Mitä mieltä olisit jos subjektiivinen päivähoito-oikeus poistettaisiin?

Mitä tarkoittaa subjektiivinen päivähoito-oikeus????

ulkoistaa lapsensa päiväkotiin liki ilmaiseen, verovaroin kustannettuun hoitoon ilman mitään perusteluja. Vaikka toinen tai molemmat vanhemmista olisivat kotona kaiket päivät.

eväisi hoitopaikan pätkätyöläiseltä/työnhakijalta. Eniten se koskettaisi perheitä, joissa ollaan vauvan kanssa kotona ja isompi tarhassa. Myöskin päivähoito säilyisi oleellisena lastensuojelun tukitoimena niissä(kin) tapauksessa, että vanhemmat ovat kotona.

on ns. epätyypillisiä, johtuukin vain ihmisten "laiskuudesta ja mukavuudenhalusta"? Kuule minä ainakin ottaisin koska vaan sen täysipäiväisen vakityön, mutta siihen asti on tyytyminen kaikenlaisiin pätkiin, olivat ne sitten osapäiväisiä tai ei, tai esim. kotoa käsin freelancerina tehtäviä käännöshommia.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden poisto aiheuttaisi ainakin sen, että suurempi osa naisista jättäytyisi kokonaan pois työmarkkinoilta.

7

Tarvittaisiin lisää hallintoihmisiä käsittelemään päivähoitopaikkahakemuksia, sillä käsittely vaatisi enemmän aikaa (kelpoisuusehtojen täyttymisen läpikäyminen) kun se päätös olisi harkinnanvarainen. Lisäksi pitäisi myös olla joku porukka käsittelemässä päätöksistä koituvia valituksia/oikaisupyyntöjä/elämäntilanteen muutoksesta johtuvia uudistettuja hakemuksia. Ovatko subj. oikeuden vastustajat ajatelleet asiaa hallinnon kannalta?

Ankara rajanveto: päätoiminen työssäkäynti/opiskelu tai lääkärin suositus. Hakemuksen käsitteleminen ei veisi yhtään kauemmin kuin nykyisin. Subj. oikeuden puolustajat nyt yrittävät keksiä mitä tahansa puolusteluja omalle laiskuudelleen ja mukavuudenhalulleen.

Jos esim. on työsuhteiden välillä 1vk-1 kk, niin joka välissäkö se lapsi pitäisi ottaa pois tarhasta ja hakea uutta paikkaa? Varmaan hyväksi lapselle vaihtaa hoitopaikkaa jatkuvasti?

Eikä lääkäriinkään pääse kaikkien vaivojen suhteen kovinkaan helposti... Entäs sitten opiskelu? Jos on vaikka vaan gradu jäljellä ja opintotukikuukaudet käytetty, niin miten todistat että opiskelet kokopäiväisesti?

Ankara rajanveto: päätoiminen työssäkäynti/opiskelu tai lääkärin suositus. Hakemuksen käsitteleminen ei veisi yhtään kauemmin kuin nykyisin. Subj. oikeuden puolustajat nyt yrittävät keksiä mitä tahansa puolusteluja omalle laiskuudelleen ja mukavuudenhalulleen.

mulla ei ole päiväkoti-ikäisiä lapsia ja olen työelämässä. Mutta ajatus siitä, että ihmisten pitäisi päiväkotiin jotenkin todistaa olevansa töissä tai koulussa tai yrittäjiä tai freelancereita tai opiskelijoita tai muuten kyvyttömiä hoitamaan lapsiaan kuulostaa kammottavalta kontrollilta ihmisten yksityiselämään. Lisäksi se ennen pitkää johtaisi siihen, että opiskelijalle ei riittäisi se, että on opiskelutodistus, vaan lisäksi pitäisi osoittaa, että joutuu todella olemaan koulussa eikä voi katsoa lastaan sivusilmällä tenttiin lukiessa. Samoin joku yrittäjä. Joku voisi joutua jopa todistamaan, että hänen tarvitsee ylipäänsä käydä töissä - voishan perhe selvitä yhden puolisonkin tuloilla. Seuraisi erilaista tarveharkintaa ja sählinkiä ja lopputulos todennäköisesti olisi, että työssäkäyvät joutuisivat odottamaan päivähoitopaikkoja nykyistä kauemmin ja ne olisivat entistä hankalammin saatavilla. Ei hyvä. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on ehdottomasti koko yhteiskunnan etu!

Helsingistä 80-luvulla.

Päivähoitohakemus pantiin sisään kun töihin meno läheni ja sillä selvä. Pätkätyöläiset sai paikan nopeampaa.

Hoitajina oli koulutettuja hoitajia, koska hoitopaikkoja ei tarvinnut olla niin paljoa. Nythän on pula hoitajista ja hoitajina on vähän mitä sattuu. Ainakin meidän päiväkodissa oli jopa mielenterveyskuntoutujia sijaisina.

Tarvittaisiin lisää hallintoihmisiä käsittelemään päivähoitopaikkahakemuksia, sillä käsittely vaatisi enemmän aikaa (kelpoisuusehtojen täyttymisen läpikäyminen) kun se päätös olisi harkinnanvarainen. Lisäksi pitäisi myös olla joku porukka käsittelemässä päätöksistä koituvia valituksia/oikaisupyyntöjä/elämäntilanteen muutoksesta johtuvia uudistettuja hakemuksia. Ovatko subj. oikeuden vastustajat ajatelleet asiaa hallinnon kannalta?

Ankara rajanveto: päätoiminen työssäkäynti/opiskelu tai lääkärin suositus. Hakemuksen käsitteleminen ei veisi yhtään kauemmin kuin nykyisin. Subj. oikeuden puolustajat nyt yrittävät keksiä mitä tahansa puolusteluja omalle laiskuudelleen ja mukavuudenhalulleen.

"Päätoiminen työssäkäynti" ei ole välttämättä ihan yksinkertaista määrittää epätyypillisten työsuhteiden ja pätkätöiden maailmassa. Ja entä sivutoiminen työ? Kaikki kun eivät ole klo 8-16 virastotyössä. Entä kuka määrittää/päivittää ne diagnoosit, jotka oikeuttaisivat päivähoidon, vai olisiko se täysin yhden lääkärin vapaasti päätettävissä? Tällöinhän sitä voisi kiertää lääkäristä toiseen kunnes löytyy se yksi, joka suosituksen antaa? (saikkulintsarit tämän tietänevät). Koita nyt sinäkin vähän miettiä näitä syvällisemmin.

että päiväkoteja lakkautettaisiin/lastenhoitajia vähennettäisiin, koska ei ole tarvetta. Ja ihan yhtä kiven alla olis hoitopaikat hetken päästä. Monien perheiden jaksaminen vaikeutuisi ja jonot

mielenterveyspuolella kasvaisivat.

mulle subj. hoito-oikeuden puolustajat ovat perustelleet kantaansa mm. sillä että niitä virikelapsia on niin vähän ettei sillä ole todellista vaikutusta mihinkään että he siellä pkodissa ovat.

Itse olen sitä mieltä että virikehoito tulee poistaa, subjektiivista päivähoito-oikeutta toisin sanoen rajata. Esim. juuri pätkätyöläisillä oikeus hoitopaikkaan mutta täysin kotona olevilla ei.

Sen sijaan heidän lapsilleen pitäisi taata kerhopaikka jos niin tahtovat.

Omalla äidilläni oli ainakin todellisia vaikeuksia löytää minulle ja siskolleni hoitopaikkaa. Olimme mm. pari pätkää naapurissa hoidossa pakon edessä, ja joku työ meni äidiltäni sivu suunkin hoitopaikan puutteessa. Eli ei niitä paikkoja todellakaan saanut pätkätöiden takia noin vain. Ja näin oli Jyväskylässä 60-70-luvun vaihteessa.

Minä olen elänyt sen ajan ja muistan, ettei se hankalaa ollut

ei taida muistaa millainen päivähoidon tilanne oli ennen subjektiivista päivähoito-oikeutta.

Päivähoitopaikkojen löytäminen ei ollut ainakaan helpompaa kuin nykyään. Jokainen järjesti hoitopaikan miten kykeni. Naapuruston mummoillehan se oli kiva lisätienesti.

Oi niitä aikoja :)

Päivähoitohakemus pantiin sisään kun töihin meno läheni ja sillä selvä. Pätkätyöläiset sai paikan nopeampaa.

Hoitajina oli koulutettuja hoitajia, koska hoitopaikkoja ei tarvinnut olla niin paljoa. Nythän on pula hoitajista ja hoitajina on vähän mitä sattuu. Ainakin meidän päiväkodissa oli jopa mielenterveyskuntoutujia sijaisina.

Ilman että pätkätyöläisten/työnhakijoiden oikeudet kärsisivät, tai esim. mt-ongelmaisten vanhempien lasten tilanne?

Ei sekään ole simppeliä jos kirjataan että esim. äitiyslomalaisilta evätään vanhempien lasten hoitopaikat, koska sillä äitiyslomalaisellakimn voi olla kaikenlaisia ongelmia (esim. masennusta).

eväisi hoitopaikan pätkätyöläiseltä/työnhakijalta. Eniten se koskettaisi perheitä, joissa ollaan vauvan kanssa kotona ja isompi tarhassa. Myöskin päivähoito säilyisi oleellisena lastensuojelun tukitoimena niissä(kin) tapauksessa, että vanhemmat ovat kotona.

Järjestelmä oli varsin toimiva eikä vaatinut yhtään sen enempää byrokratiaa kuin nykyinenkään tilanne. Ajatelkaahan, jos nämä kotonaolijat ottavat lapset pois, voidaan heistä johtuva työpanos siirtää tarveharkinnan arviointiin. Minä kannatan ehdottomasto subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistamista. Se ei heikennä naisen asemaa vaan vahvistaa lapsen oikeutta omaan perheeseen. Lisäksi haluan mainita, että jo vuosikymmenien ajan on ollut käytössä ns. kaksiviikkoiset sijoitukset. Tällä tarkoitetaan, että mikäli kotona oleva vanhempi työllistyy yllättäen, tulee lapselle olla järjestettynä hoitopaikka kahden viikon sisällä hakemuksen sisään jättämisestä. Eli siellä työhaastattelussa voi sanoa, että pystyn aloittamaan työt kahden viikon kuluttua.

eväisi hoitopaikan pätkätyöläiseltä/työnhakijalta. Eniten se koskettaisi perheitä, joissa ollaan vauvan kanssa kotona ja isompi tarhassa. Myöskin päivähoito säilyisi oleellisena lastensuojelun tukitoimena niissä(kin) tapauksessa, että vanhemmat ovat kotona.

Jos on esim. 1 kk työttömänä, niin onko pätkätyöläinen vai täysin kotona? Entä jos on 3 kk työttömänä? Jos raja olisi esim. 3 kk, niin mitä jos olisi 3 kk työtötmänä ja siitä viikon päästä saisikin töitä, onko se sitten hyvä että lapsi joutuu vaihtamaan hoitopaikkaa - jos sitä edes niin nopeasti saisi kun paikkoja ihan varmasti vähennettäisiin subj. ph-oikeuden poiston myötä.

mulle subj. hoito-oikeuden puolustajat ovat perustelleet kantaansa mm. sillä että niitä virikelapsia on niin vähän ettei sillä ole todellista vaikutusta mihinkään että he siellä pkodissa ovat.

Itse olen sitä mieltä että virikehoito tulee poistaa, subjektiivista päivähoito-oikeutta toisin sanoen rajata. Esim. juuri pätkätyöläisillä oikeus hoitopaikkaan mutta täysin kotona olevilla ei.

Sen sijaan heidän lapsilleen pitäisi taata kerhopaikka jos niin tahtovat.

ja ei ollut ongelmaa hoitopaikan löytymisessä. Hakemus sisään 4 kuukautta ennen töiden alkua ja hoitopaikan sai heti.

Se tietenkin oli, että silloin ei saanut pitää lasta hoidossa tuntikausia kun työt oli loppuneet vaan lapsi piti hakea heti hoidosta. Nykyäänhän mammat käy kaupassa ja kampaajalla yms. työpäivän loputtua ja lapsi haetaan viimeisenä pihalta.

Omalla äidilläni oli ainakin todellisia vaikeuksia löytää minulle ja siskolleni hoitopaikkaa. Olimme mm. pari pätkää naapurissa hoidossa pakon edessä, ja joku työ meni äidiltäni sivu suunkin hoitopaikan puutteessa. Eli ei niitä paikkoja todellakaan saanut pätkätöiden takia noin vain. Ja näin oli Jyväskylässä 60-70-luvun vaihteessa.

Minä olen elänyt sen ajan ja muistan, ettei se hankalaa ollut

ei taida muistaa millainen päivähoidon tilanne oli ennen subjektiivista päivähoito-oikeutta.

Päivähoitopaikkojen löytäminen ei ollut ainakaan helpompaa kuin nykyään. Jokainen järjesti hoitopaikan miten kykeni. Naapuruston mummoillehan se oli kiva lisätienesti.

Oi niitä aikoja :)

Päivähoitohakemus pantiin sisään kun töihin meno läheni ja sillä selvä. Pätkätyöläiset sai paikan nopeampaa.

Hoitajina oli koulutettuja hoitajia, koska hoitopaikkoja ei tarvinnut olla niin paljoa. Nythän on pula hoitajista ja hoitajina on vähän mitä sattuu. Ainakin meidän päiväkodissa oli jopa mielenterveyskuntoutujia sijaisina.

ei taida muistaa millainen päivähoidon tilanne oli ennen subjektiivista päivähoito-oikeutta.

Päivähoitopaikkojen löytäminen ei ollut ainakaan helpompaa kuin nykyään. Jokainen järjesti hoitopaikan miten kykeni. Naapuruston mummoillehan se oli kiva lisätienesti.

Oi niitä aikoja :)

Päivähoitohakemus pantiin sisään kun töihin meno läheni ja sillä selvä. Pätkätyöläiset sai paikan nopeampaa.

Hoitajina oli koulutettuja hoitajia, koska hoitopaikkoja ei tarvinnut olla niin paljoa. Nythän on pula hoitajista ja hoitajina on vähän mitä sattuu. Ainakin meidän päiväkodissa oli jopa mielenterveyskuntoutujia sijaisina.

Mun äitini oli tuohon aikaan päivähoitajana, eikä sillä ollut silloin edes keskikoulutodistusta, mistään lastenhoitaja- tai lastentarhanopekoulutuksesta puhumattakaan. Samanlaisia hätätyönaisia ne muutkin useimmiten oli.

pystyn aloittamaan työt vaikka heti. Muuten joku lapseton sen paikan nappaa, jumalauta!

Siskolleni ei saatu päivähoitopaikkaa äitini palatessa töihin palkattoman virkavapaan jälkeen jolla jatkoi silloin vielä tosi lyhyttä äitiyslomaa. Silloinhan tarhoissa oli ns. seimiä, joissa oli ihan vauvoja hoidossa, muistan kun vauvat nukkuivat siinä ulkona tarhan pihassa.



Eläkkeellä ollut mummoni saatiin vastentahtoisesti hoitajaksi, koska äitini ei enää saanut enempää vapaata, palkkaa tietenkin mummolle maksettiin. Puoli vuotta jonotettiin ensin perhepäivähoitajalle ja jossain vaiheessa sai sitten paikan samasta päiväkodista kuin minä. Mutta sitten tulikin seuraava märkä rätti vasten kasvoja, minä en esikoululaisena saanut pitää kokopäiväpaikkaa vaan jouduin puolipäiväiseksi, molemmat vanhemmat kokopäivätyössä. Edelleen onneksi meillä oli isovanhemmat ihan vieressä, mutta eivät 70-luvun avainkaulalapset nyt ihan mitään vanhempien vapaan kasvatuksen tuotteita ollut vaan meitä oli paljon vastaavassa tilanteessa ihan omassa taloyhtiössämme.



Että kyllä juu oltiin joka päivä tarhassa, mutta eipä se mikään itsestäänselvyys ollut.

ja juuri siksi siitä säädettiin. Esim. pätkätyöläisten lapsi saattaisi kyllä saada aina hoitopaikan jostain, mutta LAPSEN ETU ei ole olla jatkuvasti vaihtuvissa hoitopaikoissa, ja subjektiivinen päivähoito-oikeushan lähtee nimen omaan lapsen edusta pysyvään hoitopaikkaan. Haluaisitko itse tosiaan lapsesi tässä kuussa tuonne ja ensi kuussa tuonne toiseen paikkaan hoitoon ja sitten taas jonnekin kolmanteen?!

Tuo kahden viikon aika työllistyessä ei sitä paitsi riitä työllistymishaluiselle pätkätyöläiselle. Esimerkiksi minä teen opettajan sijaisuuksia lyhyelläkin varoitusajalla, jolloin pitää olla valmis lähtemään vaikka huomenna tai viimeistään parin päivän päästä. Sama juttu on muillakin eri töissä sijaistavilla.

Näinhän oli ennen subjektiivisen päivähoito-oikeuden tuloa. Järjestelmä oli varsin toimiva eikä vaatinut yhtään sen enempää byrokratiaa kuin nykyinenkään tilanne. Ajatelkaahan, jos nämä kotonaolijat ottavat lapset pois, voidaan heistä johtuva työpanos siirtää tarveharkinnan arviointiin. Minä kannatan ehdottomasto subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistamista. Se ei heikennä naisen asemaa vaan vahvistaa lapsen oikeutta omaan perheeseen. Lisäksi haluan mainita, että jo vuosikymmenien ajan on ollut käytössä ns. kaksiviikkoiset sijoitukset. Tällä tarkoitetaan, että mikäli kotona oleva vanhempi työllistyy yllättäen, tulee lapselle olla järjestettynä hoitopaikka kahden viikon sisällä hakemuksen sisään jättämisestä. Eli siellä työhaastattelussa voi sanoa, että pystyn aloittamaan työt kahden viikon kuluttua.

eväisi hoitopaikan pätkätyöläiseltä/työnhakijalta. Eniten se koskettaisi perheitä, joissa ollaan vauvan kanssa kotona ja isompi tarhassa. Myöskin päivähoito säilyisi oleellisena lastensuojelun tukitoimena niissä(kin) tapauksessa, että vanhemmat ovat kotona.

subjektiivista päivähoito-oikeutta pitäisi rajata. Eli jos äiti on vauvan kanssa kotona niin silloin myös isompi lapsi/lapset ovat kotona eivätkä hoidossa.

että etenkin naiset ajavat omia etujaan alas!!! Totta hemmetissä kannatan subjektiivista päivähoito-oikeutta! Kaikilla ei ole sosiaalisia tukiverkkoja kuten isovanhemia jne. joten vaikka puolipäivä hoito isommille lapsille voi olla todella tarpeen, vaikka äiti kotona. Miksi toisen ihmisen tukilanka on teiltä muita pois?? Kyllä tässä yhteiskunnassa maksetaan turhempiakin tukia ja etuja ja naiset on heti ensimmäisenä karsimassa omiaan itseltään ja kanssasisariltaan pois!!! Uskomatonta!

Todella uskomatonta!!!

päivää tai kahta tai viikkoa etukäteen! Tai voihan sitä kieltäytyä lyhyen varoitusajan töistä, joo, mutta sitten on parempi sanoa heippa hei muillekin ko. työpaikan töille jatkossa. Ja mahdollisuudet työllistyä heikkenevät oleellisesti. Oikeasti, nykyään naiset tekevät todella paljon pätkätöitä, ei kaikilla ole pysyvää työsuhdetta, josta tietää kuukausia etukäteen!

ja ei ollut ongelmaa hoitopaikan löytymisessä. Hakemus sisään 4 kuukautta ennen töiden alkua ja hoitopaikan sai heti.

Se tietenkin oli, että silloin ei saanut pitää lasta hoidossa tuntikausia kun työt oli loppuneet vaan lapsi piti hakea heti hoidosta. Nykyäänhän mammat käy kaupassa ja kampaajalla yms. työpäivän loputtua ja lapsi haetaan viimeisenä pihalta.

Omalla äidilläni oli ainakin todellisia vaikeuksia löytää minulle ja siskolleni hoitopaikkaa. Olimme mm. pari pätkää naapurissa hoidossa pakon edessä, ja joku työ meni äidiltäni sivu suunkin hoitopaikan puutteessa. Eli ei niitä paikkoja todellakaan saanut pätkätöiden takia noin vain. Ja näin oli Jyväskylässä 60-70-luvun vaihteessa.

Minä olen elänyt sen ajan ja muistan, ettei se hankalaa ollut

ei taida muistaa millainen päivähoidon tilanne oli ennen subjektiivista päivähoito-oikeutta.

Päivähoitopaikkojen löytäminen ei ollut ainakaan helpompaa kuin nykyään. Jokainen järjesti hoitopaikan miten kykeni. Naapuruston mummoillehan se oli kiva lisätienesti.

Oi niitä aikoja :)

Päivähoitohakemus pantiin sisään kun töihin meno läheni ja sillä selvä. Pätkätyöläiset sai paikan nopeampaa.

Hoitajina oli koulutettuja hoitajia, koska hoitopaikkoja ei tarvinnut olla niin paljoa. Nythän on pula hoitajista ja hoitajina on vähän mitä sattuu. Ainakin meidän päiväkodissa oli jopa mielenterveyskuntoutujia sijaisina.