miten te toimitte? lapsen syömisasiaa
Nelivuotias tyttö kärttää useasti päivässä syötävää, kaikkea pientä ja ihan mitä mieleen juolahtaa. Pidän kiinni ruoka-ajoista, tämä koskee aamu-, väli- ja iltapaloja.
-Äiti, haluan leipää ja jogurttia tai haluan muroja tai niin edespäin.
Kun annan, pyörii tuolilla eikä saa syötyä. Voi helvetti. Ainoa, mikä sujuu, on puuro jonka lusikoin itse neidin suuhun.
Miten te toimitte? Annatteko olla syömättä vaikka itse kärttää juuri kyseisiä ruokia? Laitetaanko nukkumaan syömättä vai niinkuin minä: Syö nyt, nyt syöt, jos et syö niin.. miksi sitten pyysit, jos et halua syödä sitä. NYT SYÖT! Ja ruokahetki on ahdistava taas...
Kommentit (5)
Vievät lapsen ruokahalun kokonaan!!
Katsellut vierestä kuinka Anniina joka ikänsä syönyt
*äidin pikku herkkupeppu* ei suostu syömään tavallista ruokaa.
anttilasta nameja kotiin,aina löytyy geishaa ym.kaapista.
anttilasta nameja kotiin,aina löytyy geishaa ym.kaapista.
Ihan vaan sillä että me syödään aamupala, mennään ulos.
Tullaan sisälle, teen ruuan ja syödään. Päiväunille.
Välipala (klo 14). Sisällä leikkiä/askartelua/ulkoilua.
Klo 15, aletaan tekeen ruokaa. Syödään klo 16.
Leikkiä, lastenohjelmaa.
Iltapala klo 19.
Murot, jogurtti, leipä on kaikki sokerimössöä, hiilaria. Nyt järki käteen!
Miksi ihmeessä 4- vuotias pitää syöttää?
Et todellakaan anna ruokaa lapselle kun lapsi pyytää, lapsi odottaa sitä ruokaa ja saa sitä säännölliseen tahtiin ja sitä saa mitä sinä annat.
Jos lapsi jankkaa niin lopetat tollasien mössöjen kaupasta raahaamisen.
Jos ei ruoka maistu pääruualla, älä anna välipaloja.
Anna vain vähän ruokaa kerralla. Jos saa sen nätisti syötyä, vasta sitten saa lisää, ja vähän kerrallaan. Ei jälkiruokaa, jos ei pääruuasta ole syöty sitä annettua pientä annosta.
Kun on ruoka-aika, opetat tavoille pöydässä, ja jos syöminen ei onnistu, pois ruokapöydästä ehdottomasti ja seuraava mahdollisuus tulee vasta seuraavalla ruualla. Kyllä meijän lapsilla ainakin on sitten nälkä jos yksi ruoka jää pelleilyn takia välistä. Ja sitten niistä säännöistä pidetään ehdottomasti kiinni.
Pöydästä noustaan kun ruoka on syöty. Jos noustaan aikaisemmin leikkimään, se on sitten siinä ja takaisin ei ole sillä kertaa tulemista. Eikä leluja pöytään.
Itse laittaisin nelivuotiaan syömään itse enkä lapioisi lusikallistakaan hänen suuhunsa. Jos ei onnistu sekään, niin varmasti hän syö kun on tarpeeksi nälkä.