Lue keskustelun säännöt.
Tsempatkaa mua, siskot! (työhaastatteluasiaa)
31.01.2011 |
Olen menossa huomenna työhaastatteluun monen vuoden tauon jälkeen ja olen jotenkin nyt IHAN jumissa ja tuntuu, että en osaa mitään, ei ne kuitenkaan mua palkkaa, hyydyn jotenkin ihan totaalisesti ja blaa blaa...
Valakaa muhun nyt vähän uskoa itseeni ja pitäkää peukut pystyssä, jooko? :)
T. Uneton työnhakija
Kommentit (3)
ja voit arvata, kuinka jännitin ja menetin yöuniani jo monta yötä ennen sitä.. ja voi kuinka turhaan :)
Vastassa oli vähän hissukan oloinen, hiljaa puhuva keski-ikäinen hyvin tavallinen mies. Siis hän joka haastatteli mua. Ihan tavallinen ihminen hänkin.
Älä siis suotta jännitä! Mä yritän aina ajatella, että saan sen työn, joka on mulle tarkoitettu.
Niin, tota työpaikkaa en saanut, mutta en jäänyt suremaan, mulle on varattuna jotain muuta, parempaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi on ihan totta, täytyy koittaa muistaa se. En vain aiemmin ole näin hermoillut, kun olen lähinnä mennyt "kokeilemaan kepillä jäätä" ja hyvin on aina mennyt (eli olen saanut paikan).
Tällä kertaa kyseessä on paikka, jonka todella todella haluaisin joten sen takia varmaan nyt näin "panikoinkin". Mutta täytyy tosiaan vaan koittaa olla oma itsensä, kemioistahan siinä kuitenkin on pitkälti lopulta kyse.. :)
/ap
Ajattele näin: jos et kelpaa omana itsenäsi, kyseessä ei ole paikka, jossa sinun olisi hyvä olla. Jos taas kelpaat sellaisena, kuin olet, todennäköisesti viihdyt. Ei tietenkään tarkoita, että voisi käyttäytyä miten tahansa, mutta ymmärtänet, mitä ajan takaa. Hyvin se menee!!