MIten uskovaiset selittää aivovaurion vaikutukset "sieluun"?

omatunto on jokaisella ihmisellä, se ei ole sama kuin Pyhä Henki. Omatunto on yleisinhimillinen mekanismi. Omatunto voi olla Pyhän Hengen käytössä, jolloin se toimii oikein ja johtaa ihmistä Jumalan läheisyyteen. Omatunto voi vammautua ja vääristyä, ja joskus se voi täysin halvaantuakin.

sanoit tuon tarkemmin oikein.olen vaan maalikko,pitäisi varmaan olla ihan hiljaa. :)

mäkin olen maallikko

t. se besserwisseri

mäkin olen maallikko t. se besserwisseri

ja tietävämpi kuin minä kuitenkin! :)

sinunlaisesi kanssa olisi kiva keskustella näistä uskon asioista enempikin!

kiitos että korjasit minua!

kriteeriä menevät seuraavasti:

3.Dissosiaatiotilat henkilöillä, jotka ovat olleet pitkällisen ja voimakkaan panostuksen kohteina (esim. aivopesu vankeudessa tai uskonnollisia tunnuksia käyttävän kultin vaikutuspiirissä).

4.Dissosiatiivinen transsihäiriö: yksittäisiä tai jaksoittaisia tajunnantilan, identiteetin tai muistin häiriöitä, jotka kuuluvat tiettyyn kulttuuriin tai paikallisiin tapoihin. Transsiin liittyy kaventunut tietoisuus välittömästä ympäristöstä tai kaavamaista käyttäytymistä tai liikehtimistä, joka koetaan olevan oman hallinnan ulkopuolella. Possessiotranssiin kuuluu oman identiteetin korvautuminen uudella, joka koetaan jonkin hengen, voiman, jumaluuden tai toisen henkilön vaikutukseksi. Siihen kuuluu myös kaavamaisia, tahdottomiksi koettuja liikkeitä tai muistinmenetys. Esimerkkejä Indonesian Amok tai bebainan, malesialainen latah, arktisten alueiden, pibloktoq, latinalaisen Amerikan ataque de nervios ja intialainen possessio. Dissosiatiivinen transsihäiriö ei ole laajasti hyväksytyn kulttuurin tai uskonnollisuuden normaali piirre.

sielulla ei ole mitään tekemistä taivaasen pääsyn kanssa. Se on ihmisessä vaikuttava henki, joka aikaansaa taivaskaipuun. Jumalan Henki, Pyhä Henki, puhuttelee vain ja ainoastaan ihmisen henkeä ja jos ei saa vastakaikua siltäpuolen niin menee pois. Ruumis, sielu ja henki. Kolminaisuus ihmisessä kuten myös Jumala, Jeesus ja Pyhä Henki. Sielu ei ole mitään muuta kuin ihmisen ajatukset, tunteet ja tietoisuus tästä ulottuvuudesta. Ruumis on pohja, sielu on sydän, henki on yhteys Jumalaan.

Mä näen sen niin, että ihmisessä on alue, joka on hengellinen ja voimakkaasti jumalayhteyteen kaipaava ja hehgellisiin kokemuksiin kykenevä. Ehkäpä se sitten on se sielu.



Kristinuskon mukaan on olemassa pahoja henkiä ja jopa riivattuna olemisen tila, jolloin paha henki, demoni, hallitsee ihmistä (Raamatussa kerrotaan esim. Gerasan riivatusta, joka asui haudoissa - siihen aikaan haudat olivat siis luolia, joissa vainaja hiljalleen mätäni - ja jota mikään kahle ei pidätellyt).



Toisaalta uskova voi psyykkisesti sairastua ja käyttäytyä erittäin kummallisesti, mutta lääkityksen ja normaalin terapian avulla tilanne laukeaa ja henkilö paranee. Nämä asiat pitää erottaa toisistaan. Tai voi olla, että Raamatussa kerrotut riivaukset olivat sen ajan kielellä kuvailtuja psykoottisia tiloja.



Siis, jos on herkkä psykoottiselle uskonnolliselle kokemiselle, voi joutua tällaiseen erikoiseen tilaan, joissain tapauksissa voi olla kyse henkivaltajutuista, mutta kovin herkästi ei kannata innostua siihen suuntaan diagnosoimaan, koska toisen syyttäminen riivatuksi voi tuottaa mitä suurinta vahinkoa.

Elämme 2000 -lukua.

Riivattu... juuh.

Mä näen sen niin, että ihmisessä on alue, joka on hengellinen ja voimakkaasti jumalayhteyteen kaipaava ja hehgellisiin kokemuksiin kykenevä. Ehkäpä se sitten on se sielu.

Kristinuskon mukaan on olemassa pahoja henkiä ja jopa riivattuna olemisen tila, jolloin paha henki, demoni, hallitsee ihmistä (Raamatussa kerrotaan esim. Gerasan riivatusta, joka asui haudoissa - siihen aikaan haudat olivat siis luolia, joissa vainaja hiljalleen mätäni - ja jota mikään kahle ei pidätellyt).

Toisaalta uskova voi psyykkisesti sairastua ja käyttäytyä erittäin kummallisesti, mutta lääkityksen ja normaalin terapian avulla tilanne laukeaa ja henkilö paranee. Nämä asiat pitää erottaa toisistaan. Tai voi olla, että Raamatussa kerrotut riivaukset olivat sen ajan kielellä kuvailtuja psykoottisia tiloja.

Siis, jos on herkkä psykoottiselle uskonnolliselle kokemiselle, voi joutua tällaiseen erikoiseen tilaan, joissain tapauksissa voi olla kyse henkivaltajutuista, mutta kovin herkästi ei kannata innostua siihen suuntaan diagnosoimaan, koska toisen syyttäminen riivatuksi voi tuottaa mitä suurinta vahinkoa.

Niin mutta kun nämä kaikki vaivat (riivaajat) ovat lopulta fyysisiä tapahtumia aivoissa. Ja jos aivot vaurioituvat (onnettomuudessa, kemiallisesti tai sairauden myötä) ja persoona siten muuttuu, niin mikä sen yhteys sieluun on?

Minusta voi ajatella, että aivot ovat osa ruumista, ja koska sielu on siitä erillinen asia, jos aivot vaurioituvat, se on vain osa ruumista. Aivot vaikuttavat ihmisen käytökseen ja toimintaan, sekä persoonaan. Mutta sieluun ne eivät vaikuta. Ei sielu ole sama kuin aivot.

vedoten väittää jotakin asiaa totuutena, ole välttämättä aina absoluuttinen totuus.

Jos nyt olisimme muun uskonnon edustajia, ja yhteisö puolustelisi itsemurhapommittajaksi lähtevää, ja eriävän mielipiteen esittävää riivatuksi, ei se tekisi asiasta sen oikeutetumpaa / väheksyttävämpää , kuin tässäkään tapauksessa.