertokaa nyt minulle, että miksi miesten on niin vaikeaa vastata kysymykseen "miksi rakastat minua?"
Siis miksi? Onko kaikki miehet tällaisia vai tarkoittaako tuon kysymyksen välttely sitä, että mies ei ihan OIKEASTI KEKSI mitään hyvää sanottavaa vaimostaan. Toisinsanoen ei ole koskaan oikeastaan rakastanutkaan. Ottanut vaan vaimokseen paremman puutteessa?
Kommentit (47)
osaisin luetella joukon hyviä ominaisuuksia, mutta kyllä vastaavia on muillakin. Mutta miksi sitten juuri tuo mies? En tiedä...
osaisin luetella joukon hyviä ominaisuuksia, mutta kyllä vastaavia on muillakin. Mutta miksi sitten juuri tuo mies? En tiedä...
joista pidän miehessäni mutta mieheni ei osaa sanoa YHTÄÄN MITÄÄN. Siis hä? Eikö se voisi edes jotakin vittu keksiä?
"Sä oot mulle kiva ja sä annat mulle pillua". Veikkaanpa että et. Näin varmaan kuitenkin moni mies ajattelee.
"Sä oot mulle kiva ja sä annat mulle pillua". Veikkaanpa että et. Näin varmaan kuitenkin moni mies ajattelee.
t. ap
Mutta eikö tosiaan mitään muuta?
Rakasta. Ne haluaa kodinhoitajan ja pillua, mutta älyävät olla sanomatta sitä suoraan.
osaisin luetella joukon hyviä ominaisuuksia, mutta kyllä vastaavia on muillakin. Mutta miksi sitten juuri tuo mies? En tiedä...
joista pidän miehessäni mutta mieheni ei osaa sanoa YHTÄÄN MITÄÄN. Siis hä? Eikö se voisi edes jotakin vittu keksiä?
että haluat kuulla, mitä ne miehiset aivot voivat tuottaa?
Mä joskus nimitin alapäätäni bermudan kolmioksi, ja mies yritti kehua: "eikä ole, vaan se on jotain massiivista, niinkuin pyramidi" Juu, ihan tosissaan jokin suuri" ja massiivinen" on hyvä vertaus, kun yrittää puhua jostain "ihanuudesta"
Samoin on joskus kehunut "olet niin kaunis, sun nenäsi on uljas kuin mount everest"
koska en osaa vastata tuohon kysymykseen. Ja sitähän on kyselty adoptioneuvonnassa ja pridessä ja vaikka missä. Kaikkien koulutusten pahin vaihe. Seksielämäkysymyksetkin on mukavampia. :D
Osaisin kertoa, mistä asioista pidän miehessä, mitä arvostan hänessä jne., mutta rakkauteni häntä kohtaan ei ole riippuvainen niistä. Rakkaus vain on.
Olen myös joskus kysellyt miksi rakastaa minua ja ei ole osannut vastata ja sitten kerran sanoi no siksi kun sä rakastat mua.
Niin että kuka vaan joka olis häntä rakastanut olis kelvannut :D No ei tietenkään mutta tosta jäi elämään tuo lause vuosiksi. Toinen vakio on että tiedän että rakastan koska olen tässä, jos tilanne muuttuu niin huomaat kyllä sen.
Toi liian abstrakti käsite niille ja ne kusittelee että siihen pitää vastata jotain hienoa, niinkuin kuuluukin, olisitko tyytyväinen jos mies vastaa että siksi kun olet kiva? Minä en ainakaan ole vaan yritin lypsää jotain upeampaa ja sitten sain tuon "koska sä rakastat mua" ja sille ollaan naurettu, ja näinhän se tietty onkin myös.
vastaus:" siksi koska sinä olet niin maailman ainutlatuisin ja paras"... :)
vastaus:" siksi koska sinä olet niin maailman ainutlatuisin ja paras"... :)
Eihän kukaan nainenkaan osaa tuohon vastata! :)
Ei rakkautta voi selittää. Vaikka sanoisin, että siksi koska olet reilu ja rehellinen ja sulla on kiva tukka, niin ei samat piirteet jossain toisessa aiheuttaisi mitään reaktiota.
Muutenkin tyhmä kysymys. Miksi joka tunne pitää analysoida ja pukea sanoiksi?
Selitä vaikka miksi et tykkää punaisesta mutta vihreä väri on ihana? Selitä tarkkaan ja analysoiden?? No kun en vaan tykkää, ja toisesta tykkään!
Niin vastaisin varmaan ensin, että "sitä minäkin usein ihmettelen".
jos mieheni kysyisi miksi häntä rakastan. Ei ole mitään yhtä, suoraa, yksiselitteistä, "ikuisesti" voimassaolevaa syytä. Onko rakkaus edes niin rationaalista, että se toimii jollakin syy-seuraus-logiikalla - enpä usko.
Pääasia että rakkautta on ja osoitetaan eri tavoin (sanallisesti ja sanattomasti), ei ne perustelut ole niin tärkeitä. Jos haluaa mieheltä kehuja, kannattaa pyytää häntä kehumaan :)
Osaisin kertoa, mistä asioista pidän miehessä, mitä arvostan hänessä jne., mutta rakkauteni häntä kohtaan ei ole riippuvainen niistä. Rakkaus vain on.
En minäkään osaisi sanoa mitä miehessäni rakastan.
Tietysti siksi, että miehet eivät rakastu jonkun yhdentekevän yksittäisen ja turhamaisen ominaisuuden vuoksi, vaan näkevät naisen kokonaisuutena!
Mies sanoi sanatarkkaan näin: "Onhan sinussa paljon hyvää, mutta eihän tuohon voi vastata..
Rakastaminen ei riipu siitä, millainen toinen on eikä siinä lasketa hyviä ja huonoja puolia/plussia ja miinuksia. Se ei ole mikään laskutoimitus, rakastaako toista vai ei".
Olin IHAN VARMA että mieheni osaa kertoa miksi rakastaa minua, mutta tällaisen vastauksen sain minäkin...=))
Arvoitus ei tullut siis ratkaistuksi meidänkään puolestamme, mutta rakastaa se silti..se riittää..=))
se on ehdotonta ja ei takerru ominaisuuksiin. Ja vaikka mies sanoo suoraan vastauksen, kuten edellä "se ei ole laskutuoimituksia" nainen ei ymmärrä sitä koska hän mittaa omaa rakkauttaan ilmeisesti näin:
- iso palkka
- hyvä isä
- sängyssä hyvä
-huumorintajuinen jne
Aivan kuin treffilistana, MILLAINEN miehen tulee olla, ei niinkään että mies on mikä on ja hänet hyväksyn sellaisena.
Rakkaus joko on ja se riittää, tai sitten sitä ei ole. Silloin kun rakkaus loppuu voi alkaa miettiä niitä syitä, miksi ei pidä toisesta.
mutta en ole itsekään koskaan saanut vastausta tuohon kysymykseen.
Olen nyt naimisissa kahdeksatta vuotta, sitä ennen kahdessa pitkähkössä parisuhteessa (à 3 vuotta), jotka kumpikin päättyi minun aloitteestani. Kukaan näistä miehistä ei koskaan ole kertonut miksi rakastaa minua. Kun olin eksääni jättämässä ja kysyin, miksi hän on niin pahoillaan siitä että menettää minut, hän vastasi että "mä olen nelikymppinen ja taas sinkku". Kun kysyin, liittyykö mikään hänen eron takia tuntemastaan surusta juuri minuun, hän sanoi että "totta kai mä olen surullinen siitä että menetän juuri sinut", mutta edelleenkään en saanut selville miksi juuri minun menettämiseni häiritsi häntä.
Nykyinen aviomieheni on kertonut rakastavansa minua siksi että olen hänelle "vertainen pari", mutta en tiedä enkä kysymällä myöskään ole saanut selville että missä mielessä.
mutta tuohon kysymykseen se ei kyllä osaa vastata :D En osaa sanoa miksi.