Lue keskustelun säännöt.
Iltaa av-mammat. Auttakaahan moraalisessa ongelmassani:
25.01.2011 |
Minun tätini mies on käyttänyt minua seksuaalisesti hyväkseen, se alkoi kun olin 7v.
He ovat kummejani. En ole koskaan kertonut kellekään sukulaiselleni, enkä tehnyt rikosilmoitusta.
Kummisetäni on hyvin pidetty mies joka "ei tekisi pahaa kärpäsellekään".
Nyt kummieni lapsi - minun serkkuni siis - on tuonut heille puolisonsa myötä lapsenlapsipuolen, herttaisen 6v pikkutytön jolle en suinkaan halua samaa kohtaloa kuin itselleni.
Minä haluaisin kertoa ja tehdä rikosilmoituksen kummisedästäni, mutta silloin murskautuisi tätini avioliitto ja elämä. Sitä en halua tädilleni.
Samoin iäkäs isoisäni joka asuu heidän lähellään ja jota kummisetäni myös auttaa usein, jäisi ilman apumiestä. Sitäkään en halua, en toivo isoisälleni vaikeuksia.
Jos kerron: kyseessä on sana sanaa vastaan, kenties minulle kunnianloukkaussyytös ja koko suvun vihat jos eivät usko minua, tuottaa paljon surua ja eroja sukulaisilleni. Itse pääsisin huolestani onko pikkutyttö vaarassa kokea saman kuin minä, ja eheytyisin kun syyllinen saisi rangaistuksen.
Jos en kerro: pieni tyttö (joka on innoissaan saatuaan uudet isovanhemmat) tulee viettämään paljon aikaa kummisetäni seurassa. Ja häntä ei kukaan epäile mistään. Ja asia vaivaa minua paljon.
Sukulaiseni asuvat pienellä paikkakunnalla, itse olen muuttanut kauemmas. Siellä kyllä juorut liikkuvat ja varmasti tätini saa kuulla paljon jos paljastuu että hänen miehensä käyttää seksuaalisesti hyväkseen pikkutyttöjä.
Mitä tekisitte minun asemassani?
Minun on hyvin vaikea puhua asiasta, oli kyseessä sukulainen, poliisi tai psykiatri. Olen kärsinyt asiasta paljon, enkä haluaisi kärsiä enää, mutten halua kärsimystä syyttömille sukulaisillenikaan.
Kommentit (99)
kukaan täällä uskalla sanoa sinulle ap, että olet täys itserakas kusipää jos ajattelet mieluummin tätiäsi eli sukulaisiasi, mitä jotain pientä avutonta pikkutyttöä!!?? Häpeäisit. Minusta tuntuu että tän on pakko olla provo, koska en voi uskoa että noin typerää ihmistä on olemassa, että jos on ite kokenu tuollaista, ni sallisi sen tapahtuvan myös jollekulle toiselle, oli se sitte tuttu tai puolituttu tai täysin tuntematon. IDIOOTTI!
Olen keskustellut anonyymisti asiasta internetissä, ja olen yllättynyt siitä miten paljon löytyy kohtalotovereita. Ja suuri osa heistä ei ole koskaan kertonut vaikka tietävät että on vaara pedofiilin käydä jonkun muun kimppuun. Ja ymmärrän heitä täysin. Ymmärrän myös heidän suuren syyllisyytensä siitä etteivät pysty asialle mitään tekemään vaikka pitäisi. Voin olla sinun mielestäsi itserakas kusipää jonka sietäisi hävetä. Minä häpeän sitä että olen päätynyt moisen uhriksi, olenko jotenkin ihmeesti pikkulapsena osoittanut kummisedälle merkkejä siitä että minulle saisi tehdä niin? Sinulla ei taida olla mitään oikeasti järkyttävää kokemusta itselläsi joka on jättänyt suuria jälkiä sinuun? ap
enkä tarkottanu että sitä että pitäisi sitä hävetä että oot joutunu uhriksi, tai että oisit osottanu mitään merkkejä. En syyllistä sua ollenkaan siitä mitä sinulle on tapahtunu. Mutta siitä syyllistän, ja uskon että syyllistät ite vielä enemmän tulevaisuudessa itseäsi, jos tälle pikkutytölle jotain tapahtuu setäsi kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäpä lapset itse, tai muut sukulaislapset aikanaan? Juota serkkusi humalaan ja kerro oudosta sattumasta hänen isänsä kanssa (siis ihan "viaton" juttu tyyliin hiusten silittely ja katso reaktiota).
Jos todella et halua kenenkään saavan tietää, ainoa vaihtoehto taitaa olla se että otat ukon kahdenkeskiseen puhutteluun. Kerrot, että muistat mitä hän teki sinulle ja jos tekee mitään pahaa pienelle tulokkaalle, annat raikua. Kerrot niin että uskoo. Sanot, että saman kokeneena näet kyllä hiusten asennosta ja ymmärrät puolesta sanasta jos tyttö joutuu hyväksikäytetyksi, että sitä on turha yrittää tehdä salassa.
En usko, että pedofiiliä estää minkäänlainen uhkailu - mieliteko on liian voimakas.
Uskon, AP, sinun olevan velvollinen estämään tytön hyväksikäytön. Olet velkaa sen itsellesi ja tytölle. Älä enää anna miehen satuttaa sinua syyllisyydellä, joka seuraa jos et estäkään selvää hyväksikäyttötapausta. Totuus on kuitenkin se ettei pedofiilit parane, he uusivat lähes aina rikoksensa.
Älä suostu syyllisyyteen. Se on aivan liian raskas taakka kantaa pienelle rikkimenneelle tytölle ja nyt aikuiselle naiselle. Sinulla ei ole mitään salattavaa eikä mitään hävettävää. Häpeä ja syyllisyys kotien rikkoutumisesta on vain ja ainoastaan hyväksikäyttäjällä.
Voithan ajatella myös niin, että jos kyseessä olisikin oma aviomiehesi, etkö haluaisikin tietää millaisen miehen kanssa oikeasti olet naimisissa ja estää hänen tekonsa jatkossa.
itse hakenut mitään apua tilanteeseesi? Kun vieläkin kuvittelet, että olet itse jotenkin syypää hyväksikäyttöön. Vaikka onkin ymmärrettävää, etteivät monet uskalla ja halua kertoa, vaikka saattavat siten muutkin alttiiksi, niin sinä voit tehdä toisin. Soita oikeasti vaikka sinne neuvovaan puhelimeen (niitähän on seks.hyväksikäyttöön liittyen) niin tiedät mitä tehdä.
Minä häpeän sitä että olen päätynyt moisen uhriksi, olenko jotenkin ihmeesti pikkulapsena osoittanut kummisedälle merkkejä siitä että minulle saisi tehdä niin? ... ap
Mutta kyllähän sinä järjen tasolla tiedät, että syy ei ole sinun?
Ei lapsi ole IKINÄ syyllinen mihinkään laiminlyöntiin, hyväksikäyttöön, väkivaltaan tms. vaan hänhän on uhri.
Meidän aikuisten tehtävä on suojella lapsia. Joka ei tiedä, ei voi suojella.
Sinä tiedät. Sinä voit suojella.
Tee se, ole niin hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja setäsi jostakin syystä näyttäisi sen jollekulle, niin se on sitten sedän vastuulla. Mutta ehkä voisit puhuakin, setäsi ei enää voi sinulle mitään. Vaikea kuvitella että setä, joka kyllä tietää mitä on tehnyt, näyttäisi kirjettäsi kenellekään.
Tiedätkö onko sedälläsi ollut muita uhreja? Pedofiilit harvoin tyytyvät yhteen.Tilanteesi on vaikea, toivotan paljon voimia.
Kiitos.
Toivon hartaasti ettei ole - ja ettei tule. Minä vaikutan olevan suvun ainut joka ylipäätään koskaan kärsi surkeasta itsetunnosta, painajaisista, syömishäiriöstä ja sellaisesta.
ap
Tottakai sun tehtäväsi on suojella pientä lasta hyväksikäytöltä.
Mä suosittelen, että kerrot serkkusi puolisolle asiasta, jolloin hän voi suojella lastaan. Tämä puoliso varmasti ottaa asian tosissaan eikä päästä lasta kaksin hyväksikäyttäjän kanssa. Hänkin voi haluta suojella puolisoaan tuolta tiedolta, joka voi tuhota koko suvun välit. Ja vaikka hän kertoisikin puolisolleen, niin mistä tiedät, vaikka tätä serkkuasikin olisi isä käyttänyt hyväkseen.
Mä en ymmärrä kuinka pelkäät, ettei sua uskottaisi. Ellet ole narahtanut muista valheista tai ole muuten huonoissa väleissä suvun kanssa, niin tuskin kukaan epäilee aikuisen ihmisen puhetta. Ymmärrän, ettet tätiäsi halua loukata, mutta eihän sun tarvitse asiaa koko suvulle kailottaa. Serkkusi voi sitten päättää asian, jos hänen puoliso asian hänelle kertoo. Tai sitten puoliso vain suojelee lastaan ja pysyy hiljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on kyllä turhaa sanoa sedälle, että jos teet jotain, niin kerron kaikille, koska sitten se varmaan löytää keinon hiljentää seuraavan uhrinsa. Tai sitten ottaa ihan tietoisen riskin. Se setä ei kerta kaikkiaan pysty lopettamaan käytöstään ilman apua, ja tuskinpa se on sellaista hakenut.
Taitanee olla paras hylätä sedän puhuttelu-ehdotus. Alan kallistua sille kannalle että puhun serkkuni puolisolle. Mutta miten, kas siinäpä pulma.
Entäpä lapset itse, tai muut sukulaislapset aikanaan? Juota serkkusi humalaan ja kerro oudosta sattumasta hänen isänsä kanssa (siis ihan "viaton" juttu tyyliin hiusten silittely ja katso reaktiota).
Seksuaaliset hyväksikäyttäjät hyvin harvoin ovat (lähi)sukulaisia. Sen sijaan he keskittyvät johonkuhun tuttuun joka vain on lähellä.
Serkkuni mahdollisesti tuleville lapsille en epäile että setä tekisi mitään, mutta tämä lapsenlapsipuoli sopisi uhriksi kuin nakutettu. Sitä voisi hänellekin kertoa miten on erityinen ja tärkeä.. siksi olenkin niin huolissani.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos todella et halua kenenkään saavan tietää, ainoa vaihtoehto taitaa olla se että otat ukon kahdenkeskiseen puhutteluun. Kerrot, että muistat mitä hän teki sinulle ja jos tekee mitään pahaa pienelle tulokkaalle, annat raikua. Kerrot niin että uskoo. Sanot, että saman kokeneena näet kyllä hiusten asennosta ja ymmärrät puolesta sanasta jos tyttö joutuu hyväksikäytetyksi, että sitä on turha yrittää tehdä salassa.
Mutta en tiedä uskallanko olla kaksin sedän kanssa. Hän katsoo minua tietyllä tapaa ja olen kauhusta kankeana. Lapun voisin lähettää, mutta sen päätyisi kuitenkin joku muukin näkemään.
Tähän asti paras ehdotus.
ap
ja miehesi on enemmän kuin puolellasi.
kun hyväksikäyttö viimein paljastuu tämän uuden tytön kohdalla. Ja paljastuuhan se, eihän tämä hirviöukko ole mitään sukua tälle uudelle lapselle, niin lapsen reagointeja tulkitaan tarkemmin ja puolueettomammin. Setäsi kyllä järjestää tilaisuudet, niinhän juoppokin tekee juomiselle, sairas on sairas.
Siinä menee monta elämää lopullisesti pilalle. Ensisijaisesti sen pienen tytön, sillä hyväksikäytössä kertakin on liikaa. Toisekseen hänen isänsä elämä pilaantuu, kun isä miettii että miksi alkoi seurustelemaan niin kökkö-ämmän kanssa että setä oli tuommoinen. Tietenkin myös serkkusi elämä pilaantuu.
Myös sinun elämäsi pilaantuu, valitettavasti. Miksi annoit kaiken tapahtua, kun olisit voinut estää.
Hanki itsellesikin terapiaa. Vaikka olisit asiat kertaalleen käsitellyt, niin näkeehän kommenteistasi miten vaillinaisesti asia on hoidettu. Mietit että pilaatko setäsi vaimon elämän, siis oikeasti, niin paljon syyllisyyttä sinuun on patoutunut. On sinun päästävä siitä eroon.
Kyllähän miehesi tukee sinua serkullesi päin.
Se on sitten serkkusi asia, miten suhtautuu. Mutta sinun omatuntosi on puhdas: toit asian julki. Niin sinun on se ajateltava. Et sinä oikeasti voi antaa toisen pienen tytön rikkoutua!!!!!!!!!!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ole järkeä setää mitenkään uhkailla, kyllä se keksii keinot selvitä tilanteesta. Paljon parempi kertoa serkun puolisolle. Senhän voi myös tehdä ap miehensä kanssa.
saada ns. tunnustusta nauhalle? Eli jotenkin keskustelisit kummisetäsi kanssa yksin/miehesi kanssa ja tekisitte selväksi, ettette hyväksy tapahtunutta, hänen on pidettävä näppinsä erossa tästä pikkutytöstä jne. Jos kummisetäsi sanoisi jotain asian paljastavaa ja se olisi tallentunut esim. kännykkään, olisi teillä todistetta, jonka pohjalta keskustella tätisi kanssa.
Onpa tosissaan kurja ja vaikea tilanne sulla, tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisin sinä, ehkä kertoisin asiasta ensin tytön sille vanhemmalle, joka on suvun ulkopuolinen. Ehkä hän osaa viisaasti järjestellä, että lapsi ei joudu hyväksikäytetyksi.
itse hakenut mitään apua tilanteeseesi? Kun vieläkin kuvittelet, että olet itse jotenkin syypää hyväksikäyttöön. Vaikka onkin ymmärrettävää, etteivät monet uskalla ja halua kertoa, vaikka saattavat siten muutkin alttiiksi, niin sinä voit tehdä toisin. Soita oikeasti vaikka sinne neuvovaan puhelimeen (niitähän on seks.hyväksikäyttöön liittyen) niin tiedät mitä tehdä.
Olen yrittänyt jutella kriisikeskuksessa ja nuorten neuvolassa, mutta minulle asiasta puhuminen ääneen on erittäin vaikeaa. Menee ikäänkuin "pala kurkkuun" niin ettei pysty puhumaan ollenkaan vaikka yrittää. Siitä seuraa kurkun kipeytyminen. Keskustelut ovat sitten kariutuneet siihen ettei heille riitä pelkkä nyökyttely vaan puhetta pitäisi saada.
Internetin tukinetissä olen kirjoitellut asiasta koulutetun ihmisen kanssa.
ap
Olisiko mahdollista saada ns. tunnustusta nauhalle? Eli jotenkin keskustelisit kummisetäsi kanssa yksin/miehesi kanssa ja tekisitte selväksi, ettette hyväksy tapahtunutta, hänen on pidettävä näppinsä erossa tästä pikkutytöstä jne. Jos kummisetäsi sanoisi jotain asian paljastavaa ja se olisi tallentunut esim. kännykkään, olisi teillä todistetta, jonka pohjalta keskustella tätisi kanssa.
Onpa tosissaan kurja ja vaikea tilanne sulla, tsemppiä.
En ole koskaan sedän kanssa "jutellut" asiasta. Enkä halua mennä tunnustusta kalastamaan nauhalle, edes puolisoni kanssa. Kyllä hän tietää mitä on tehnyt, mutta en ole koskaan kuullut pedofiilistä joka tunnustaa tekemisensä.
Olen myös joutunut lapsena sukulaisen ahdistelemaksi. Kyseessä lähinnä sukuelinten kopeloimista. Tämän miehen vaimo taisi epäillä asiaa, mutta tietenkin kielsin kun mies oli käskenyt tehdä niin. Tiedän että en ollut ainoa uhri.
Nyt tämä mies on kuollut, eikä kertomisesta olisi enää mitään hyötyä. Ennen hänen kuolemaansa melkein kerroin äidilleni, mutta sitten iski uusi kammo. Itsekin nyt äitinä aloin miettimään oman äitini reaktiota, hän oli luottanut heihin ja antanut minut heille hoitoon. Miten paljon hänellä alkaisi omatunto soimaamaan!
Ihmisen, joka ei ole joutunut ahdistelun kohteeksi, on vaikeaa ymmärtää, miksi uhri ei saa suutansa auki. En itsekään osaa sanoa. Kyllä minäkin ymmärrän mikä olisi oikea tapa toimia, mutta sitä vaan on täysin kykenemätön tekemään oikeaa ratkaisua.
Voisiko joku "ulkopuolinen", esim sinun miehesi vaivihkaa ilmaista tälle sedälle, että tietää hänen puuhistaan?
minulle asiasta puhuminen ääneen on erittäin vaikeaa. ap
Taatusti on vaikeaa. Kellepä meistä ei olisi. Minun piti äskettäin avautua terapiassa minulle vaikeasta asiasta, enkä meinannut saada sanottua.
Mutta nyt kun olet aikuinen, niin kyllä terapeutit ymmärtävät että jotakin sinulla on sydämelläsi. Kyllä se asian käsittely siitä lähtee sujumaan, mutta voi vaatia jopa 20 käyntiä ennen kuin saat mitenkään ilmaistua asiaa. On se sentään niin kipeä asia.
hakeutua jollekin traumaterapeutille/ psykoterapeutille, joka osaa käsitellä aihetta paremmin kuin auttajat tähän asti. Olet edelleen pahasti traumatisoitunut, jos et edes pysty puhumaan asiasta ääneen. En usko, että nettineuvonta auttaa sua tarpeeksi. Et ehkä itsekään tajua, miten paljon tuo edelleen vaikuttaa elämääsi.
on kyllä turhaa sanoa sedälle, että jos teet jotain, niin kerron kaikille, koska sitten se varmaan löytää keinon hiljentää seuraavan uhrinsa. Tai sitten ottaa ihan tietoisen riskin. Se setä ei kerta kaikkiaan pysty lopettamaan käytöstään ilman apua, ja tuskinpa se on sellaista hakenut.