Mitä muuta kansaa kuin suomalaisia ei hyväksytä omana itsenään?
Pirkka-lehden välissä tulleessa liitteessä Ahtisaari puhui siihen sävyyn, että me emme ole pohjoismaalaisia ellemme osaa ruotsia. Minusta tämä on aika hämmentävää oman maan kansalaisten halveksuntaa entiseltä presidentiltä. Mitä muuta kansaa ei hyväksytä omana itsenään johonkin maantieteelliseen joukkoon ilman vieraan naapurin kielen opettelua?
Kommentit (48)
Tiedoksi vain teille, että Suomessa opiskellaan ruotsia ja Islannissa tanskaa, koska suomen ja islannin kielet poikkeavat merkittävästi muista pohjoismaisista kielistä. Kun taas tanskalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset ymmärtää melko helposti toisiaan.
Ymmärtääkseni Islannissa ei ole enää pakkotanskaa, mutta jotain toista skandinaavista kieltä heidän pitäisi opiskella. Toisaalta helpompaa heillä, koska kielet ovat lähellä toisiaan. Ruotsi taas on ihan eri suvun kieli kuin suomi.
Tanskalaiset ja ruotsalaiset eivät ymmärrä kunnolla toisiaan (eteläruotsalaiset varmaankin parhaiten).
Mitkä eivät kuulu joukkoon? Aivan.
Ruotsi, Tanska ja Norja ovat kielinä niin läheisiä sukulaisia, että yhden kielen taitamalla ymmärtää myös kahta muuta niin puhuttuna kuin kirjoitettunakin. Näitä kieliä puhuu käyttökielenään Pohjoismaissa yhteensä reilu 20 miljoonaa ihmistä, muita kieliä vajaa 6. Lisäksi Suomessa opiskellaan pakollista ruotsia ja Islannissa pakollista tanskaa (saattoi olla myös norjaa, en jaksa tarkistaa).
Pohjoismaista ulottuvuutta tavoiteltaessa ruotsilla/norjalla/tanskalla on siis ihan perusteltu asema yleiskielenä, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että pohjoismaiden neuvoston työkieliä ovat nuo kolme, ei englanti ja muissakin Pohjoismaiden keskinäisiä suhteita vaalivissa yhteyksissä virallinen kommunikaatio tapahtuu ensisijaisesti noilla kolmella kielellä.
Toki suomalaiset voisi saattaa pohjoismaiseen yhteyteen myös tanskaksi tai norjaksi, mutta ottaen huomioon Suomen oman kulttuuriperinnön ruotsi on näistä kolmesta luontevin.
Mitkä eivät kuulu joukkoon? Aivan.
Ruotsi, Tanska ja Norja ovat kielinä niin läheisiä sukulaisia, että yhden kielen taitamalla ymmärtää myös kahta muuta niin puhuttuna kuin kirjoitettunakin. Näitä kieliä puhuu käyttökielenään Pohjoismaissa yhteensä reilu 20 miljoonaa ihmistä, muita kieliä vajaa 6. Lisäksi Suomessa opiskellaan pakollista ruotsia ja Islannissa pakollista tanskaa (saattoi olla myös norjaa, en jaksa tarkistaa).
Pohjoismaista ulottuvuutta tavoiteltaessa ruotsilla/norjalla/tanskalla on siis ihan perusteltu asema yleiskielenä, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että pohjoismaiden neuvoston työkieliä ovat nuo kolme, ei englanti ja muissakin Pohjoismaiden keskinäisiä suhteita vaalivissa yhteyksissä virallinen kommunikaatio tapahtuu ensisijaisesti noilla kolmella kielellä.
Toki suomalaiset voisi saattaa pohjoismaiseen yhteyteen myös tanskaksi tai norjaksi, mutta ottaen huomioon Suomen oman kulttuuriperinnön ruotsi on näistä kolmesta luontevin.
Olet hieman hakoteillä. Jos puhuu norjaa/tanskaa/ruotsia ÄIDINKIELENÄ, ei jonkin muun skandinaavikielen opiskelu ole kovin vaikeaa. Mutta jos puhuu ruotsia vieraana kielenä, kuten suomalaiset, niin esim. tanska on täyttä hepreaa.
Muut Pohjoismaat voisivat kyllä käyttää englantia, mutta suomenruotsalaiset ovat vastustaneet sitä. Nuorten pohjoismaiden neuvosto otti jo työkielekseen englannin.
Sellaisissa yhtyksissä, joissa oikeasti pitää ymmärtää mitä toiset tarkoittavat, käytetään englantia. Jossain kahvikerhoissa käytetään sitten "skandinaaviskaa", eli puhutaan sekaisin ruotsia/norjaa/tanskaa ja yritetääna arvailla mitä muut sanovat.
Tiedoksi vain teille, että Suomessa opiskellaan ruotsia ja Islannissa tanskaa, koska suomen ja islannin kielet poikkeavat merkittävästi muista pohjoismaisista kielistä. Kun taas tanskalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset ymmärtää melko helposti toisiaan.Ymmärtääkseni Islannissa ei ole enää pakkotanskaa, mutta jotain toista skandinaavista kieltä heidän pitäisi opiskella. Toisaalta helpompaa heillä, koska kielet ovat lähellä toisiaan. Ruotsi taas on ihan eri suvun kieli kuin suomi.
Tanskalaiset ja ruotsalaiset eivät ymmärrä kunnolla toisiaan (eteläruotsalaiset varmaankin parhaiten).
Olet ymmärtänyt väärin
Tiedoksi vain teille, että Suomessa opiskellaan ruotsia ja Islannissa tanskaa, koska suomen ja islannin kielet poikkeavat merkittävästi muista pohjoismaisista kielistä. Kun taas tanskalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset ymmärtää melko helposti toisiaan.Ymmärtääkseni Islannissa ei ole enää pakkotanskaa, mutta jotain toista skandinaavista kieltä heidän pitäisi opiskella. Toisaalta helpompaa heillä, koska kielet ovat lähellä toisiaan. Ruotsi taas on ihan eri suvun kieli kuin suomi.
Tanskalaiset ja ruotsalaiset eivät ymmärrä kunnolla toisiaan (eteläruotsalaiset varmaankin parhaiten).
Olet ymmärtänyt väärin
Olen kuullut, että sen voisi korvata myös esim. ruotsilla, mutta ei nyt ole mitään linkkiä sellaiseen. Voin olla väärässäkin.
skandinaavisen kielen oppiminen ei ole välttämättä yhtään sen helpompaa. Itseasiassa voi olla vaikeampaa, koska silloin kielet on helppo sekoittaa toisiinsa ja kieltä on vaikeaa hallita.
En näe syytä kuulua sellaiseen yhteisöön, jossa me olemme alisteisia muille. Jos Pohjoismainen yhteistyö perustuu pelkästään ruotsin kielen ylistämiseen, niin Suomen pitäisi erota sellaisesta yhteistyöstä.
EU:ssa me olemme tasaveroinen jäsen muiden kanssa ja suomi on yksi EU:n virallinen kieli.
Tuskin Venäjä ja Viro suostuivat meidän kanssamme sellaiseen yhteistyöhön, jonka edellytyksenä on suomen kielen käyttäminen! :)
Yli yhden kielen yhteisöissä yhteispeliin on pakko käyttää kieltä, joka ei ole jonkun äidinkieli. Minusta on hölmö ajatus, että esimerkiksi EU:n pitäisi ottaa työkielekseen esperanto, ettei kävisi niin hir-ve-än epäreilusti, että osa pääsee puhumaan äidinkieltään ja osa ei.
Ja toki Suomi on yksi EU:n virallisista kielistä, mutta ei sielläkään oikein tahdo ummikkona pärjätä, vaan vaatimus osata muitakin kieliä on oleellinen osa sitä, että kykenee hoitamaan työnsä hyvin. EU:ssa on myös joitakin elimiä, joiden työkieliä ovat englanti ja ranska, piste.
Ja minusta on vainoharhaa nähdä Ahtisaaren kommentti nimenomaan ruotsin ylistyksenä. En puhu Ruotsia äidinkielenäni tai erityisen hyvin, mutta edes minulla ei ole vaikeksia ymmärtää tai tulla ymmärretyksi työasioissa norjalaisten kanssa. Tanskaa pystyn lukemaan melko hyvin, mutta puhuessa pitää jo skarpata aika lailla. Pohjoismainen yhteistyö lähtee siis luontevasti näiden kolmen kielen akselilta. Ja ruotsi taas on suomalaisittain luonteva tapa lähestyä tätä pohjoismaista kieliakselia.
Tiedoksi vain teille, että Suomessa opiskellaan ruotsia ja Islannissa tanskaa, koska suomen ja islannin kielet poikkeavat merkittävästi muista pohjoismaisista kielistä. Kun taas tanskalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset ymmärtää melko helposti toisiaan.Ymmärtääkseni Islannissa ei ole enää pakkotanskaa, mutta jotain toista skandinaavista kieltä heidän pitäisi opiskella. Toisaalta helpompaa heillä, koska kielet ovat lähellä toisiaan. Ruotsi taas on ihan eri suvun kieli kuin suomi.
Tanskalaiset ja ruotsalaiset eivät ymmärrä kunnolla toisiaan (eteläruotsalaiset varmaankin parhaiten).
Olet ymmärtänyt väärinOlen kuullut, että sen voisi korvata myös esim. ruotsilla, mutta ei nyt ole mitään linkkiä sellaiseen. Voin olla väärässäkin.
Taidettiin olla molemmat oikeassa! Löysin netistä:
"Koululaitoksen yksi erikoisuus on ollut "pakkotanska", mikä selittyy maan historiasta. Islanti
itsenäistyi Tanskan vallasta vasta vuonna 1944. Viime vuosina tilanne on kuitenkin muuttunut.
32
Vuodelta 1999 olevien opetusministeriön ohjeiden mukaan englannin kieli on ensimmäinen
vieras kieli. Se on pakollinen oppiaine peruskoulussa viidenneltä luokalta kymmenennelle
luokalle. Tanskan kieli on edelleen myös pakollinen kieli seitsemänneltä kymmenennelle
luokalle, ellei oppilas sen sijaan valitse norjan tai ruotsin kieltä. Norjan tai ruotsin kielen
valitseminen on kuitenkin mahdollista vain, jos oppilaalla on erityinen yhteys Norjaan tai
Ruotsiin."
Yli yhden kielen yhteisöissä yhteispeliin on pakko käyttää kieltä, joka ei ole jonkun äidinkieli. Minusta on hölmö ajatus, että esimerkiksi EU:n pitäisi ottaa työkielekseen esperanto, ettei kävisi niin hir-ve-än epäreilusti, että osa pääsee puhumaan äidinkieltään ja osa ei.Ja toki Suomi on yksi EU:n virallisista kielistä, mutta ei sielläkään oikein tahdo ummikkona pärjätä, vaan vaatimus osata muitakin kieliä on oleellinen osa sitä, että kykenee hoitamaan työnsä hyvin. EU:ssa on myös joitakin elimiä, joiden työkieliä ovat englanti ja ranska, piste.
Ja minusta on vainoharhaa nähdä Ahtisaaren kommentti nimenomaan ruotsin ylistyksenä. En puhu Ruotsia äidinkielenäni tai erityisen hyvin, mutta edes minulla ei ole vaikeksia ymmärtää tai tulla ymmärretyksi työasioissa norjalaisten kanssa. Tanskaa pystyn lukemaan melko hyvin, mutta puhuessa pitää jo skarpata aika lailla. Pohjoismainen yhteistyö lähtee siis luontevasti näiden kolmen kielen akselilta. Ja ruotsi taas on suomalaisittain luonteva tapa lähestyä tätä pohjoismaista kieliakselia.
Ei ole myöskään järkeä vaatia Pohjoismaiden yhteistyökieleksi ruotsia, kun parhaiten osattu yhteinen kieli olisi englanti. Englantia opiskellaan jokaisessa Pohjoismaassa pääsääntöisesti ensimmäisenä vieraana kielenä. Miksi pitäisi opiskella sen rinnalle ruotsi kun yheinen kieli on jo olemassa?
Ahtisaaren ruotsin ylistyksen ymmärtää paremmin kun tietää, että hänet on palkattu vetämään työryhmää, jonka tarkoitus on vahvistaa ruotsin kielen asemaa Suomessa. Sen puitteissa tuokin kirjoitus on kai kirjoitettu. Siis rahalla ostettua tekstiä.
Olet hieman hakoteillä. Jos puhuu norjaa/tanskaa/ruotsia ÄIDINKIELENÄ, ei jonkin muun skandinaavikielen opiskelu ole kovin vaikeaa. Mutta jos puhuu ruotsia vieraana kielenä, kuten suomalaiset, niin esim. tanska on täyttä hepreaa.
--
Sellaisissa yhtyksissä, joissa oikeasti pitää ymmärtää mitä toiset tarkoittavat, käytetään englantia. Jossain kahvikerhoissa käytetään sitten "skandinaaviskaa", eli puhutaan sekaisin ruotsia/norjaa/tanskaa ja yritetääna arvailla mitä muut sanovat.
En ole laatikon terävin veitsi ruotsiksi, mutta ymmärrän silti työssäni norjaa ihan hyvin, eikä minulla ole ollut vaikeuksia tulla ymmärretyksi. Jos ei oikeasti ymmärrä norjaa, vaikka puhuu ruotsia, saa kyllä olla joko tosi heikko kielipää tai sitten se ruotsintaito oli alkujaankin sitä luokkaa, jota ei meillä päin kutsuta kielitaidoksi vaan alkeiksi.
Huomattavasti vaikeampaa on ollut ymmärtää esimerkiksi ranskan- ja espanjankielisten englantia.
Sen kyllä myönnän, että puhutun tanskan kanssa on aika vaikeaa, mutta kirjoitettuna se taas on helpohkoa, kunhan pää on tottunut tiettyihin eroihin.
"Ja toki Suomi on yksi EU:n virallisista kielistä, mutta ei sielläkään oikein tahdo ummikkona pärjätä, vaan vaatimus osata muitakin kieliä on oleellinen osa sitä, että kykenee hoitamaan työnsä hyvin. EU:ssa on myös joitakin elimiä, joiden työkieliä ovat englanti ja ranska, piste."
Ei tietenkään suomella pärjää koko EU:ssa (mutta viralliset paperit pitäisi kyllä saada suomeksi).
Pointti oli Pohjoismaiden neuvoston lähtökohtaisesti halveksuva suhtautuminen suomen kieleen, joka on kuitenkin Pohjoismainen toiseksi suurin kieli. Jos EU määrittelee suomen viralliseksi kielekseen, niin miksi ihmeessä Pohjoismaiden (jossa Suomi on paljon isompi palikka kuin EU:ssa) yhteistyöelin ei sitä tee?
[ Kun taas tanskalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset ymmärtää melko helposti toisiaan.
Ei todellakaan ymmärrä.
Suomen edustajat voivat puhua suomea (ja puhe tulkataan muille)! Voiko näin tehdä Pohjoismaiden neuvostossa?
Tiedoksi vain teille, että Suomessa opiskellaan ruotsia ja Islannissa tanskaa, koska suomen ja islannin kielet poikkeavat merkittävästi muista pohjoismaisista kielistä. Kun taas tanskalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset ymmärtää melko helposti toisiaan.Ymmärtääkseni Islannissa ei ole enää pakkotanskaa, mutta jotain toista skandinaavista kieltä heidän pitäisi opiskella. Toisaalta helpompaa heillä, koska kielet ovat lähellä toisiaan. Ruotsi taas on ihan eri suvun kieli kuin suomi.
Tanskalaiset ja ruotsalaiset eivät ymmärrä kunnolla toisiaan (eteläruotsalaiset varmaankin parhaiten).
Olet ymmärtänyt väärinOlen kuullut, että sen voisi korvata myös esim. ruotsilla, mutta ei nyt ole mitään linkkiä sellaiseen. Voin olla väärässäkin.
Taidettiin olla molemmat oikeassa! Löysin netistä:
"Koululaitoksen yksi erikoisuus on ollut "pakkotanska", mikä selittyy maan historiasta. Islanti
itsenäistyi Tanskan vallasta vasta vuonna 1944. Viime vuosina tilanne on kuitenkin muuttunut.
32
Vuodelta 1999 olevien opetusministeriön ohjeiden mukaan englannin kieli on ensimmäinen
vieras kieli. Se on pakollinen oppiaine peruskoulussa viidenneltä luokalta kymmenennelle
luokalle. Tanskan kieli on edelleen myös pakollinen kieli seitsemänneltä kymmenennelle
luokalle, ellei oppilas sen sijaan valitse norjan tai ruotsin kieltä. Norjan tai ruotsin kielen
valitseminen on kuitenkin mahdollista vain, jos oppilaalla on erityinen yhteys Norjaan tai
Ruotsiin."
Niillä ei ole resursseja palkata norjan ja ruotsin kielen opettajia joka kouluun vain jonkun satunnaisen yhden tyypin takia jolla saattaa olla jokin erityinen "yhteys" (whatever) kyseisiin maihin.
[ Kun taas tanskalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset ymmärtää melko helposti toisiaan.
Ei todellakaan ymmärrä.
opiskelisit ruotsia niin säkin ymmärtäisit
Islanti itsenäistyi Tanskasta 1944 ja nyt jo siellä on luovuttu absoluuttisesta pakkotanskasta.
Suomi itsenäistyi (tai autonomistui) Ruotsista jo 1809, mutta silti meillä on edelleen ehdoton pakkoruotsi!
Nyt vähän vauhtia poliitikot!
Miksi Ruotsi kuuluu Pohjoismaihin, vaikka eivät osaa suomea? Ai niin, ovat parempaa kansaa.
kiva nähdä tuo alkuperäinen teksti, eikä AV-mamman tulkintaa siitä, "siihen sävyyn".
Miksi Ruotsi kuuluu Pohjoismaihin, vaikka eivät osaa suomea? Ai niin, ovat parempaa kansaa.
Suomi on sentään Pohjoismaiden toiseksi yleisin kieli!
Lukiessani Ahtisaaren kirjoituksia. Onhan se kummallista, jos presidentti ei kunnioita omaa kansaansa sen vertaa että kunnioittaisi sen omaa kieltä.