Miksi kömpelön lapsen on hiihdettävä ja luisteltava koulussa?
Pakkosuoritusta, joka ei lapselta yksinkertaisesti tahdo onnistua, vaikka yrittääkin hampaat irvessä.
Kaikki eivät ole liikunnallisia lapsia, mutta tasapäinen koulujärjestelmämme ei sitä huomioi mitenkään ja pakottaa kaikki tekemään samaa.
Motivoi tässä sitten lasta liikkumaan muulla tavoin, kun koululaitos sammuttaa sen vähäisenkin kipinän, minkä saisi puhallettua liikkumisen eteen.
Kommentit (47)
Ainakaan meillä ei tosiaan tarvitse olla huippu urheilussa, tärkeintä on se asenne miten eri lajeihin suhtautuu. Pikemminkin menee niin päin, että jos vaikkapa lisenssillä pelaava jääkiekkoilija lintsailee suunnistuksesta, ei saa kovinkaan kummoista liikunnannumeroa. Ei meidänkään lapset murtomaahiihdota pidä, mutta se nyt vaan on ihan kiva perustaito suomalaisen osata, samoin luistelu. Niitä itselle mieluisia lajeja voi etsiä ja harrastaa sitten vapaa-ajalla. Samalla periaatteellahan voisi kysyä, miksi ei-matemaattisesti lahjakas lapsi joutuu kärsimään matikan tunnilla.
Totta joka sana!
Meillä on kotonakin kannustettu kaikkia lapsiamme liikkumaan, ja kannustuksesta ja harjoituksesta on hyötynyt eniten juuri se lapsistamme, jolla on ns. motorisia haasteita. Se onnistumisen ja oppimisen ilo on ollut hänellä kaikkein suurinta :) Samaan pyritään koululiikunassa, ja hyvä ope hoitaa asian ilman ihmeempää kilpailuttamista.
Käytätkö vapaa-ajalla? Varmasti on kömpelö, jos nämä liikuntamuodot tapahtuvat vain niillä koulun muutamalla liikuntatunnilla vuodessa.
Harjoitus tekee mestarin pätee tässäkin.
Ilmeisesti lapsi ei ole koskaan ollut liikunnallinen, eikä näin ollen päässyt harjoittamaan lihaskuntoa ja koordinaatiota. Juuri sellaisen lapsen pitäisi harjoitella kaikenlaista, monipolista liikuntaa. Ihan kuin lukutaidottoman lukemista tai puhevian omaavan ääntämistä.
minä oon aina ollut huono kaikessa muussa liikunnassa paitsi uinnissa, kömpelö nopeasti kasvanut lapsi. liikuntatunnit oli hirveitä, itkin itseni uneen edellisenä iltana, lintsasin usein, vanhemmat eivät suostuneet kirjoittamaan lupalappuja.
minusta kaikkien ihmisten ei tarvitse olla liikunnallisia, ajatelkaa, jos jokaisen pitäisi virkata koulussa 2-4 tuntia viikossa. Veikkaan, että se olisi joillekin todella tuskallista ja varmasti monet kokisivat sen tosi tyhmäksi ja turhauttavaksi, niinkuin toiset kokevat pakkoliikunnan.
matematiikkaa tai muita perusaineita ei voi verrata liikuntaan. ihan perusmatikkaa tarvitsee elämässä, samoin lukutaitoa ja oman äidinkielen osaamista. hiihtotaidolla en ole elämässäni tehnyt mitään, en ole yläasteen jälkeen suksiin koskenut ja hyvin olen pärjännyt.
Tyttö on ja kömpelö ollut aina. Motoriikkaa harjoitettu kaikilla mahdollisilla tavoilla, kaikkia mahdollisuuksien rajoissa olevia liikuntaharrastukia yritetty, mutta nyt koulun aloitettua sekin vähä into on lopahtanut tämän pakon edessä.
Helppohan se liikunnallisten lasten vanhempien on ilkkua, mutta tosielämä on karua monilla tavoin.
terv. AP
Ja niinkö ap että vain koululaitos vastaa poikasi asenteesta liikuntaan??? Telkkari, tietokone, pleikat, wiit, x-boxit sun kaikki muut hässäkät opiskelun ja sisällä nyhväämisen lisäksi tarvitsevat vastapainoa. Susta huokuu itestäskin että se on ihan paskaa. Mikset keksi keinoa millä lapsesi kiinnostuu?? Vai onko jo liian myöhäistä, kun olet pullamössöttänyt lapsesi liikkumisne ilon?
liikuntatunteihin, mutta ei ole kivaa kun liikunta arvosana on vuodesta toiseen 6. Luistelutunneilla on kiva vahingossa törmätä, polttopallossa heittää suoraan päähän, ja jos punnerrukset ei suju, on luokka ympärillä nauramassa. Miten tämä motivoi ketään "liikkumaan"?
Kyseinen lapsi on pitkä ja hoikka, ja silmälasit vielä -6 vahvuudella, ni otetaan nekin kiusaks pois uimahallissa, viimeks poika vedettiin väkisin vauhdilla altaaseen, ja opettajan mielestä se oli "leikkiä".
ovat erilaisia sekä liikunnassa että kouluaineissa. Jokainen tekee sen mihin pystyy. Harjoittelemalla voi onnistua parantamaan :). Eikä todellakaan tarvitse olla ykkönen. Aina on eka ja vika :).
lihaskunnosta ja kestävyyskunnosta. Liikunnan tarkoitus on kehittää siis oman kropan hallintaa, motoriikkaa, lihaskuntoa ja hapenottokykyä.
Luistelu ja etenkin hiihto kehittävät näitä erittäin tehokkaasti. Tuskin kukaan voi väittää, että em. asiat ovat "tarpeettomia"..
KAIKILLA on koulussa oppiaineita/ asioita, joista ei tykkää. Itselläni sellainen oli käsityö, mutta näin jälkikäteen näen senkin hyödyt.
Ilmeisesti lapsi ei ole koskaan ollut liikunnallinen, eikä näin ollen päässyt harjoittamaan lihaskuntoa ja koordinaatiota. Juuri sellaisen lapsen pitäisi harjoitella kaikenlaista, monipolista liikuntaa. Ihan kuin lukutaidottoman lukemista tai puhevian omaavan ääntämistä.
minä oon aina ollut huono kaikessa muussa liikunnassa paitsi uinnissa, kömpelö nopeasti kasvanut lapsi. liikuntatunnit oli hirveitä, itkin itseni uneen edellisenä iltana, lintsasin usein, vanhemmat eivät suostuneet kirjoittamaan lupalappuja.
minusta kaikkien ihmisten ei tarvitse olla liikunnallisia, ajatelkaa, jos jokaisen pitäisi virkata koulussa 2-4 tuntia viikossa. Veikkaan, että se olisi joillekin todella tuskallista ja varmasti monet kokisivat sen tosi tyhmäksi ja turhauttavaksi, niinkuin toiset kokevat pakkoliikunnan.
matematiikkaa tai muita perusaineita ei voi verrata liikuntaan. ihan perusmatikkaa tarvitsee elämässä, samoin lukutaitoa ja oman äidinkielen osaamista. hiihtotaidolla en ole elämässäni tehnyt mitään, en ole yläasteen jälkeen suksiin koskenut ja hyvin olen pärjännyt.
liikunnassa oppiaineena. Tuohan on suoranaista koulukiusaamista, johon tietenkin tulisi puuttua.
Meillä myös yksi lapsista kömpelö, mutta ei häntä silti liikuntatunneilla kiusata.
liikuntatunteihin, mutta ei ole kivaa kun liikunta arvosana on vuodesta toiseen 6. Luistelutunneilla on kiva vahingossa törmätä, polttopallossa heittää suoraan päähän, ja jos punnerrukset ei suju, on luokka ympärillä nauramassa. Miten tämä motivoi ketään "liikkumaan"?
Kyseinen lapsi on pitkä ja hoikka, ja silmälasit vielä -6 vahvuudella, ni otetaan nekin kiusaks pois uimahallissa, viimeks poika vedettiin väkisin vauhdilla altaaseen, ja opettajan mielestä se oli "leikkiä".
varustettu liikunnanopettaja on yksinkertaisesti murhaa monelle kömpelölle lapselle.
varustettu liikunnanopettaja on yksinkertaisesti murhaa monelle kömpelölle lapselle.
Olen sitä mieltä, että eri liikuntalajien kokeileminen on hyvä juttu ja se, että hiihdetään sillä tasolla kun se on kivaa. Mutta jos koko porukan on pakko hiihtää esim. se 10km tuplatunnin aikana, käydä suihkussa ja ehtiä takaisin seuraavalle tunnille...Liikaa!Tuota meillä oli koko peruskoulu, siksi en hiihdä vieläkään. Ilo tapettiin kyllä ihan loppuiäksi.
pystyy tarjoamaan onnistumisen elämyksiä niillekin, joille liikunta tai tietyt lajit ovat enemmän tai vähemmän vastenmielisiä. Itselläni oli tällainen liikunnanope yläasteella, ja vieläkin muistelen häntä lämmöllä :) Tuon ajan perua on vieläkin jatkuva liikuntaharrastukseni.
niin että opettaja ei siihen pyynnöistä huolimatta puutu, kiusaa välillä itsekin. Eikä se mitään auta että on yhteydessä reksiin, puhumattakaan johtokunnasta. Oppilashuoltoryhman kanssa on istuttu, mutta kun "kukaan muu" ei valita, ni tästä ei tarvitse tehdä "härkästä". Poika on luku-aineissa hyvä, samoin piirtämisessä.
Ilmeisesti lapsi ei ole koskaan ollut liikunnallinen, eikä näin ollen päässyt harjoittamaan lihaskuntoa ja koordinaatiota. Juuri sellaisen lapsen pitäisi harjoitella kaikenlaista, monipolista liikuntaa. Ihan kuin lukutaidottoman lukemista tai puhevian omaavan ääntämistä.
mutta silti koulun liikuntatunnit ovat nöyryyttäviä kömpelöille lapsille.
Suorituksia listataan ja listat laitetaan koko koulun ilmoitustaululle kaikkien nähtäväksi.
Joukkueden valintatilanteet ovat tuskallisia niille, jotka valitaan aina viimeiseksi ..tai joita ei valita, vaan jotka jäävät siihen seisomaan ja saavat kuulla kommentin 'voi ei tuo tulee meille'.
Tehdään vuorotellen ties mitä motorista taitoa vaativia suorituksia, kaikkien muiden katsellessa ja arvostellessa.
Ei semmoinen kannusta lasta liikkumaan, vaan pikemminkin välttämään liikuntaa :(
Ei minkään muun aineen opetukseen liity vastaavaa julkista nöryytystä.
Tyttö on ja kömpelö ollut aina. Motoriikkaa harjoitettu kaikilla mahdollisilla tavoilla, kaikkia mahdollisuuksien rajoissa olevia liikuntaharrastukia yritetty, mutta nyt koulun aloitettua sekin vähä into on lopahtanut tämän pakon edessä. Helppohan se liikunnallisten lasten vanhempien on ilkkua, mutta tosielämä on karua monilla tavoin. terv. AP
Ja niinkö ap että vain koululaitos vastaa poikasi asenteesta liikuntaan??? Telkkari, tietokone, pleikat, wiit, x-boxit sun kaikki muut hässäkät opiskelun ja sisällä nyhväämisen lisäksi tarvitsevat vastapainoa. Susta huokuu itestäskin että se on ihan paskaa. Mikset keksi keinoa millä lapsesi kiinnostuu?? Vai onko jo liian myöhäistä, kun olet pullamössöttänyt lapsesi liikkumisne ilon?
1 v 8 kk:n iässä, liikkuminen on aina ollut varovaista. Jotain vikaa on, fysioterapiassa on käyty. On nyt tokalla ja laitoimme hänet liikuntapainotteiselle luokalle, he hiihtävät ja luistelevat oikeastaan päivittäin. Tyttömme on oppinut tykkäämään esim. hiitämisestä todella paljon, oli aivan innoissaan kun oli uskaltanut laskea hurjan ison mäen alas. Olen vienyt häntä myös jazztanssiin ja ratsastamaan, hiukan "terapianielessä", mutta molemmista on kyllä alkanut alkuhangoittelun jälkeen tykkäämään. Yritä ap kannustaa lasta! Kuitenkin sellainen liikuntaan tottunut elämäntyyli on lapselle eduksi myöhemmin.
vaan toivi, ettei kaikkien tarvitsisi tehdä samaa.
Jos hiihto tai luistelu ei suju, niin esim. reipas lenkki olisi hyvä vaihtoehto.
vitsi, mä kans pyydän lapselle tolla periaatteella vapautusta musiikista! halooo!!
vaan toivi, ettei kaikkien tarvitsisi tehdä samaa.
Jos hiihto tai luistelu ei suju, niin esim. reipas lenkki olisi hyvä vaihtoehto.vitsi, mä kans pyydän lapselle tolla periaatteella vapautusta musiikista! halooo!!
Ei meinaan millään vaan käsitä sitä laulamista... sama asia?
Olin kömpelö ja hidas enkä kokenut liikuntaa mitenkään riemastuttavana kokemuksena. Ala-asteella on kuitenkin tärkeää tutustuttaa eri lajeihin, ja kaikkien on mielestäni kokeiltava kaikkea, kaikesta ei kuitenkaan tarvitse tykätä.
Opettajasta varmaan riippuu tukahtuuko halu liikkumiseen kokonaan vai löytyykö joku oma laji. Jos opettaja kannustaa positiivisella asenteella ja vaikkapa lyhentää heikomman hiihtäjän hiihtolenkin pituutta, mahdollisilta tulevilta traumoilta voi varmaan välttyä. Kun lapset vanhenevat, niin mielestäni eri vaihtoehtojen antamisen ei pitäisi olla kovin vaikeaa. Yläasteella saimme jo sentään valita käydäänkö hiihtämässä vai luistelemassa eikä kävelylenkkikään ollut mahdottomuus.
Itse olen nyt aikuisiällä aloittanut taas liikkumisen, tosin hiihtäminen eikä luisteleminen ei oo mun hommaa, niitäkin kävin kokeilemassa.
mutta hiihtäminen on aikansa elänyttä. ei enää tarvitse osata hiihtää, jotta pääsisi kouluun tai kylille.
Onneksi täällä helsingissä ei tarvitse lasten hiihtää.
Luistelun nyt vielä suvaitsen, kun pakkohan niitten talvella on jotain ulkoliikuntaakin harrastaa mutta mielestäni voisi olla valinnanvapautta siinäkin.