Yleistä ihmettelyä imetyksestä

Imetys tuntuu olevan niin herkkä aihe että siitä ei voi suoraan kysyä ilman että saa jonkun pillastumaan. Jos ei imettäjää niin sitten pulloruokkijan. Tietysti kaikki on tyytyväisiä jos kannustaa kaikkia heidän ratkaisuissaan (kuten teenkin livemaailmassa) mutta muutama asia silti ihmetyttää, tai oikeastaan vaan yksi isompi kokonaisuus.

Mikä on se salainen juttu mikä tekee imetyksestä niin ylivertaista, mistä pulloruokitut lapset jää paitsi? Läheisyys se ei voi olla, täytyy olla oudot vanhemmat jos pulloruokkiessa ei olla lähellä ja ihokontaktissa tai jos ainoa läheisyys mitä lapsi saa on imetys. Kyse ei myöskään voi olla siitä että äidinmaito on luomua/ylivertaisen terveellistä koska useat täysimettäneet surutta sen samaisen imetetyn kullannupun suuhun lusikoivat kaupan soseita ja myöhemmin myös einesruokia joihin verrattuna tutteli on suoranaista terveysruokaa. Kyse ei myöskään voi olla perusturvallisuuden luomisesta koska perusturvallisuus rakentuu koko lapsuuden aikana ja erittäin monet hardcoreimettäjät laittavat lapsensa tosi nuorina päiväkotiin tosi pitkiksi päiviksi ja edelleen, jos perusturvallisuuden rakentaminen annetaan vain tissin tehtäväksi niin kuinka hyvin menee vanhemmuudessa...

Anteeksi kärjistetty ilmaisu mutta kovasti vaan tämä asia ihmetyttää. Itse olen jossain siellä välimaastossa. Imetys on hieno homma mutta pullollakin on paikkansa. Osa ystäväpiirini täysimettäjistä kantaa syyllisyyttä jo siitä jos ovat antaneet äidinmaitoa pullosta, tuttelista puhumattakaan. Mistä siis korvikkeella ruokitut lapset jää paitsi? Vai onko se äiti joka menettää jotain jos ei imetä, onko imetyksen ylikorostamisessa kyse vain nykyäitien elämyshakuisuudesta?