Lue keskustelun säännöt.
vieläkö teidän kunnassa järjestetään koulukypsyystestejä? (pauhaamista testeistä)
19.01.2011 |
Käsittääkseni ne ovat jäämässä historiaan. Meidän pikkukaupungissa niitä vielä on, mutta suuremmassa naapurikaupungissa niitä ei enää järjestetä lainkaan. Mikä on hyvä asia!
En voi kuin suu auki hämmästellä näitä testaamisia ja kaikkia eskarinkin testejä... onko koulu jotenkin nykyään vaativampaa vai mikä siinä on, kun tuntuu että eskarilaisen täytyisi jo osata vaikka mitä! Itse menin aikoinaan kouluun ihan "pystymettästä" ilman mitään päiväkoti- tai eskaritaustaa, osasin ainoastaan kirjoittaa lempinimeni ja senkin takaperin eikä kukaan koskaan kyseenalaistanut koulukypsyyttäni. (Ja jos kehaisen, niin ihan hyvin se koulu aina meni.)
Ja syy miksi tästä nyt pauhaan on tietenkin se, että nyt asia liippaa läheltä. Tyttäreni täytti vasta ihan loppuvuodesta 6 ja tänä aamuna eskariope kyseli, olenko harkinnut vieväni tyttöä koulukypsyystestiin. Öh... no en? Opettaja selitti, ettei lapsen taidoissa mitään vikaa ole, mutta kun tyttö on niin loppuvuodesta syntynyt ja ujomman sorttinen. Että meneeköhän ihan lukkoon koulussa. Aha?? Että jos lapsi on ujo, niin sitten pitäisi kiikuttaa testiin? Ei todellakaan. Tytön eskarikaveriakin on jo syksystä saakka vainottu epäilyillä lapsen koulukypsyydestä, kun hän ei syksyllä jo tunnistanut kaikkia kirjaimia. Kirjoitti kyllä oman nimensä ja kavereiden nimiä mutta se ei kai sitten ollut se ongelman ydin, varsinainen ongelma jäi ihan epäselväksi lapsen vanhemmille. En tajua? Pitääkö lapset nykyään treenata valmiiksi jo eskaria varten? Täytyy varmaan alkaa jo kouluttaa tuota 3-vuotiasta kuopusta, että hän sitten aikanaan pärjää eskarissa. Ja että uskaltaa varmasti huutaa ja möykätä eikä ole liian arka tyttö. Huhhuh.
Kommentit (25)
Koulukypsyydessä ei ole kyse siitä, osaako kirjaimet tai numerot tai osaako lukea, vaan jostain ihan muusta.
Koulukypsyys koostuu:
• lapsen fyysisestä kasvusta ja kehityksestä,
• motorisesta kypsyydestä,
• keskittymiskyvystä,
• itsenäistymisestä ja kyvystä olla erossa vanhemmista
• sosiaalisesta kehittyneisyydestä,
• tunne–elämän kehityksestä,
http://www.nettineuvo.fi/index.asp
En ole ikinä kuullut, että ketään olisi laitettu käymään kahta kertaa eskaria, jos lapsi kuitenkin on terve. Siis onko oikeasti joku todettu ilman mitään varsinaista sairautta tai kehityshäiriötä kypsymättömäksi kouluun? Joskus joku ihan loppuvuodesta syntynyt on jättänyt lapsen seuraavalle vuodelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ehdi lukea koko ketjua, sorry. :)
Oman kokemukseni toki jaan.
Meillä on joulukuussa syntynyt poika, joka oppi lukemaan itsekseen hädin tuskin 5 v. täytettyään. Matematiikassa on oikeasti ihan omalla tasollaan, on ollut pienestä asti kiinnostunut mm. prosenteista yms. Avaruus, historia ym. kiinnostavat. Omaa tietoa maantieteestä paljon - ja olen itse luokanopettaja ja mielestäni yleistiedoiltani suht. ajantasalla. :) Meillä on tolkuton määrä kirjoja, lasten tietokirjat ovat sopivia lasten maailmaan. Liiallinen tieto kun voi olla joskus myös huono asia pienelle ihmiselle.
Esikoispoika on ujo ja totta mooses lähti kouluun samana vuonna kun täytti 7 v eli 6-vuotiaana. Luonteenpiirteitä ei pidä eikä onneksi tarvitse muuttaa. Miksi pitäisi? Rohkaista voi ja pitääkin hellästi ohjata kavereiden pariin jne. Mutta emme asu Yhdysvalloissa, missä ainakin jossakin vaiheessa lääkittiin ujoutta. :(
Hyvin on esikoinen pärjännyt koulussa, mutta en vertaa häntä muihin. Emme laittaneet häntä eskariin, koska oli veljensä kanssa samassa hoitopaikassa ja se sopi meidän perheelle. Tunnemme lapsemme ja ajatus perustuu siihen.
EN vastusta eskaria, en todellakaan! Leikki on siellä iso ja hieno asia!
Liikunnassakin isoin poika menestyy omalla tasollaan, koska ei ole fyysisesti muita pienempi, vaan reippaasti yli keskikokoa, koska me vanhemmat olemme pitkiä. (Eikös aikuissakin ole pitkiä ja pätkiä?)
Nyt meidän tammikuun poika täytti 6v. ja niin ikään on oppinut lukemaan ja kirjoittamaan yms. omia aikojaan. Hän menee omakustanteisesti koulukypssyystesteihin. (300 € --> kotihoidon tuesta aika iso potti.) TOKI osaan "ammattilaisena" tarjota virikkeitä, mutta olen 3 lapsen äiti eikä minulla ole tarvetta "prässätä" lapsiamme. :D Tunnen kakkospojan ja hän on hyvin reipasotteinen, mutta toki hänkin aluksi hieman ujo kavereiden kanssa.
Jokainen äiti tuntee oman lapsensa. Äiti - ja isä tuntevat lapsen silloin erittäin hyvin kun he ovat läsnä hänen elämässä ja aidossa vuorovaikutuksessa. Luotan tähän asiaan. Olen saanut kauheasti kritiikkiä ajatuksistani, mutta ei se meitä hätkäytä. 6v. menee ensi syksynä kouluun, jos psykologi saa sellaiset tulokset. Itse hän olisi sinne jo kovasti lähdössä, vaikka esikoinen ei todellakaan maalaa pelkkää ruusunpunaa koulusta kotiin tultuaan. :D Läksyt yms. ovat välillä out.
Esikoisemme 1. luokan opettaja oli siirtämässä esikoistamme suoraan 3. luokalle, koska ei enää kyennyt tarjoamaan haasteita tarpeeksi - ja näki aivan oikein, että pojalle koulu oli aivan liian helppo. Emme suostuneet. Luotimme omaan vaistoomme. 2. luokalla ope vaihtui ja kyseinen ope osasi eriyttää ihan toisella tasolla, kiitos hänelle! Olisi ollut todella hurja ajatus - vaikka psykologon tutkimusten jälkeenkin - että esikoinen olisi ollut 3. luokalla hmm... 7-vuotiaana - ja täyttänyt 3. luokan joulukuussa 8v. EI. Jossakin menee se raja.
Meillä lapset eivät pelaa tietsikkaa (heidän oma valinta) ja katsovat telkkaria todella vähän. He LEIKKIVÄT. Harrastuksia on valikoidusti, jotta aikaa pitkään ja mielikuvistusrikkaaseen leikkiin jää. :) Ymmärrän täysin leikin merkityksen ja siihen meillä panostetaankin monin tavoin.
Tiesittekin varmaan kaikki, että on tutkittu, että runsaasti leikkivien nisäkkäiden aivot ovat suuremmat vrt. ei-leikkiviin. Muistetaan siis leikin merkitys kouluikäiselle. :)) DVD ja tietsikka/ pelikoneet eivät voi ikinä vetää vertoja leikille.
Kaikkea hyvää kaikille isojen asioiden kanssa painiville. :)
Meidän kylässä kyllä testattiin kaikki esikoululaiset ja kaikki pärjäsivät hyvin. Mitä kouluun sitten vaaditaan?
Meillä vaan valitettavasti oltiin mahataudissa juuri silloin.. Toki tämän lapsen kohdalla mulla ei ole huolta etteikö pärjäis koulussa.
Mutta meillä on yksi lapsista syntynyt joulukuussa. Mä itse kyseenalaistin eskarivuonna, että mahtaakohan lapseni olla valmis aloittamaan koulun. Kun oli vielä niin leikkiväinen ja ihan erilainen, kun muut sisarukset. Tokihan lapsia ei saa verrata toisiinsa, mutta mun mielestä ei ollut valmis kouluun. Eskarissa olivat sitä mieltä, että taidot ovat niin hyvät, että kyllä koulussa pärjää. Kunpa olisin kuunnellut itseäni!!! Meillä ekaluokka oli ihan kauheeta... :(( Lapsi ei muistanut koskaan esim. mitä läksyksi tuli, mitä liikuntaa on, missä vaatteet on.. Ei siis pystynyt huolehtimaan yhtään mistään! Kouluun saatettiin lähes koko eka luokka, koska olis jäänyt tienvarsille leikkimään, kouluun ei ollut mitään kiirettä. Sanoin, että ei ole hyvä, jos myöhästyy koulusta, vastaus oli, että mitä sitten. Ulkotakista lähtien kaikki kamat oli aina väärässä paikassa. Kirjat olivat lähes joka päivä koulussa. Läksykirjat heitettiin seinään, ihan oikeesti paiskastiin ja kynät, kumit ym. lensi samassa. Läksyjä ei huvittanut tehdä. Mutta kun kakkosluokka alkoi, niin lapsi oli ihan erilainen! Kaikki sujui!! Kirjat muistettiin tuoda kotiin, liikuntavaatteet tuli aina samana päivänä kotiin. Juttelin kakkosen keväällä open kanssa todistusten jaon yhteydessä asiasta, eikä olisi hänkään uskonut, että näin hyvin rupee koulu sujumaan. Eli ei ollut vaan mun oma näkemys asiasta. Nyt koulu sujuu tosi hyvin! Opettaja sanoi vanhempainvartissa, että on luokkansa parhaita. Syksyllä aloitti nelosluokan.
Jos mä saisin tehdä asian toisella tavalla, niin olisin anonut lykkäystä koulun alkuun. Siellä tulee niin paljon uusia asioita, täytyy muista paljon erilaisia juttuja ja itse huolehtia niistä. Ei ne opettajat enään samalla tavalla huolehdi, kun eskarissa. Eli mä itse en pitäisi pahana käydä niissä koulukypsyystesteissä ja miettiä, että onko hyvä aloittaa koulu samanikäisten kanssa vai vuotta myöhemmin. Tämä siis meidän perheen kokemus joulukuussa syntyneestä lapsesta.
Kotikaupungissani testit tehdään ensin kaikille eskarilaisille, ja jos niissä on jotain lisäarvioinnin tarvetta, niin koulupsykologi testaa vielä erikseen. Kun oma keskimmäiseni oli testeissä, niin siellä oli lapsia ainakin parikymmentä (ja kaupungissa asukkaita n. 12000). Meillä koulu alkoi ihan kuten oli ajateltukin, enkä tiedä montako sai "lykkäystä", mutta hyvä että testataan!