Lue keskustelun säännöt.
Oliko 80-luvulla kansa täysin tietämätöntä ravintoasioista?
14.02.2011 |
Tuli vaan mieleeni, että meillä kotona ei juuri koskaan ollut mitään kasviksia tms. tarjolla ruuan kanssa. Ruoka yleisimmin jotain jauhelihaa + perunaa eri muodoissaan. Kun en juonut maitoa, niin annettiin mehua (kaikilla aterioilla ja väleilläkin). Kiltisti kiikutettiin kaupasta ranskanleipää ja lauantaimakkaraa. Kaikkien ruokien tekoon käytettiin puoli pakettia voita.
Ei ihmekään, että kärsin pahasta ummetuksesta koko lapsuus- ja nuoruusajan! Pahimmillaan suoli toimi vain kerran viikossa ja tuskan kera ja olin aika pullukka. Ihan ihminen minusta onneksi kuitenkin tuli. Mitä nyt huonohampainen. Ja maha alkoi toimia, kun otin ensin käyttöön kuitutabletit ja myöhemmin kuitupitoisen ruuan. Mutta eikö siihen aikaan tosiaan tajuttu mitään vai eikö vain äitini tajunnut? Nykyään hän kyllä suosii kasviksia ja hedelmiä.
Syötiinkö teillä muilla tuolla tavoin vai terveellisesti?
Kommentit (82)
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 00:40"][quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 00:29"]
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 22:50"]
Ihana nostalginen ketju :)
Muistatteko, kun nuo leikkeleetkin ostettiin lihatiskiltä? Äiti laittoi kauppalapulle esim. 150 grammaa Gotleria ja 4 broilerinkoipea, jotka sitten tomerasti tilattiin lihatiskiltä.
Edam juustoa sai sellaisina palloina tai siitä leikattuina palasina. Ei syöty sipsejä vaan popcorneja esim. synttäreillä. Jäätelö oli kesän herkkuja ja karkkipäivä ihan yleinen käytäntö. Kioskillakin oli irtokarkeissa kappalehinnat ja sitten aina valikoitiin: noita kolme, merkkareita neljä jne. Hirveät jonot ja kioskintäti lusikoi karkkeja "tuskissaan" ;D
[/quote]
Tuo vahakuorinen Edam oli muuten herkullista. Valiolta ei saa enää sellaista juustoa. Joskus vieläkin joulun alla tulee kauppoihin vahakuorista pallo-Edamia, mutta maku ei ole sama kuin silloin kultaisella 80-luvulla. Nykyään se vahakuorinen maistuu ihan samalta kuin muoviin pakattu, samaa Edamia. Silloin ennen se ei ollut samaa.
[/quote]
Mikään ei maistu samalta kuin silloin ennen :) Lapsena vaniljaeskimo oli todellista herkkua, sellainen sinivoittoiseen pilkulliseen paperiin kääritty puikko. Joskus vuosia myöhemmin ensimmäisestä puraisusta sai hetkellisen häivähdyksen siitä lapsuuden ajan herkusta ja nykyisin vaniljaeskimo maistuu vain vetiseltä ja teolliselta. Merkkaritkaan eivät maistu samalta kuin silloin joskus. Puhumattakaan lihasta. Ennen lihassa oli kunnolla rasvaa eikä siihen truutattu tehtaissa vettä ja lisäaineita katteen parantamiseksi. Kaupasta sai ostaa muutakin lihaa kuin pelkkää vähärasvaista jauhelihaa ja marinadissa lilluvia fileitä.
[/quote]
Ihan sama kokemus mulla! Oliko silloin eskimon suklaakuori paksumpi? Muistan miten se lohkesi ihanasti ensimmäisellä puraisulla. Vaan ei lohkea samalla tavalla enää.... Vai johtuuko se vain siitä että aika kultaa muistot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 00:29"]
[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 22:50"]
Ihana nostalginen ketju :)
Muistatteko, kun nuo leikkeleetkin ostettiin lihatiskiltä? Äiti laittoi kauppalapulle esim. 150 grammaa Gotleria ja 4 broilerinkoipea, jotka sitten tomerasti tilattiin lihatiskiltä.
Edam juustoa sai sellaisina palloina tai siitä leikattuina palasina. Ei syöty sipsejä vaan popcorneja esim. synttäreillä. Jäätelö oli kesän herkkuja ja karkkipäivä ihan yleinen käytäntö. Kioskillakin oli irtokarkeissa kappalehinnat ja sitten aina valikoitiin: noita kolme, merkkareita neljä jne. Hirveät jonot ja kioskintäti lusikoi karkkeja "tuskissaan" ;D
[/quote]
Tuo vahakuorinen Edam oli muuten herkullista. Valiolta ei saa enää sellaista juustoa. Joskus vieläkin joulun alla tulee kauppoihin vahakuorista pallo-Edamia, mutta maku ei ole sama kuin silloin kultaisella 80-luvulla. Nykyään se vahakuorinen maistuu ihan samalta kuin muoviin pakattu, samaa Edamia. Silloin ennen se ei ollut samaa.
[/quote]
Mikään ei maistu samalta kuin silloin ennen :) Lapsena vaniljaeskimo oli todellista herkkua, sellainen sinivoittoiseen pilkulliseen paperiin kääritty puikko. Joskus vuosia myöhemmin ensimmäisestä puraisusta sai hetkellisen häivähdyksen siitä lapsuuden ajan herkusta ja nykyisin vaniljaeskimo maistuu vain vetiseltä ja teolliselta. Merkkaritkaan eivät maistu samalta kuin silloin joskus. Puhumattakaan lihasta. Ennen lihassa oli kunnolla rasvaa eikä siihen truutattu tehtaissa vettä ja lisäaineita katteen parantamiseksi. Kaupasta sai ostaa muutakin lihaa kuin pelkkää vähärasvaista jauhelihaa ja marinadissa lilluvia fileitä.