Mitä mieltä olet 18-vuotiaasta

jos lukio, toivoa ehkä vähän on

lapsi saa lapsen, toivottavasti ei joudu isovanhemmat hoitamaan

tod näk tytön äiti ei ole vielä edes 40 v

Ihan normaalilta toi kuulostaa (ja järkevältä sellaiselta).

minullekin, nyt lapsi 12. Mies kuoli tuolloin, siis odotusaikana...



Mutta kaikki oikein mainiosti nyt. Ja ne koulutkin tuli käytyä, ja töissä olen vakituisen paikan saanut jo hyvän aikaa sitten:)

jos lukio, toivoa ehkä vähän on

lapsi saa lapsen, toivottavasti ei joudu isovanhemmat hoitamaan

tod näk tytön äiti ei ole vielä edes 40 v

jos on amiksessa, koska siitä valmistuu suoraan ammattiin ja mahdollisesti pääsee heti töihin ja tienaamaan rahaa. Lukion kohdalla taasen tietäisi lisää opiskelua ja kituuttelua pienillä rahoilla.

Tein abortin.

Nuori äiti hän on tietysti, mutta ihmiset ovat niin hirveän erilaisia, ja eri elämäntilanteissa, että jollekin tuo olisi vahinko, jollekin toiveiden täyttymys.



Jos omalle lapselle noin kävisi, esim vahingossa, voisin ottaa vaikka virkavapaata ja hoitaa lasta niin, että saisi käytyä koulunsa loppuun. Muutenkin nuorilla vanhemmilla niinkuin vanhemmillakin tukiverkot ovat tarpeen.



Tunnen läheisestikin joitakin nuoria äitejä, jotka ovat hienosti asiansa hoitaneet, joku on hankkinut maisterinpaperitkin, ja olleet ihan hienoja äitejä, joten mitään erityisiä antipatioita minulla ei nuoria äitejä kohtaan ole.

lapsen?

oli ehkä elämäni viisain ratkaisu

Kerron ihan itsestäni tässä.. Käyn ammattikoulua, tosin ensimmäistä vuotta. Asun avomieheni ja tulevan lapseni isän kanssa omassa kodissamme ja meillä menee hyvin.. Tuntuu että monet ihmiset ovat vaivautuneita ja ehkä hieman v*ttuuntuneita, kun kuulevat että olen raskaana.. vaikka eivät tuntisi minua.. Minä pidän todella paljon lapsista, vanhemmilla sisaruksillani on useampia lapsia eli olen kumminki todella kokenut lasten kanssa :)

Itse olin saman ikäinen ensimmäisen lapsen saadessani. Edelleen sama mies ja lapsia jo viisi.

että hän vielä perustaisi perhettä pitkään aikaan.

mutta onnea teille, voihan se onnistuakin.

ja useimmiten se äiti jää yksin vauvan kanssa



en oikeastaan tunne kovinkaan monta perhettä jossa mies tekee suuren osan lapsen hoitamisesta. Kaikki tuntemani miehet ovat aika etäisiä isiä.



Taloudellinen puoli on iso asia. Useinmiten eivät pääse pois koyhyydestä. Kyllä vähemmällä pärjää, mutta ei se helppoa ole ja lopulta lapsi kärsii siitä

lapsen?

luismuilemaan sossunkin tuille. Mutta käsittääkseni ihanteellisinta olisi mennä töihin ja tienata itse rahat elämiseen. Lapsi olisi tietenkin päivähoidossa kuten muidenkin työssäkäyvien vanhempien lapset.

ja useimmiten se äiti jää yksin vauvan kanssa en oikeastaan tunne kovinkaan monta perhettä jossa mies tekee suuren osan lapsen hoitamisesta. Kaikki tuntemani miehet ovat aika etäisiä isiä. Taloudellinen puoli on iso asia. Useinmiten eivät pääse pois koyhyydestä. Kyllä vähemmällä pärjää, mutta ei se helppoa ole ja lopulta lapsi kärsii siitä

Oma mieheni on tosi paljon lasten kanssa, ja ihan tasaveroinen vanhempi, ja niin on aika moni minun tuntemistani miehistä. Jonkinlaisia luusereita ovat minusta miehet, jotka eivät pärjää lasten kanssa siinä kuin äitikin.

Ja mitä pahaa siinä on, jos isovanhemmat auttavat? Se nyt on varmaan maailman luonnollisin asia, ja rikkaus lapselle.

ja useimmiten se äiti jää yksin vauvan kanssa en oikeastaan tunne kovinkaan monta perhettä jossa mies tekee suuren osan lapsen hoitamisesta. Kaikki tuntemani miehet ovat aika etäisiä isiä. Taloudellinen puoli on iso asia. Useinmiten eivät pääse pois koyhyydestä. Kyllä vähemmällä pärjää, mutta ei se helppoa ole ja lopulta lapsi kärsii siitä

Oma mieheni on tosi paljon lasten kanssa, ja ihan tasaveroinen vanhempi, ja niin on aika moni minun tuntemistani miehistä. Jonkinlaisia luusereita ovat minusta miehet, jotka eivät pärjää lasten kanssa siinä kuin äitikin.

Ja mitä pahaa siinä on, jos isovanhemmat auttavat? Se nyt on varmaan maailman luonnollisin asia, ja rikkaus lapselle.

Oma mieheni hoitaa melkeinpä enemmän lapsia kuin minä. Toki tilanne muuttuu kun miehen lomautus nukkuu mutta tiedän tuon miehen sen verran hyvin, ettei illalla rupea valittamaan väsymystä vaan hoitelee iltapalat, pesut jne. kuten ennenkin.

Ja siinä kyllä olen samaa mieltä, että isät jotka eivät osallistu lasten hoitoon, ovat luusereita.

muuta kun että toivottavasti jaksaa!

ei ole helppo tie.itsekkin olin toki nuori saadessani esikoiseni.

Olin 17v ja ehdin täyttää 18 ennen lapsen syntymää. Asuttiin silloin vuokralla mieheni kanssa. Ammattikoulu jäi kesken, mutta tällä alalla sillä ei ole väliä, osaava saa töitä muutenkin. Mieheni oli 23v ja vakityössä. Meillä oli yksi auto ja kaksi kissaa.



Siitä on nyt 3 vuotta aikaa, ja yritetään toista lasta, vuodenvaihteessa jätin pillerit. Meillä on oma talo, kaksi autoa, kaksi kissaa, koira ja kohta toinenkin, minulla työ, tosi kiva työpaikka (en edelleenkään ole amista loppuun käynyt) ja miehellä hyvin tuottava oma yritys. Ja häät ensi kesänä.



Eli ei herätä tilanteesi muita kuin positiivisia ajatuksia. :)

Oma mieheni hoitaa melkeinpä enemmän lapsia kuin minä. Toki tilanne muuttuu kun miehen lomautus nukkuu mutta tiedän tuon miehen sen verran hyvin, ettei illalla rupea valittamaan väsymystä vaan hoitelee iltapalat, pesut jne. kuten ennenkin. Ja siinä kyllä olen samaa mieltä, että isät jotka eivät osallistu lasten hoitoon, ovat luusereita.

mies käskee lapset pukemaan pyjamat, joskus auttaa kun he tulevat suihkusta. Joskus hakee tarhasta, pari kertaa viikossa korkeintaan, tekee illallisen

minä herätän lapset, pidän huolen että he pukeutuvat, koska aamuisin eivät millään pukeutuisi itsekseen.

minä annan aamupalan

minä vien päiväkotiin, minä haen iltaisin

Mies kurittaa lapsia. Mutta suurin osa lapsenhoidosta on minun harteillani. Rakastan lapsiani yli kaiken, mutta olen väsynyt ja todella tarvitsen apua.

Mies kurittaa lapsia?

kyllä. Lasten on häntä toteltava ja niin he tekevätkin.

Sekaantuu jos he tappelevat