Millaisia väärinymmärryksiä sinulla oli lapsena?
Entä onko omalla lapsellasi erikoinen kuva jostain asiasta?
Itse kuvittelin maalivahtien olevan paikalla sillä yleisön hirveä rikosaalto voi yllättää koska tahansa. Jonkunhan piti vahtia ettei maaleja varasteta.
Tulipaloihin kun aina liittyi palomiehiä, ajattelin että ne myös aloittavat tulipalot. Kysyin joskus äidiltäni miksi ne viitsivät ensin sytytellä tulipaloja ja sitten hirveällä hässäkällä sammuttaa ne.
Televisiossa kaikki ohjelmat oli luonnollisesti piirrettyjä. Jostain syystä aikuisten piirretyt oli joku ihan superhyvä piirtäjä tehnyt, näyttivät ihan oikeilta ihmisiltä!
Kommentit (402)
En nyt muista muita eikä tääkään mikään hyvä ole, mutta menköön. Kerran oli mummo käymässä meillä ja vanhemmat olivat laittaneet ruuaksi broileria. Mummo on hyvin puheliasta sorttia ja hänellä välillä menee kieli solmuun selittämisen keskellä ja oli vahingossa sanonut broileria spoileriksi. Aikuiset alkoivat nauraa, ja minä kun en ymmärtänyt, mitä spoileri tarkoittaa, luulin sen tarkoittavan jotain "aikuisten juttua, joka oli hävettävää". Ja kauhee myötähäpeä kun vanhemmat hihittelee jotain "yök-juttua".
Pienenä luulin, että kaprikset ovat säilöttyjä kalansilmiä ja talkkuna kuivattua ja jauhettua kalkkunaa. Arvatkaa tekeekö mieli syödä niitä monen vuoden jälkeenkään?
Muistelimme mieheni kanssa aikaa, jolloin meillä ei ollut vielä lasta. Lapsi kysyi: "Ai missä mä silloin olin?" "- Ei sinua silloin vielä ollut." - "Olinko mä äidin vattassa?" - " Et ollut. " -Jaa olinko mä kaupassa?
Televisiota käytettiin meillä lastenvahtina. Luulin että elokuvissa ja sarjoissa oli sama näyttelijä, vaikka hahmo olisi varttunut vauvasta aikuiseksi kesken leffan. Ihmettelin miten elokuvantekijät jaksavat odottaa.
Epäilin myös suomea puhuvien uutistenlukijoiden ja puheohjelmien juontajien kuulevan ja näkevän kotiini. Jos katsomani ohjelma ei ollut piirretty, saatoin vaatia vanhempiani "lukemaan ääneen" vaikka ohjelmassa oltaisiin puhuttu suomea.
Kouluun mennessä minäkin pidin 5-6.luokkalaisia melkein aikuisina, toisaalta 19-vuotiaita vähän niinkuin lapsina. Luulin n. 10 vuotiaaksi asti, että homot ja lesbot vain rakastavat toisiaan syvästi, kun kerran ovat yhdessä vaikka eivät voi harrastaa seksiä.
Minä olin jo lapsena kunnon kommari. Kun minulle kerrottiin köyhyydestä ja kehitysmaista joskus alle kouluikäisenä, kysyin, että miksei kaikkea voisi vaan jakaa tasan. Vasemmistolainen olen edelleen, vaikka tajusinkin jo aikoja sitten, ettei se ihan noin helposti käy.
Luulin myös, että jos tiikerit ovat kissaeläimiä, leijonien täytyy olla koiraeläimiä.
Jatkumot kiehtoivat myös; piirsin aina lintuja, joiden sisällä oli linnunmuna, jossa oli lintu, jossa oli linnunmuna, jossa oli lintu jne. Luulin myös, että naisen munasolun sisällä on seuraava munasolu ja sen sisällä sitäseuraava...
Päiväkodissa täti sanoi minulle kerran että punainen mehu on valmistettu sammakon verestä. En vieläkään tykkää mehusta...
[quote author="Vierailija" time="15.02.2012 klo 22:24"]
Synttäreilläni (joskus alaluokilla) järjestin tietokilpailun, jossa yksi kysymys kuului jotenkin: "Mikä näistä kolmesta on eläin." Kaksi oli jotain älyttömiä ja kolmas se läskipää. Kaverit kuolivat nauruun, kun yritin väittää, että kyllä se läskipää on.
[/quote]
Tää on paras! Nauran vedet silmissä <3
Kuulin jossakin sanan ympärileikkaus ja siitä tuli mulle mielikuva, että ihmisestä leikataan muutaman cm. levyinen kaistale ihoa aloittaen jostakin mahan kohdalta ja jatkaen selän puolelle ja ympäri, kunnes ollaan lähtöpisteessä. En oikein käsittänyt, mitä järkeä siinä oli tai miksi sitä pidettiin niin pahana, vaikka kyllä se varmasti sattui.
Onneksi ala-asteen opettaja selitti meille hyvin suoraan, että (miesten) ympärileikkaus on sitä, että pippeliä vähän silvotaan. Ei jäänyt vääriä mielikuvia yläasteelle mennessä.
Aloin joskus penskana höpöttämään äidille ja isälle siitä, millaista minulla oli vauvaikäisenä äidin "mahassa". Kuvittelin, että minulla oli siellä oma huone, jossa oli kaikenlaisia tavaroita ja huonekaluja. Aina kun äiti vaikka ihaili jotakin esinettä, sanoin, että minulla oli mahassa tuollainen. Vanhemmat myötäilivät minua täysillä ja leikkivät mukana, joten aloin oikeasti luulla, että he uskovat minun juttujani. Silloin mua alkoi hävettää, kun olin valehdellut vanhemmille.
Menin supattamaan kirosanan äidin korvaan, ettei Jeesus vain kuule. Sitten myöhemmin pyhäkoulussa hätäännyin, kun laulussa laulettiin, että taivaanisä kuulee pienimmän kuiskauksenkin. :')
Kuulin jossakin sanan ympärileikkaus ja siitä tuli mulle mielikuva, että ihmisestä leikataan muutaman cm. levyinen kaistale ihoa aloittaen jostakin mahan kohdalta ja jatkaen selän puolelle ja ympäri, kunnes ollaan lähtöpisteessä. En oikein käsittänyt, mitä järkeä siinä oli tai miksi sitä pidettiin niin pahana, vaikka kyllä se varmasti sattui. Onneksi ala-asteen opettaja selitti meille hyvin suoraan, että (miesten) ympärileikkaus on sitä, että pippeliä vähän silvotaan. Ei jäänyt vääriä mielikuvia yläasteelle mennessä. Aloin joskus penskana höpöttämään äidille ja isälle siitä, millaista minulla oli vauvaikäisenä äidin "mahassa". Kuvittelin, että minulla oli siellä oma huone, jossa oli kaikenlaisia tavaroita ja huonekaluja. Aina kun äiti vaikka ihaili jotakin esinettä, sanoin, että minulla oli mahassa tuollainen. Vanhemmat myötäilivät minua täysillä ja leikkivät mukana, joten aloin oikeasti luulla, että he uskovat minun juttujani. Silloin mua alkoi hävettää, kun olin valehdellut vanhemmille. Menin supattamaan kirosanan äidin korvaan, ettei Jeesus vain kuule. Sitten myöhemmin pyhäkoulussa hätäännyin, kun laulussa laulettiin, että taivaanisä kuulee pienimmän kuiskauksenkin. :')
Ihania juttuja!
Luulin että prinsessat käyttävät aina hienoja mekkoja ja asuvat hienoissa kivisissä linnoissaan.
Niin minäkin. Isä selitti mulle presidentin niin, että se on tavallaan Suomen kuninkaallinen. Olin kamalan pettynyt, kun katsoin linnanjuhlia ja Ahtisaaret eivät näyttäneetkään satukirjojen kuninkaalta ja kuningattarelta. Kuvittelin, että Eevalla pitäisi olla vaaleanpunainen iso tyllimekko, pitkät vaaleat hiukset ja kruunu.
Maralla taas olisi pitänyt olla kruunu, valtikka ja punainen kärpännahkaviitta, jos hän kerran kuningas meinasi olla. Olin tosi pettynyt, kun presidenttipari näytti mielestäni niin tavalliselta. Isä kyllä yritti selittää, että Eevan tylsän näköinen vihreä (POIKIEN VÄRI!!) mekko oli varmasti kallista kangasta, mutta ei se mua yhtään lohduttanut. :(
Luulin, että mahalaukku on matkalaukun muotoinen kahvoineen kaikkineen mahassa. En muista ikää tarkkaan, mutta ehkä silloin noin 5-vuotiaana.
maalivahdit ovat" kääpiöitä"[quote author="Vierailija" time="03.02.2011 klo 22:29"]
Entä onko omalla lapsellasi erikoinen kuva jostain asiasta?
Itse kuvittelin maalivahtien olevan paikalla sillä yleisön hirveä rikosaalto voi yllättää koska tahansa. Jonkunhan piti vahtia ettei maaleja varasteta.
Tulipaloihin kun aina liittyi palomiehiä, ajattelin että ne myös aloittavat tulipalot. Kysyin joskus äidiltäni miksi ne viitsivät ensin sytytellä tulipaloja ja sitten hirveällä hässäkällä sammuttaa ne.
Televisiossa kaikki ohjelmat oli luonnollisesti piirrettyjä. Jostain syystä aikuisten piirretyt oli joku ihan superhyvä piirtäjä tehnyt, näyttivät ihan oikeilta ihmisiltä!
[/quote]
Minulle oli jostain syntynyt käsitys, että käärmeet ovat valtavan suuria, toistakymmentä metriä pitkiä ja puoli metriä paksuja. Kun sitten näin ensimmäiset elävät käärmeet marjareissulla, olin ihan pettynyt, kun olivat sellaisia pieniä luikkuja, vaikka aikuiset vakuuttivat, että ovat varsin isoja.
Koulussa kerrottiin uskontotunnilla, että Jeesus vietiin temppeliin ympärileikattavaksi. Kukaan ei vaan selittänyt, mitä se tarkoittaa. Ei tietenkään, kun opettajakin oli aika iäkäs vanhapiika! Ennen kuin elämän totuudet alkoivat selvitä, kuvittelin, että kyseessä on joku tietyntyyppinen hiusmalli, joka leikataan poikalapsille. Luultavasti sekoitin sen munkkien hiusmalliin tonsuuriin!
Luulin että Vatikaani on eläin, vrt. paviaani.
Kun olin lapsena perhepäivähoidossa luulin että se perhepäivähoitaja maksaa mun äidille joka kuukausi jotain kun saa hoitaa minua.Olin ihan järkyttynyt enkä millään meinannut uskoa kun äiti selitti että kyllä se on hän joka maksaa.:)
Luulin että kaupassa asioidessa saa aina jotain takaisin.Että se on vaan jonkunlaista rahanvaihtoa.
Luulin että kaikkiin ammatteihin jotenkin vain synnytään, ja että esim. palomiehillä ja poliiseilla on aina ainakin osa työpuvustaan päällä. Kiitos, lastenohjelmat!
Tosin nuo ovat ajatuskatkelmia erittäin varhaisesta lapsuudesta, ei tyyliin mitään 6-v.
En tosin ole ihan normaali vieläkään.
ap