Miksi pienemmissä kaupungeissa ihmiset on niin kovia tuijottamaan toisia ihmisiä?

Pikkukaupungeissa ihmiset ovat niin harvinaisia.

Yrittävät keksiä juoruilun aihetta, kun elämä on muuten niin tylsää.

Tampereella on tuijottajia joka paikassa ja osa hengailee mielellään kaupassa lähellä. :)

Etsitään tuttuja kasvoja?

Se on ihmeellinen näky: uusi naama jota ei ole ennen nähnyt.

Vielä suurempi tapahtuma on kun aiiiiivan vieras auto ajaa ohi oi oi oiiii mikä ihme 😆😜

Miettivät josko ois sukua...

Ne haluaisi tulla kysymään että "kenenkäs poekkii/tyttäriä sie oot"

Kilpailun puute

Kerran jäin tuijottamaan jossain tuppukylän pikkukaupassa erästä henkilöä. Kyllähän siinä useampi minuutti vierähti "😐?" ilmeellä kunnes hän sitten hymähti "😌" ja jatkoi ostosten tekoa.

Tänään seisoin bussipysäkillä ja oikeasti kävi ahdistamaan, kun edessäni seissyt mieshenkilö kääntyi ihan erikseen möllöttämään. Siirryin sitten toiseen kohtaan ja tämä tyyppi siirtyi myös tuijottamaan. Bussiin noustessa odotin, että kyylä menee ensin ja valitsin istumapaikakseni sellaisen kohdan, jonne tuolla mulkkaajalla ei ollut näköyhteyttä. Hyi hitto.

Pienillä paikkakunnilla ei tapahdu mitään. Ollaan tuudittauduttu tyhjyyden tunteeseen. Kunnes, joku vieras kulkee ohitse. Silloin aivot saavat hälytyksen, silmiin ilmestyy "tyhjää tilaa" tuijotus ja tyypit lamaantuvat täydellisesti. Maalaisella tuollainen järkytys saattaa kestää pitkään, eikä hän ole toimintakuntoinen vielä seuraavana päivänäkään.

vanhoja juntteja , luulevat omistavansa koko kylän ... sama pätee pienkerrostaloissa yms jokapuolella suomea.

Keskisormi on erinomainen työkalu noissa tilanteissa. Tarpeen mukaan voi ottaa toisenkin käyttöön.

Et kuvittele kyllä he tuijottavat. Ja paljon. En itesekkään ymmärrä, sillä se on hyvin epäkohteliasta.

Mulla on monesti tehnyt mieli käydä kysymässä asiaa tällaiselta tuijottelijalta, mutta ei ole rohkeus riittänyt. Kun voi olla joku avohoitotapaus.

Vierailija kirjoitti:

vanhoja juntteja , luulevat omistavansa koko kylän ... sama pätee pienkerrostaloissa yms jokapuolella suomea.

Miten omistaminen liittyy?

Tämä oli isoin syy miksi aikoinaan muutin kaupunkiin, saanut edes kävelyllä käydä rauhassa. 

kaupungissa ihmiset eivät välitä . 

Me tykätään tuijotella. Se on tapa. Joskus me puhutaankin toisillemme.

Yleensä kaikki pikkukylillä ovat ainakin naamasta tuttuja ja tiedetään kuka on Junkkareita, Pölläsiä ja Möttöjä. Vierasta katsotaan, että kukas tuo on ja mitä se täällä tekee, että oliskohan jonkun vieras, näyttääkö tutulta...

En osaa ahdistua, siinähän katsoo.

Pienemmissä kaupungeissa ollaan lähempänä maaseudun lampaita - lampaiden katse on siis pikkukaupunkilaisten silmissä!