Olen kuuden ällän ylioppilas, lukion päästötod. ka 9,8. Arvatkaa millainen elämäni on ollut?

Minulla on useampi Laudatur ja olen kotiäiti. Ei todellakaan mene hukkaan opiskelu elämässä. Lukio on yleissivistävä koulu ja siitä, että otin tosissani lukiossa opiskelun, on hyötyä ihan joka päivä arjessakin. Osaan opettaa lapsille monenlaista ja elämästä ylipäätään tekee mielekkäämmän, kun on esim hyvä ja laaja kielitaito, hyvät perustiedot reaaliaineista jne. Itse olen ainakin kiinnostunut koko ajan oppimaan uutta. En niin, että saisin siitä todistuksen, vaan ihan oppimisen ilosta.

mutta ei peruskoulussa ja lukiossa saa vielä laajaa kielitaitoa, eikä muitakaan taitoja niin kauhean laajalti. Perusteet kyllä.

Vähän kyllä epäilen että täällä epäasiallisella foorumilla liikkuisi korkeasti koulutettuja hyväpalkkaisia 6 L:n oppilaita, joilla ka on pyöristettynä 10. Ehei, ei semmoisia oppilaita ole joka nurkissa, varsinkaan täällä. Todennäköisesti useampi kuin moni jauhaa täällä paskaa.

Täällä käy kyllä paljon ihmisiä, joten eihän sitä tiedä.

Mutta toisaalta täällä näkee ihmisiä, jotka kertovat tienaavansa sata tonnia vuodessa ( molemmat ), eivätkä kysymysten perusteella osaa edes käyttää googlea tiedonhakuun ...

Minulla on useampi Laudatur ja olen kotiäiti. Ei todellakaan mene hukkaan opiskelu elämässä. Lukio on yleissivistävä koulu ja siitä, että otin tosissani lukiossa opiskelun, on hyötyä ihan joka päivä arjessakin. Osaan opettaa lapsille monenlaista ja elämästä ylipäätään tekee mielekkäämmän, kun on esim hyvä ja laaja kielitaito, hyvät perustiedot reaaliaineista jne. Itse olen ainakin kiinnostunut koko ajan oppimaan uutta. En niin, että saisin siitä todistuksen, vaan ihan oppimisen ilosta.

mutta ei peruskoulussa ja lukiossa saa vielä laajaa kielitaitoa, eikä muitakaan taitoja niin kauhean laajalti. Perusteet kyllä.

kieliä vapaa-ajallani. Olet sikäli oikeassa, ettei esim D-kielestä lukiossa ehdi saamaan laajaa kielitaitoa, mutta saa hyvän pohjan, jota on sitten kotona tosi helppo kartuttaa.

Miksi suomalaiset aina esittelee ja kehuu ylioppilastodistustaan. Esim. Usa:kin pidetään college:n (kandin tutkinto) suorittamista melkeinpä itsestäänselvyytenä. Ihan kuin yo-tutkinto vaikuttaisi johonkin, korkeintaan takaa jatko-opiskelupaikan jos sitäkään. Keneltä yli 20v kysytään työpaikkahaastattelussa yo-todistusta?



Olen minäkin valmistunut yhdestä Helsingin "eliittilukioista". M:n paperit ja ka 8,2, ja pitkästä matematiikasta tuli muuten B. Muutin armeijan jälkeen ulkomaille opiskelemaan ja suoritin 2 maisterin tutkintoa ja sen jälkeen yhden tohtorin tutkinnon. Toinen maisterin tutkinnoista oli matematiikasta ja yli 70% arvosanoista oli "passed with high distinction" tai parempia. Ensimmäisessä työhaastattelussa haluttiin nähdä väitöskirja ja artikkelit. EI yo-todistusta.



Halusin vaan sanoa, että motivaatio on kaikista tärkein. Vanhoilla saavutuksilla, varsinkaan teininä saavutetuilla, ei paljoa ole arvoa. Jos pelkästään katsoisi vain minun yo-todistusta niin ei niin hirveästi olisi hurraamista. No, nyt olen asunut n 15v Lontoossa, on paperit erinomaisista yliopistoista ja hyvä työpaikka hyvällä palkalla.

Jos joku kertoo kahdesta maisterin tutkinnosta ja tohtorin tutkinnosta ja kysyy sen jälkeen, että miten elämäni on sujunut, on vastaukset paljon suppeampia.



Niin, ja sille, joka koki, että ei yksikään monen L:n ylioppilas nyt opettajaksi lähtisi, kun lahjat menisivät hukkaan: en koe epäonnistuneeni, vaikka minusta tulikin vain opettaja. Minulla oli kiltin tytön syndrooma ja olin lukioaikoina suorittaja. Minun oli pärjättävä hyvin tai en antanut itselleni mitään arvoa. Se ei todellakaan merkinnyt, että olisin päntännyt kaikki illat kirjojani, mutta se tarkoitti kyllä sitä, että luin kokeisiin päin vastoin kuin moni muu. Hyvällä lukiomenestyksellä sain kiinnostusta monenlaiseen alaan, ja koen olevani sen ansiosta parempi opettaja. Yliopistossakin opiskelin useita sivuaineita ja keräsin opintoviikkoja pitkälti yli 300, kun niin monenlaiset aiheet kiinnostivat.



Ei kaikkien menestyneiden tarvitse olla lakimiehiä tai lääkäreitä. Eräs yliopistotuttuni lopetti opinnot parin vuoden jälkeen ja haki sairaanhoitajaksi. Ei siksi, ettei olisi pärjännyt. Pärjäsi oikein hyvin. Hänestä tuli sairaanhoitaja, koska hän koki, että se oli mielekkäämpää. Tärkeintähän onkin löytää se oma alansa.

on tärkeintä, että itse on tyytyväinen, tarkoitin vain, että jos kuulee jonkun oman lukiomenestyjän olevan nykyisin vaikkapa se opettaja, niin ajattelee, että aijaa, ei siitä sen kummempaa sitten tullut. Jos taas vitosen oppilas olisi ope, niin ajattelisi, että no ohhoh, enpä olisi uskonut. Itsellänihän on se huono tilanne, että kaikki luulivat minun olevan tosi hyvä koulussa, vaikka monissa aineissa sain kutosta tai seiskaa, joten mustakin varmaan ajatellaan noin, että no kylläpä sekin sitten epäonnistui.

että olet ollut vähän tuuliajolla, et ole tiennyt mitä haluaisit. Teet jotain hommaa mikä ei kummastelijoitten mielestä vastaa kykyjäsi.

Olen minäkin valmistunut yhdestä Helsingin "eliittilukioista". M:n paperit ja ka 8,2, ja pitkästä matematiikasta tuli muuten B. Muutin armeijan jälkeen ulkomaille opiskelemaan ja suoritin 2 maisterin tutkintoa ja sen jälkeen yhden tohtorin tutkinnon.

Tuskin isänmaallisista syistä kun ulkomaille heti halusit?

Vähän kyllä epäilen että täällä epäasiallisella foorumilla liikkuisi korkeasti koulutettuja hyväpalkkaisia 6 L:n oppilaita, joilla ka on pyöristettynä 10. Ehei, ei semmoisia oppilaita ole joka nurkissa, varsinkaan täällä. Todennäköisesti useampi kuin moni jauhaa täällä paskaa.

Täällä käy kyllä paljon ihmisiä, joten eihän sitä tiedä. Mutta toisaalta täällä näkee ihmisiä, jotka kertovat tienaavansa sata tonnia vuodessa ( molemmat ), eivätkä kysymysten perusteella osaa edes käyttää googlea tiedonhakuun ...

Itseäni ainakin kiinnostaa juuri se seikka että tälläiselle palstalle kirjoittaa kaiken ikäisiä ja kaikista yhteiskuntaluokista tulevia ihmisiä. Eli aivan varmasti täällä on myös korkeasti koulutettuja ja hyvin tienaavia tyyppejä. Itselläni oli 9.6 lukion keskiarvo, sen jälkeen yliopisto, jonka jälkeen muutin työn perässä maailmalle, jäin sille tielle, hankin pari lasta ja jäin kotiin heitä hoitamaan. Lueskelen näitä juttuja aina silloin tällöin kun vauva nukkuu päiväunia. Että näin...

Taitaa yhdistää kaikkia lukiosuorittajia se, että eivät ole kovin rahakkaissa ammateissa. ;)

Puhu itsestäsi vaan ;-) Minulla myös 6 laudaturia ja lukion ka 9,8. Toimin asianajajana ja tienaan ihan reilusti. Miehenikin on 6 L ylioppilas, DI ja myös rahakkaissa hommissa. Tuttavapiiriimme kuuluu muitakin "lukiosuorittajia" joilla hyvä koulumenestys ja ovat rahakkaissa akateemisissa ammateissa.

Kyllä minäkin halusin hyödyntää "lahjaani" taloudellisesti, minustakin tuli lakimies ja nykyään toimin asianajajana. Jos siihen kerran on mahdollisuus, toki haluan itselleni paitsi mielekkään, myös taloudellisesti tuottavan ammatin. Ja sellaisen olen saanut.

En tiedä onko omalla kohdallani ollut kyse suorittamisesta. Koulunkäynti on ollut aina minulle ongelmatonta. Ei minun ole tarvinnut pinnistellä hyvien kouluarvosanojen eteen. Kuten aiemmassa viestissäni totesin, lukio ja sen päästötodistus sitä paitsi tuntuvat todella kaukaisilta asioilta, elämäni ja sen menestyksekkäimmät hetket ovat nykyään jossain ihan muualla.

Ja tämä asianajaja, entinen kympin oppilas käy av:lla imettäessään. Hyvää ajanvietettä (tai ainakin jonkinlaista ajanvietettä...) vauva sylissä.

13

Minulla samanlaiset paperit, joten arvaan että elämäsi voisi olla suunnilleen samanlainen kuin itselläni:



Menin heti lukion jälkeen yliopistoon, jossa tapasin mieheni ja 7 vuotta opiskeltuani valmistuin FM:ksi. Pian valmistumisen jälkeen lähdimme ulkomaille hyväpalkkaisiin hommiin, joissa olemme edelleen. Kaksi suloista lasta, omakotitalo ja mukava elämä.

lääkis??

[quote author="Vierailija" time="27.01.2011 klo 21:20"]

Niin olin minäkin. Tosin myös ihan aidosti kiinnostunut erilaisista asioista, ja oli tosi vaikea hakea jatkopaikkaa, kun pystyi kuvittelemaan itsensä melkein millä alalla tahansa paitsi matemaattisella alalla.

Oma lukiomenestyksenä lähes sama kuin ap:llä. Lukion ka 9,8 ja lukiaineet 10. Laudatureja 5 kpl. Minusta tuli opettaja. Taitaa yhdistää kaikkia lukiosuorittajia se, että eivät ole kovin rahakkaissa ammateissa. ;)

[/quote]

Mulla vastaavat paperit, oon taide-alalla ja äiti. Mutta tunnistan tuon suorittajan.

Olen yllättynyt että käytät sanaa päästötodistus. Päästötodistus annetaan autoille, päättötodistus koulunsa päättäville. Luulisi kuuden ällän ylioppilaan nyt tämän tietävän.

Pojat ei taida olla suorittajia? 6L - tapaukset?

Samanlaiset paperit, mutta en olisi ikinä voinut ruveta haaskalinnuksi, asianajaksi. Siinähän joutuu miettimään vaan ikäviä asioita koko ajan. Ketä tapasit tänään töissä? Taas pari rikollista.

Voi tuollaisilla papereilla päätyä ihan mihin vain. Itselläni oli lukuaineiden keskiarvo tasan kymppi ja kaikki kirjoittamani L:iä. Nykyään minulla on kohtalaisen hyvin tuottava pikku suunnittelutoimisto, muutama työntekijä. Lukion jälkeen suoraan teknilliseen korkeakouluun, opintojen välissä joku vuosi oli reppumatkustelua maailmalla ja suunnan miettimistä. Sitten laman pohjassa paperit ulos, vähän epämääräistä työhistoriaa muutama vuosi, kunnes vähitellen huomasin olevani omalla alallani aika erikoistunut asiantuntija.

Nyt olen kymmenkunta vuotta toiminut yrittäjänä, ja vielä viitisentoista vuotta työikää jäljellä. Tyttö opiskelee samaa alaa, joten jos häntä kiinnostaa, jossain vaiheessa saa ottaa vastuun hommista.

Monta vaihetta elämässä on ollut, jolloin olisi voinut kääntyä elämä miten vain. Sosiaalisesta lahjakkuudesta, mitä minulta puuttuu, olisi monesti paljon enemmän hyötyä kuin terävästä älystä. Mutta missään mielessä en valita. Oman näköiseni elämän olen saanut.      

[quote author="Vierailija" time="27.01.2011 klo 19:42"]Kiinnostaa testata millaisia mielikuvia tuo herättää ihmisissä.
[/quote]

Samanlainen kuin minulla ja miehelläni ja monilla sukulaisillamme ja kavereillamme: ylempi korkeakoulututkinto, isolla osalla tohtorin tutkinto, hyväpalkkainen vakiduuni, 1-2 lasta, aviossa 1. puolison kanssa, omistusasunto, osalla myös mökki, saksalainen uusi tai uudehko auto.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2011 klo 22:29"]Itse en oppinut yliopistossa yhtään mitään mitä en olisi jo voinut oppia kotonani.


Terveisin vaan - julkkisasianajajan tytär
[/quote]

Olet vain jonkun tytär. Eikä olisi ansiokkaampaa sanoa, mitä itse olet saavuttanut? Olen minäkin apuhoitajan tytär, mutta sen lisäksi myös esimerkiksi lääketieteen tohtori, erikoislääkäri ja DI:n vaimo.

Minä myönnän ihan rehellisesti, että kirjoitin kaksi "ämmää", yhden "ceen" ja neljättä en muista. Kirjoitin vain pakolliset. Lukion päästötodistuksen keskiarvo oli jotain 7.5-8.0. En menestynyt siis mitenkään erityisen hyvin. Opiskelu ei vain koskaan kiinnostanut siiihen aikaan.

Asuin sitten lukion jälkeen vähän aikaa ulkomailla, tein toimistoapulaisen töitä. Sitten hain yliopistoon (Suomessa). Valmistuin viidessä vuodessa, erittäin hyvin arvosanoin. Opiskelu olikin alkanut jossain vaiheessa kiinnostaa. Nyt asun taas ulkomailla, ja unelma-ammatissani. Peruskoulu- ja lukioikäiset ovat vielä niin nuoria, että heidän asenteensa ja kiinnostuksen kohteensa eivät välttämättä ole vielä muovautuneet kovinkaan hyvin (ainakaan mulla ei ollut!) Onneksi Suomessa pääsee helposti opiskelemaan "vanhempanakin".