ei tuo lapsi opi kertotauluja vaikka miten niitä jankataan!
Voi että palaa käämit, kun illasta toiseen niitä kerrataan, eikä pääse tuntikuulusteluista läpi!
Ja sitä marinan määrää: en ikinä opi! En muista!!! äääääääää
Kommentit (41)
Ja käsket kirjoittaa kaikki kertotaulut paperille tuhat kertaa.
Näin teki kansakoulun opettaja isälleni, ja edelleen vaikka isäni (62v) keskellä yötä herättäisi ja kysyisi jotain kertolaskua, niin vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä.
ole erityisen näppärä päässälaskuissakaan:D Hyvin kuitenkin näyttää ammatissaan pärjäävän.
En opetellut ulkoa kertotauluja sen enempää kuin runojakaan. Matemaattisesti kyllä olen lahjakas, mutta sillä ei olekaan mitään tekemistä ulkoaoppimisen kanssa.
Ilokseni olen huomannut, että lapseni, 6v. ja 5v., ovat itsekseen alkaneet järkeillä laskuja tyyliin; 10x9 on 90, eli 9x9 täytyy olla 9 vähemmän... Siis kunhan joitain "avainlukuja" muistaa (tai käyttää näitä, joita on helppo laskea), pystyy loput järkeilemään kyllä riittävän nopeasti. Kun on temperamentiltaankin ripeä, ehtii saamaan vastauksen suustaan ulos yhtä nopeasti kuin harkitsevaisempi ulkoaoppinut :-)
Itse olen "opetellut" 9 kertotaulun niin, että kädet vierekkäin eteen. Sitten jos lasku on esim. 9x6 niin laitetaan kuudes sormi (eli oikean käden pikkusormi, mikäli kämmenet on ylöspäin) alas, ja katsotaan, että kyseisen sormen vasemmalle puolelle jää 5 sormea ja oikealle 4. Vastaus on 54.
Jos taas lasku on 9x8, laitetaan alas kahdeksas sormi (oikean käden keskisormi), jolloin vasemmalle puolelle jää 7 sormea ja oikealle 2, vastaus 72.
Ainoa kerta ala-asteella (ja elämäni ensimmäinen lunttaus)oli kertotaulukokeessa, kun tajusin, että minulla on mukana viivoitin, jossa on kertotaulut 1-10.
niin kauan että yhtään virhettä ei tullut. Tässä oli kaikki numerot.
Kyllä sitä muutama kk päntättiin, mutta kyllä ne niin tiukasti on selkärangassa, että vaikka keskellä yötä kysytään, niin vastaus tulee 1s kuluttua.
Ei niitä pidä alkaa laskea.
vaan keksikää opettelusta leikki/peli.
Oma poikani ei jankkaamalla oppinut, ei vain jäänyt mieleen. Mutta kun minä aloin todella nopealla tahdilla kysymään laskuja (esim 3*3, 6*3) ja lapsi sai katsoa aina vastauksen paperista, alkoivat laskut jäädäkkin mieleen. Perustui siis siihen ettei ollut aikaa jäädä etsimään vastausta koska hoputin ja kannustin vastaamaan todella nopeasti. Ja tästä tuli siis pojan mielestä kiva peli (kun sai vastauksen katsoa paperista), kun opettelusta tulee kivaa niin johan alkaa jäämään mieleen. Jos huomasin että jotain vastausta joutui etsimällä etsimään paperista, palasin siihen laskuun usein. Tämän leikin jälkeen pieni tauko ja sitten kyselin rauhallisella tahdilla ilman lunttilappua. Yleensä muisti suurimman osan, jos ei, palasimme takaisin peliin.
Ja oma poikani on siis tokalla, nykyään kertolaskut tulevat kuvioihin vähän aikaisemmin...
Alakoulussa kun kertotauluja opeteltiin, tein pahan virheen enkä koskaan opetellu niitä ulkoa. Kaikki luokat kakkosesta kasiin asti olen laskenut joka kertolaskun paperilla uudestaan, koska päässälaskutaitoa ei ole lainkaan. Hidasta, turhauttavaa ja vaikeimman kautta tietenki.
Nyt sitte, kun sinne mun muuten erinomaiseen todistukseen tuli vitonen matikasta, alko mietityttää että voi hyvä jumala miks ihmeessä en opetellu niitä sillon. Kaduttaa erittäin paljon. Nyt kun opettaja antaa uusia sen kokeen, aion opetella ne pitkään kummitelleet kertotaulut. Parempaakin tekemistä löytyis, mutta en halua että mun matikka kaatuu kakkosluokan asioihin.
Oppimisvinkkeinä sanoisin (tiiän että tää keskustelu on kuollu vähä, mut jos joku sattuu etsimään apua niinku minä nyt, nii kirjotan kuitenki)että minä ainakin alotan aina laskemalla sen kertotaulun näkyviin. Sitten hoen ja hoen (tai kirjotan paperille uuuuseita kertoja) sitä ääneen, kunnes pysyy päässä. sitten luettelen uudestaan ja uudestaan ilman katsomista. Pikkuhiljaa toistojen myötä se alkaa tarttua. ++Koska biisien sanat jää mulle helposti mieleen, äänitän kännykällä kun joku luettelee koko rimpsun ja sitte vaa kuuntelen sitä koko päivän ^^
Suosittelen ehdottomasti että autatte lapsianne oppimaan tai opettelette koulussa itse, kyllähän sitä sitten helpommalla pääsee vaikkei kertotaulujen osaamattomuus estä menestymästä elämässä :D Ja kertotaulut eivät sitten ollet ainoa matikan ongelmani, kellonkin opin vasta viidennellä luokalla... :) Kyllä se siitä!
ja matikalla ei ole paljon yhteistä.
Ulkoaopetteleminen on ihan eri asia kuin oivaltaminen tai ymmärtäminen.
Tämän vuoksi esim. matemaattisesti lahjakas taapero voi laskea kertolaskuja oikein hyvin edes kuulematta kertotauluista.
Kertotaulut ja muut muistin harjoittamiset treenaavat aivoja ihan eri kantilta. Prosessi on sama kun opettelemme kertotauluja, isämeidän- rukousta, Maamme-laulun sanoja tai aakkosia.
Kaikki meistä osaavat luetella aakkoset, mutta oikeinkirjoitus tai vaikkapa minkälaisia kirjoja luemme, on ihan eri asia.
Sen sijaan laskeminen ja vaikkapa abstraktien asioiden hahmottaminen työstävät eri osioita aivoissa.
Esimerkkinä, Einstein oli surkea koulumatikassa maassa ja ajassa jossa ulkoaoppimista arvostettiin.
Ulkoahan ne olisi silloin koulussa pitänyt muka osata. En koskaan oppinut mutta onneksi osasin laskea päässä ja nopeasti :)
t. DI
niitä on kai netissäkin. Pikku hiljaa ne siitä oppii, pakottaa ei saa. Tee niistä vaikka räppi, biisi, joku muu kuin mekaaninen ulkoamuistamisen juttu.
Pointti on kuitenkin se, että ymmärtää yhteenlaskun ja kertolaskun välisen yhteyden. Kertolaskujen ulkoaopettelu palvelee tulevaisuudessa päässälaskemista, vaikeammat laskuthan lasketaan laskimella.
Jos lukujen 1 ? 5 kertotaulu tunnetaan, niin lukujen 6 ? 10 kertolaskut voidaan
laskea sormilla seuraavalla tavalla.
- Liitä molempien käsien sormiin pikkusormesta peukaloon luvut 6?10 (Esimerkiksi
keskisormi vastaa lukua 8 ja nimet¨on lukua 7).
- Pid¨a molempia k¨asi¨a niin, ett¨a peukalot ovat ylimp¨an¨a. Valitse molemmista
k¨asist¨a sormet ja kosketa niill¨a toisiaan (esim. keskisormi ja nimet¨on, jotka
vastaavat lukuja 8 ja 7).
- Laske toisiaan koskettavien ja niiden alapuolella olevien sormien lukum¨a¨ar¨a
yhteen. N¨ain saat kymmeni¨a (esimerkkitapauksessa kymmeni¨a on 3+2 = 5
kappaletta).
- Kerro toisiaan koskettavien sormien yl¨apuolella olevien sormien lukum¨a¨ar¨a
kesken¨a¨an (esimerkkitapauksessa 2 · 3 = 6.
- Laske edellisiss¨a kohdissa saadut luvut yhteen. N¨ain saat sormien ilmoittaman
tulon (esimerkkitapauksessa 5 · 10 + 2 · 3 = 50 + 6 = 8 · 7).
En tajunnut yhtään mitään.
terveisin tyhmä
9n kertotaulu menee näin
että numerot 0-9 laitetaan rimpsuun kahteen riviin. Ensin vasemmalla ylhäältä alaspäin 0-9
sitten niiden viereen oikealle puolelle alhaalta ylöspäin 0-9
0 9
1 8
2 7
3 6
4 5
5 4
6 3
7 2
8 1
9 0
näissä kertotauluissa vastaus on aina parillinen.
3, 5, 7 kertotaulussa joka toinen parillinen, joka toinen pariton.
Ja minulla opettaja kannusti muita oppilaita kiusaamaan minua, koska en osannut. Olin kuulemma vain niin tyhmä lapsi, että en osaa. No, tämä opettaja sai nenilleen, kun kaikki muut oppiaineet menivät hyvin mutta matematiikka on edelleen vaikeaa. Luovat aineet menee, matikka ei :(
En minäkään sitä ikinä oppinut. Kirjoitin 6 ällää, yhden niistä lyhyestä matikasta.
Ja hankalammat sitten ulkolukuna.
Ja jippoja ja muistisääntöjä esim. että jos muistaa 7x8=56m niin 8x8 on tietysti 56+8 = 64 :)
Minulla on kaksi ääripäätä lasta, toinen opettajan mukaan tavallinen mutta minusta aika tosi huono matikassa, ja sitten 5-vuotias joka itse on oppinut lukemaan, laskemaan ja osaa jo pitkälle kertolaskutkin, ihan itse oppinut tuosta vaan, ja lueskellut siskonsa koulukirjoja. Siskon kanssa sitten yhdessä painiskellaan kanssa näiden kertolaskujen kanssa.
En minäkään niitä oppinut, lunttasin kertotaulukokeessa lapsena..
Silti olen opiskeluissa menestynyt ja edennyt esimiesasemaan..
:)
Olen itse 10-vuotias, enkä vielkään oo oppinu :(
jankkaan äitille kokoajan, mutta tänääs sain 3 kertotaulun jo opittuu! JEE!