Jos lapsi on erittäin vilkas, niin onko järkeä tunkea lasta johonkin
kerhoon, jossa pilaa muiden lasten ilon. Esimerkiksi kuviskerho tai soitinvalmennusryhmä. Yksi tuttu soitonopekin kertoi, että jotkut ajattelee soittamisen terapiana, että se opettaisi keskittymiskykyä. Pakkotreeniä tuollainen on vilkkaalle lapselle, eikä lapsi ikinä nauti soittamisesta.
Urheiluharrastuksistakin tiedän yhden saaneen häädön kun kamppasi pienemmän pukukopin betonilattialle, niin että pienemmän päästä tuli verta. Siihen asti oli yrittänyt jo vaikka mitä. Oma lapsemme alkoi tykätä käydä vasta urheilukerhossa, kun tuo lapsi poistettiin sieltä. Mutta nyt on taas yhden villin vuoksi lapsen kuviskerho ihan kauheaa menoa. Harkitsemme sieltä poisjääntiä.
Multa ei valitettavasti riitä ymmärrystä tälle kerhoihin sysäämiselle kuin "hoitoon" hetkeksi pois omista jaloista. Oikeasti ei mielellään toisten harteille näitä ylivilkkaita lapsia. Kyllä saisi heillä olla jokin muu harrastus, jota yksi aikuinen vetää heidän kanssaan. Tai sitten voisiko se vanhempi tulla sinne kerhoon mukaan "vahdiksi" omalle lapselleen.
Harmi syksyllä niin ihanasti pyörinyt kuviskerho on nyt ihan kurinpitoharjoittelukerho. Maksoimmekohan nyt ihan turhaan kerhomaksun?
Kommentit (57)
lapsista puhutaan, mutta meillä th on nimenomaan neuvoi laittamaan ylivilkkaan (4v) pojan ohjattuun toimintaan, jossa oppisi kanavoimaan vilkkautensa muuhun.
Toki niiden vanhempien olisi siinä tapauksessa hyvä olla paikalla katsomassa, että asiat rupeavat rullaamaan hyvin.
voivat yllättää. Mulla on huomattavasti normaalia vilkkaampi parivuotias, mutta joka yllättäen kerhossa istuu hyvin hiljaa ja kiltisti ja opettajakin on käynyt sanomassa, kun on niin arka ja rauhallinen lapsi. As if:D En mä tiedä mikä siihen on mennyt tuolla kerhossa, saa nähdä kuinka kauan tätä kestää.
Täällä vastaa kuviskerhon täti. Vilkas lapsi on kerhossa todellinen haaste ja jopa rasite. On todella vaikeaa ohjata hallitusti vaikka 15 lapsen ryhmää, kun yksi levittelee sillävälin pullon väriä lattialle. Hyvinkin menee puolet opetusajasta sen yhden lapsen hillitsemiseen. Se on todella stressaavaa ja harmittaa muiden puolesta, kun eivät saa niin hyvää opetusta mitä voisivat saada jos vilkas lapsi olisi poissa ryhmästä. Vanhemmat ovat kuitenkin maksaneet tästä huvista eikä lapsia oikein voi tunnilta poistaakkaan. Suuri kynnys on myös siinä vanhemmille asiasta vinkkaamisesta, sillä usein saattavat nostaa kauhean äläkän pystyyn kun heidän lastaan arvostellaan, vaikka kuinka yrittää olla positiivinen.
Kuitenkin, ymmärrän että lasten on saatava sosiaalistua ja harrastaa. Ei niitä vilkkaita lapsia voi kotonakaan istuttaa koska heidän ohjaamisensa on hankalaa. Sen verran suosittelisin kyllä vilkkaiden lasten vanhemmille, että etsisivät vaikka jonkun liikunnallisen ja nopeatempoisemman harrastuksen lapselleen. Luulen että monet ajattelevat että keskittymistä vaativa kuvis esimerkiksi tasapainoittaisi lasta hyvin ja opettaisi olemaan rauhallisesti, mutta näinhän se ei todellisuudessa mene. Vilkas lapsi käyttää ehkä 5% opetusajasta keskittyneesti työskentelyyn ja muun ajan juoksenteluun ja kaikenlaiseen pieneen kiusantekoon.
Keskittymistä vaativien harrastuksien pariin voi mennä johonkin pienempään ryhmään jossa opettajalla on enemmän aikaa huomioida lasta. Ja vaikka ihan yksityisopetukseen. 4H-kerhoon vaikka, ryhmäkoot on pieniä ja tehtävät kädentaidollisia.
Toimintaterapeutti ja tarhassakin neuvoivat, että meidän 6-vilkas poika laitetaan askartelu/kuviskerhoon, jotta pääsee harjoittelemaan koulumaista tilannetta tulevaa syksyä varten. Saa harjoitusta kädentaidoissa joka tukee kirjoittamiseen opettelussa, ja käden hienomotoriikkaa yleensäkin. Ja saa harjoitusta paikallaan istumisesta ja tehtävän annosta ja sen loppuun suorittamisesta. On kerhossa ollut vaihtelevasti, välillä jaksaa keskittyä, välillä ei. Mutta ajattelen pojan parasta, ja siksi hän käy siellä. Ikävää jos siitä on haittaa muille, itse olen töissä vielä, kun kerho on, joten en itse pääse kuin hakemaan pojan pois, kun kerho loppuu. Olen kyllä keskusellut pojan kanssa siitä, että muille pitää antaa työrauha.
ainakin vilkkaiden poikien äidin mielestä. Tosiaan, pienempi ryhmä usein helpottaa ja ainakin meidän pojat ovat viihtyneet hyvin jääkiekossa, jossa tosin usein 30 poikaakin jäällä ja silti sitä valmentajaa pilleineen pystytään tottelemaan ja kuuntelemaan. Monet ala-asteen ja kuviskerhojen opetkin :) voisivat mennä sinne katselemaan, miten vilkkaiden poikien kanssa pärjätään. Auktoriteetilla ja simppeleillä ohjeilla. Turha lässytys pois.
rauhoittelua, ei ryhmätoimintaa ainakaan enää koulun tai hoitopäivän jälkeen. Tietävätkö vanhemmat, että lapsi häiriköi ja ei sopeudu ryhmään. Harmi, kun menee muilta lapsilta mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen keskittymiskyvyttömien lasten takia.
Heillä voisi olla omaa toimintaa erityisavustajien tukemana.
että sanoisi rehellisesti, miten siellä menee. Ja jos ei mene, niin hanki sinne se aikuinen apuopeksi, voihan se olla vaikka mummi. Tai jos ei mene hyvin, niin ei tuosta koulua varten silloin hyötyä ole.
Oikeasti en ymmärrä tällaisten vapaaehtoisten harrastekerhojen käyttöä terapiapaikkoina. Eikö kunta voi kehittää jotain omia kuntoutuskerhoja näille lapsille, jotka tarvivat kerhomaista terapeuttista apua. Usein kerhonvetäjä ei ole kerhoa vetämässä tuon asian vuoksi vaan ihan muut asiat on mielessä! Noihin kunnan kerhoihin voisi sitten tulla ei-terapiaa tarvitseviakin, kunhan tietävät, etteivät ole tulossa oikeasti oikeaan kuviskerhoon, vaan tällaiseen kuntoutusvetoiseen!
Se olisi reilua kaikille.
(ainakin yleensä), ei sairaus. Reippaiden poikien äitinä olisin kiikuttanut kyllä terapiaan yhden tytön hoidosta: istui vartin ilman lusikkaa ruokapöydässä, kun hoitaja ei ollut huomannut antaa sitä hänelle. Kyseessä "kiltti, rauhallinen tyttölapsi". Ei vain tajunnut pyytää lusikkaa. Vilkas, reipas poikani olisi kyllä tajunnut pyytää lusikkaa tai jopa hakea sen ITSE laatikosta. Ehkä vähän ilkeää, mutta ei ne rauhalliset, hyvin keskittyvät aina mitään ruudinkeksijöitä kyllä ole...
Ymmärrän kyllä teidän vilkkaiden lasten vanhempiakin, mutta ei ole oikein, että koko ryhmä kärsii yhden järjettömästä ylivilkkaudesta. En nyt tarkoita niitä pikkupoikia, joilla on vähän muurahaisia pöksyissä, mutta joku raja pitäisi näissä kerhoissa olla.
Ei ole oikein, että yksi esimerkiksi juoksee ymräri luokkaa ja kiljuu jatkuvasti niin, että muut eivät kuule ohjeita. (Kyllä nähty on ihan omin silmin.)
Uskon itse, että tämä ongelma on seurausta tästä koko kylä kasvattaa mentaliteetin puutteesta. Jos kerhon ohjaaja puuttuu toimintaan, niin heti tulee sukkasaippuaa päin naamaa vanhemmilta.
Usein ainoa oikea keino todellisen häirikön kuriin saamiseksi on kerhosta poisto. Olen joskus kuullut, että esim useiden VPK:den nuoriso-osastoilla olisi käytäntö, jossa seuraavista harjoituksista pitää jäädä pois, jos ei huomautuksista huolimatta ole osannut käyttäytyä. Jos vielä sitten kahden viikon päästä käytös ei ole ryhmään sopivaa, pitää koko harrastus jättää kesken. Tätä mallia toivoisin sovellettavan muissakin harrastusryhmissä.
Vaikka missä suositeltaisiin näille kaikkein ylivilkkaimmille lapsille rauhoittavia harrastusia, niin eivät takuulla opi keskittymään niin kauan, kuin tämä terrorisointi ryhmässä saa jatkua.
No meillä on vain yksi mummo ja sekin asuu 200 km päässä (molemmat vaarit koulleita). Itselläni on sellainen työ, että en pääse hakemaan kuin klo 17. lapsen kerhosta pois. Ja tietenkin olen aina, joka kerta hakiessa kysynyt mitä kerhoon kuuluu, miten kerho meni. Siksipä tiedänkin, että välillä meni hyvin, välillä huonosti. Ja olen niin itsekäs äiti, että ajattelen pojan parasta, ja vaikka olisi välillä vilkas, poika käy kuviskerhossa, koska asiantuntija ja tarha näin neuvoivat, ja koska ei ole olemassa muuta vaihtoehtoa (so. vilkkaiden lasten oma kuviskerho). Joutuvathan ne lapset koulussakin sietämään vilkkaita lapsia koko koulupäivän ajan, viisi kertaa viikossa, lähes koko vuoden ajan. Ei siis koulukaan pysty tarjoamaan täysin harmonista opiskeluympäristöä, se on sama realiteetti sielläkin edessä!! Eli siinä on sitten esimakua tulevasta. En halua tuottaa äitinä harmia tai mielipahaa kenelekään, mutta en myöskään halua sulkea poikaani pois siitä mitä hänelle on nimenomaisesti suositeltu! Hän käy myös yhdessä liikuntaharrastuksessa kerran viikossa, jossa loistaa liikunnallisilla lahjoillaan. Eli saa purkaa myös energiaa jne.
Vilkas lapsi tarvitsee rauhoittelua, ei ryhmätoimintaa ainakaan enää koulun tai hoitopäivän jälkeen.
Kun ihmettelin miksi adhd-lapsi viettää iltapäivät ip-kerhossa vaikka äiti on kotona niin kuulemma siksi kun ylivilkas lapsi tarvitsee ohjelmaa.
Miehet taitavat vetää näitä palokuntiakin? T: jääkiekkoilevien poikien äiti, joka ei usko, että joka toisessa 4-6 vuotiaassa pienessä pojassa olisi ADHD
ja tähdennän vielä, että laittaisin ehdottomasti pojan tällaiseen erikoisryhmään, mutta kun sellaista ei vain nyt ole! Ja siis poikani ei ole AD-HD, VAIN AD, eli ei ole ylivilkas, vain keskittymisen kanssa tukea vaativa. Ja ainakaan kuvisope ei ole mitään kovin painavaa palautetta antanut, olen kertonut lähtötilanteen ja pyytänyt että antaa palautetta jos on tarvis. Ja, että laittaa pojan jäähylle jos häiritsee muita. Usein poika onkin siten puuhannut omiaan, jos askarteluun ei ole jaksanut syventyä.
kerhoihin viekö lastanne terapiaan. Niiden vetäjät kun eivät ole todennäköisesti saaneet mitää alan koulutusta lapsipsykologiasta. Palkkakin on jokin pieni kulukorvaus. Usein noille kerhoille käy niin, että vetäjä ei jaksa tuollaista ja sitten kerho lopetetaan vetäjien puutteen vuoksi.
kun ei kestä vilkasta lasta kotona. Ei siinä ajatella kuin että ihanaa saada pieni hengähdystauko. Ei näillä mitään terapiaan ole tarve, vaan tekemisen puutetta kotona tai huomionkipeyden puute. Kerhossa on yleisöä, jolle lapsi pääsee näyttämään omaa showtaan.
Ja sellaisetkin äidit on juuri avanneet tämän ketjun ja ajatelleet, että paskan marjat, saan edes pienen levon hetken, kun kersa menee kerhoon. Ihan sama mikä kerho ja mitä muut lapset ja näiden vanhemmat vinkuu! Ja ketjun avaamiseksi se on jäänyt, tuskin alkavat perustelemaan tätä.
Ja juuri nämä äidit suuttuvat, jos lapsesta huomauttaa. Tulee suuri uhka, että se kodin rauhallinen hetki murskautuu, josta he itse nauttivat!
Me juuri lopetettiin yksi kerho, kun sitä yhden vilkkaan lapsen showta ei saatu siellä loppumaan. Ihmettelimme ja annoimme palautteenkin, että miksi ei anneta potkuja tuollaisille vilkkaille koko kerhotouhun pilaaville lapsille?
on 5v adhd poika, jolla viime viikolla aloitettiin lääkitys. toisilla lääke auttaa, toisilla ei. meidän pojalle suositeltiin musiikkiterapiaa (saa soittaa siellä rumpuja ym) ja ratsastusterapiaa. käymme myös uimahallissa, laskettelemme ja hiihdämme. tavallisia kerhoja ei suositeltu.
Ensinnäkin kuviskerho on vapaaehtoinen harrastus, siksi siellä ei ole mikään pakko sietää häiriköiviä ylivilkkaita lapsia. Koulu on huomattavasti pakollisempaa, eikä siten verrattavissa kuvisharrastukseen.
Toiseksi koulussa on keinoja ylivilkkaan lapsen käsittelyyn. Opettajalla on ammattitaitonsa. Opettajalla on tukenaan myös eritysiopettaja ja muu oppilashuoltohenkilöstö, joilta opettaja saa apua ylivilkkaan lapsen opetukseen. Siksi edes koulussa muun luokan ei ole pakko sietää ylivilkasta lasta, kun hänet voidaan opettaa erityisopetuksessa, avustajan tukemana, pienryhmässä, jne. Kuviskerhossa ei mitään tuollaisia mahdollisuuksia ole.
On siis täysin asiatonta perustella, että lapsella on oikeus terrorisoida kuvisryhmää, koska muka koulussa muiden on häntä kuitenkin lopulta siedettävä.
Hyvin huono vertaus on myös tuo jääkiekkoporukkaan vertaaminen. Kuinka jääkiekkovalmentaja saa ryhmän kuriin paremmin kuin kuvisopettaja. Kyse on niin erilaisista harrstuksista, etten voi uskoa todeksi, että joku alkaa vertaamaan noiden vetämistä keskenään.
Jääkiekossa se vilkas lapsi pääsee toteuttamaan vilkkauttaan. Konstikos tuo on valmentajalle pitää nuorat käsissään, kun lapset tekevät heille mieleistä ja hyvin soveltuvaa toimintaa.
Ihan toista on sitten, kun se vilkas lapsi laitetaan istumaan kuviskerhoon, mikä on täysin hänen luonteensa vastaista. Ei ihme, että opettajalla on työlästä saada lasta keskittymään, kun tuo toiminta ei ole lapselle luontaisesti ominaista eikä sovellu hänen olemukseensa. Miten se on opettajan vika, kun lapsi tungetaan muottiin, johon hän ei kerta kaikkiaan sovi.
Ja jos siellä tosiaan on joku häirikkö, villi tai väkivaltainen, vaatia hänen poistamistaan. Kerää vaikka adressi, jos ei muuten lähde.
Ei ne muiden lapset mitään virikepalloja ole ja jos harrastuksesta maksaa, sille pitää saada myös vastinetta.
Menköön terapiaan, esimerkiksi Theraplayhin äitinsä kanssa.
Toimintaterapeutti ja tarhassakin neuvoivat, että meidän 6-vilkas poika laitetaan askartelu/kuviskerhoon, jotta pääsee harjoittelemaan koulumaista tilannetta tulevaa syksyä varten. Saa harjoitusta kädentaidoissa joka tukee kirjoittamiseen opettelussa, ja käden hienomotoriikkaa yleensäkin. Ja saa harjoitusta paikallaan istumisesta ja tehtävän annosta ja sen loppuun suorittamisesta. On kerhossa ollut vaihtelevasti, välillä jaksaa keskittyä, välillä ei. Mutta ajattelen pojan parasta, ja siksi hän käy siellä. Ikävää jos siitä on haittaa muille, itse olen töissä vielä, kun kerho on, joten en itse pääse kuin hakemaan pojan pois, kun kerho loppuu. Olen kyllä keskusellut pojan kanssa siitä, että muille pitää antaa työrauha.
eskari ole sitä varten, että siellä opetetaan noita tilanteita koulua varten :O Näin ainakin meillä eskari toimii. Se on ikään kuin valmentumista koulua varten :)
vilkkaista voi tulla vaikka yrittäjiä, taiteilijoita, ihan mitä vaan. Ota ihmeessä lapsesi pois kerhosta ja kerro syykin: siellä on tuhma, villi lapsi. Taas saadaan aikaan yksi äidin paapoma ressukka. Lasten nyt vaan tulee oppia olemaan porukoissa, olivat sitten vilkkaita tai eivät. Katso peiliin: millaisia arvoja opetat lapsellesi? Vain rauhalliset tervetuloa porukoihin, muut pysykööt poissa. Haloo!