Lue keskustelun säännöt.
Outo gynekologinen tutkimus?
01.02.2011 |
Minulle tehtiin gynekologinen tutkimus, joka mielestäni oli vähän outo, tai se jäi vaivaamaan, oli jotenkin erilainen kuin ennen. Jotenkin tuntuu että se kesti pitempään kuin aikaisemmat, ja jäinkin nyt miettimään, että meniköhän se nyt ihan oikein. Lääkäri mielestäni tosiaan tutki aika pitkään, ja jotenkin liikutteli sitä välinettä (en muista nimeä) enemmän kuin mitä aikaisempina kertoina muistaisin.
Eli kysymys kuuluu; kuinka tutkimus tehdään? Laitetaanko se väline vaan sisälle ja katsotaan, vai liikutellaanko sitä jotenkin? Ja minkä takia sitä liikutellaan? Lääkäri myös otti välineen kerran pois, ja laittoi takaisin, en tiedä oliko sama väline, vai olisiko vaihtanut sen, ei puhunut mitään asiasta. Mikä tälle voisi olla syynä? Toivottavasti joku osaisi selvittää näitä asioita, jäi outo olo tutkimuksesta. Lääkäri oli kyllä muuten asiallinen, en huomannut käytöksessä mitään kummallista.
Kommentit (29)
Lääkärin pitää löytää kohdunsuu ja sen löytäminen voi olla välillä vähän vaikeaa. Se kohdunsuu pitä saada tähysteltyä sen spekulan läpi. Toisinaan se tosiaan on vähän hankala löytää, riippuu kohdun asennosta. Siksi sitä spekulaa saattaa joutua liikuttelemaan, kun kohdistetaan oikeaan paikkaan.
mulla on esim taaksepäin kallistunut kohtu ja kohdun suu on joskus ollut tosi vaikea saada näkyviin. Eräskin hoitaja joka yritti ottaa papanäytettä vatkasi sitä spekulaa niin että olisi jo käynyt keskiverto panosta. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sormin kohdunsuun saa yleensä tuntumana melko helposti. Emättimen poimuisuuden ja joustavuuden/tms puolesta näköyhteyttä voi silti olla vaikea saada kohdunsuun alueelle. Spekulalla kun herkästi saa työnnettyä kohdunsuun sivuun siten, että sitä joutuu haeskelemaan pidemmän aikaa. Eri ikäisillä naisilla hiukan eri syitä näihin ongelmiin. Tutkimuksesi on ollut täysin asiallinen. Voit olla tyytyväinen siihen, että lääkärisi on oikeasti ollut perusteellinen ja tehnyt tutkimuksen loppuun, eikä tyytynyt siihen ette no, ei sitä kohdunsuuta nyt kunnolla näy, mutta antaa olla..
Kysyisitte lääkäriltänne, jos joku askarruttaa. Nykyään tuntuu, että kaikki ovat vieraantuneet omaan terveyteensä liittyvistä asioista, ja ihan normaalijutuista tehdään ihmeellisiä ongelmia.
Terveisin
Lääkäri
[quote author="Vierailija" time="08.06.2012 klo 18:46"]
Sormin kohdunsuun saa yleensä tuntumana melko helposti. Emättimen poimuisuuden ja joustavuuden/tms puolesta näköyhteyttä voi silti olla vaikea saada kohdunsuun alueelle. Spekulalla kun herkästi saa työnnettyä kohdunsuun sivuun siten, että sitä joutuu haeskelemaan pidemmän aikaa. Eri ikäisillä naisilla hiukan eri syitä näihin ongelmiin. Tutkimuksesi on ollut täysin asiallinen. Voit olla tyytyväinen siihen, että lääkärisi on oikeasti ollut perusteellinen ja tehnyt tutkimuksen loppuun, eikä tyytynyt siihen ette no, ei sitä kohdunsuuta nyt kunnolla näy, mutta antaa olla..
Kysyisitte lääkäriltänne, jos joku askarruttaa. Nykyään tuntuu, että kaikki ovat vieraantuneet omaan terveyteensä liittyvistä asioista, ja ihan normaalijutuista tehdään ihmeellisiä ongelmia.
Terveisin
Lääkäri
[/quote]
Itselläni tutkimus on ollut vaikeaa, kun olen jännittänyt. Ja jos maha ei ole toiminut, niin sitten on joutunut kaivelemaan. Pelkkä hormonikierron vaihekin on vaikuttanut paljon. Menkkoja edeltävänä päivänä vatsa on hyvin arka, toisena vuotopäivänä varmaan kaikkein helpoin palpoida, kuten nyt kävi, koska menkat olivat myöhässä ja sattuivat tutkimuspäivälle.
Eka kerran lääkäri nosti tutkimuspöydän selkänojaa kunnolla ylöspäin, ja itselleni ainakin kyseinen asento oli mukavampi. Olo ei ollut yhtä suojaton, ja vatsanpeitteet olivat rennommat. Eli jos itse tietää itselleen hyvän tutkimusasennon, kannattaa sanoa siitä tutkimuksen tekijälle. Itse aion jatkossa sanoa, että täysin vaaka-asentoon en suostu menemään. Se vaan provosoi paniikkiani.
Mielestäni keskustelupalstoilla on oikeus pohtia erilaisia juttuja. Vastaanottoajat ovat lyhyet, ei siellä kaikkea ennätä läpikäymään. Etenkin jos alkaa vasta myöhemmin pohtimaan. Mielestäni myöskään potilaan/asiakkaan ei ole velvollisuus olla lääketieteen asiantuntija. Lääketieteelliset tutkimukset ja hyvä omasta terveydestä huolehtiminen ovat kaksi erillistä asiaa.
Kerrottakoon vielä sellainenkin asia, että papa-kokeen ottajalla ei ole aina gynekologian perustietoja. Näin voi olla esim. joukkopapaseuloissa, jos ottaja on laboratorionhoitaja. Itselleni tuli kauhu, kun papa-koke kesti ja kesti, ja ylimääräisiä näytteitä otettiin. Myöhemmin lääkäri totesi, että olen täysin terve. Minulla on nabothin kystia, jotka ovat normaali rakenne, laboratorionhoitaja ei vain niitä tunnistanut.
Siis potilaalla täytyisi olla lääkärin tiedot ja taidot, vaikka potilaalta ottaa näytteitä ammattilainen, jolla ei ole gynekologian perustietoja? Lääkäriltä edellyttäisin enemmän ymmärrystä potilaiden puutteellisia tietoja kohtaan.
Hyi helvetti. Onneksi itsellä ei ole tarvetta käydä gynellä. En tajua miksi ihmiset siellä huvin vuoksi ravaa levittelemässä. YÄK.
No se lääkäri siinä ihmetteli pitkään, että kuinka tää voi olla näin löystynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän ketjun luettuani olen täysin varma, että gynekologin vastaanotolla minua ei tulla koskaan näkemään.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2014 klo 17:53"]
Hyi helvetti. Onneksi itsellä ei ole tarvetta käydä gynellä. En tajua miksi ihmiset siellä huvin vuoksi ravaa levittelemässä. YÄK.
[/quote]
Siksi ettei tarvitse mennä sitten viimesessä hädässä ja gynen tuolista suoraan syöpäosaston potilaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli kierukan tarkistus ja lankojen lyhennys. Keski-ikäinen naispuolinen gyne kysyi yllättäen karvanpoisto tapaani häpyalueelta.? Olin kuulemma onnistunut asiassa hyvin.
Olin ollut jo kylläkin monta vuotta yhtäjaksoisesti posliini pinsettien ja epilaattorin avuin. Myös muutamia vuosia aiemmin olin ottanut kosmetologilla valoimp.-hoitoja ja karvojen määrä on vähentynyt reilusti alle puoleen. No nämä asaita selitin sitten hieman hämilläni.
niin joutui liikuttelemaan paljonkin ja aika kauan löytääkseen sen mitä etsi.Ei se mukavaa ollut,eikä mitenkään kiihottavaakaan niinkuin joku oli mieltä,alkoi jo tuntua melko inhottavalta.
Sama hoitaja oli kuin ennenkin joten ammattitaidon puutteesta ei ollut kyse,ehkä raskaus oli tehnyt tehtävänsä.
Mutta mulle kyllä kerrottiin mitä tapahtuu ja miksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkäri myös otti välineen kerran pois, ja laittoi takaisin, en tiedä oliko sama väline, vai olisiko vaihtanut sen, ei puhunut mitään asiasta.
Oisko vaihtanut ultra"sauvaan"?
ei siinä mitään ihmeellistä ole. Mullaki kävi niin että sitä kohdunsuuta piti etsiä, oli kuulema niin oudossa paikassa. Voit siis olla ap ihan rauhassa.:) Mutta kyllä se ihmetyttää miks lääkäri ei kertonu mitä tekee. Yleensä ne kertoo, ainaki jos tuommonen tilanne on että kohdunsuuta ei heti löydy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hyvin tärkeää mielestäni että gyne kertoo mitä tehdään ja mitä seuraavaksi tapahtuu..
kyllä sä olisit huomannut jos se todella jotakin outoa olisi tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ei yhtään kokemusta koko asiasta. Siinä vaan ollaan!
että nuoremmat lääkärit tutkii tarkemmin ja käyttävät enemmän aikaa, kun kokemusta on vähemmän.
Jos olisi ollut jotain epäilyttävää, lääkärin olisi pitänyt saoa siitä ainakin jos epäilyä ei saa poistettua. Eli vaikka jotain olisi ollut, sinuna luottaisin siihen, että oli väärä hälytys.
Ap tässä taas
Ap ei ole provo, eikä puutteessa niinkuin joku tuolla epäili.
Lääkäri oli mies, ennen minulla on ollut naislääkäreitä. Voi olla, että siksikin olin jo valmiiksi vähän enemmän varautunut,
ja sitten tutkimusaikakin tuntui pitkältä. Lääkäri ei siis paljon puhunut, mainitsi kyllä jotain punoituksesta tai aristuksesta, en muista. Kohdunsuun ainakin itse löydän helposti, joten ei pitäisi missään kovin kummallisessa paikassa olla? Kyseessä oli jälkitarkastus niin en tiedä vaikuttiko se asiaan jotenkin? Katsellaanko silloin tarkemmin? Lääkäri kyllä vaikutti sellaiselta "varovaiselta", että saattoi ehkä vaan tosiaan kokemattomuuttaankin tutkia tarkemmin ja pitempään.
1. vaihe
Ensimmäinen gynekologisen tutkimuksen vaihe on sukuelinten tutkiminen. Se aloitetaan, asiakkaan maatessa gynekologisella tutkimuspöydällä, ulkoisten sukupuolielinten tutkimisella.
Hyvässä valaistuksessa lääkäri silmäilee karvoituksen ja siinä esiintyviä poikkeavuuksia, kuten esimerkiksi karvatupentulehduksen. Tämän jälkeen lääkäri tutkii ulkoiset ja sisäiset häpyhuulet, klitoriksen, emättimen ja virtsaputken suun. Lääkäri etsii ulkosynnyttimistä poikkeavuuksia, kuten väripoikkeavuuksia, infektion ja trauman jälkiä sekä anomalioita eli epämuodostumia.
2. vaihe
Toinen gynekologisen perustutkimuksen vaihe on spekulatutkimus. Tässä vaiheessa lääkäri tarkastelee emätintä ja kohdunnapukkaa laajentamalla emätintä spekulan ja emättimen kohottajan avulla. Jos tutkimuksen yhteydessä on tarkoitus ottaa näytteitä, ne otetaan tässä tutkimuksen vaiheessa, esimerkiksi irtosolunäyte eli PAPA tai pieneliö näyte.
3. vaihe
Kolmas gynekologisen tutkimuksen vaihe on palpaatio eli tunnustelu. Palpaatiotutkimuksessa tutkitaan kohdunkaulaa, kohtua, munanjohtimia, munasarjoja ja kohtua ympäröivää kudosta.
Tunnustelemalla pyritään saamaan tietoa
* kohdun koosta
* rakenteesta
* liikkuvuudesta
* asennosta
* arkuudesta
Tutkimuksella pyritään myös havaitsemaan mahdolliset kasvaimet tai infektioiden aiheuttamat arkuudet. Ultraäänitutkimuksia tehdään nykyisin myös perustutkimuksen yhteydessä.
ääkäri tutkii ensin ulkoiset sukupuolielimet: karvoituksen, häpyhuulet ja emätinaukon. Hän arvioi, voiko emättimeen viedä tähystimen eli spekulan. Spekulatutkimuksella nähdään emättimen seinämät ja kohdun suun alue. Tämän jälkeen tehdään sisätutkimus, jossa lääkäri asettaa tutkiessaan yhden tai kaksi sormea emättimeen ja toisen käden alavatsasi päälle. Tunnustellessaan kohdun ja munasarjat, hän tutkii niiden rakenteen ja varmistuu siitä, että synnytinelimissä ei ole rakenteellisia poikkeamia eikä kasvaimia.
Lääkäri vie emättimeen pienen tähystimen eli spekulan. Tähystimen avulla emätintä levitetään varovasti sen verran, että voidaan tarkastaa emättimen seinämän pinta, valkovuodon ulkonäkö ja kohdunnapukan rakenne. Venyttävä tuntemus saattaa olla hiukan epämukava, mutta tutkimus ei ole kivulias. Rauhallinen hengitys ja keskivartalon rentouttaminen helpottavat tutkimuksen tekoa. Jos tutkimuksessa ilmenee aristusta, kerro siitä lääkärillesi.
Lääkärisi saattaa tutkiessaan ottaa Papa-kokeen tai valkovuotonäytteitä pumpulitikulla. Näytteenoton saatat kokea pienenä nipistyksenä, mutta se kestää vain hetken eikä sekään ole kivulias.
Eli lääkäri oli mies, joka punoitti. No tämähän selittääkin koko asian.