Jos lapsi on erittäin vilkas, niin onko järkeä tunkea lasta johonkin

koko purkillinen herneitä nenään. En lukenut koko ketjua koska jo ap:n aloituksen rivien välistä voi lukea kuinka vilkkaat lapset on saatanasta!!!! Kyllä niillä vilkkailla lapsilla on ihan yhtä suuri oikeus käydä vaikka niillä piirustustunneilla kun arvon ap:n passiivisella nurkassa nyhjöttäjällä!!! KAIKKI OVAT ERILAISIA!!!! Taidanpa ihan vaan vittuillakseni lyödä meidän supervilkkaan lapsen jonnekkin kuviskerhoon ahdistelemaan av-mammojen lapsia. Että voi siepata prkl!!!

niin saa kuulla muilta vanhemmilta mitä mieltä lapsestasi ollaan. Katsos vapaa maa jossa sananvapaus.

Kaikilla on oikeus käydä kerhoissan, mutta kenelläkään ei ole oikeutta haitata muiden työskentelyä.

niin huomaat olevasi äkkiä oikeudessa kunnianloukkauksesta. Näin minä tulen tekemään jos joku toinen vanhempi alkaa haukkua lastani. Keskustella voi asiallisesti haukkuminen on aivan eri asia.

kerrotaan että vanhempiin pätee kolmen koon sääntö: kuljeta, kustanna ja kannusta. Vanhempien ei todellakaan haluta edes puuttuvan valmennukseen, jolloin on valmentajien/ohjaajien/järjestävän tahon syy jos harjoitukset eivät toimi. Asiasta kannattaa toki aina puhua vanhemman kanssa ja miettiä erilaisia ratkaisukeinoja.



Sama pätee minusta myös mihinkin harrastuksiin.

kerrotaan että vanhempiin pätee kolmen koon sääntö: kuljeta, kustanna ja kannusta. Vanhempien ei todellakaan haluta edes puuttuvan valmennukseen, jolloin on valmentajien/ohjaajien/järjestävän tahon syy jos harjoitukset eivät toimi. Asiasta kannattaa toki aina puhua vanhemman kanssa ja miettiä erilaisia ratkaisukeinoja.



Sama pätee minusta myös mihinkin harrastuksiin.

Voi hyvä ihme kuin lapsi olet itsekkin. ja vieläpä itsekäs lapsi. Ajattelitko tosiaan että vilkas lapsi ei voisi myös harrastaa jotain? Hänelle harrastuksen aloittaminen on vaikeampaa kuin muille ja vaatii paljon enemmän kerhon ohjaajiltakin. Mistä muuten tiedät että lapsi on kerhossa hoidossa? Ehkäpä hänenkin vanhempansa ajattelevat että kotiympyröissä jatkuvasti pyöriminen ei ole oikea keino hillitä vilkkautta. Onhan se vaihtelua lapsellekkin. Voi sinua, toivottavasti et saa kuitenkaan hermoromahdusta ja joudu piirille tämän takia. T: viiden lapsen äiti joka ei ymmärrä kontrollifriikkejä nipottajia.

Missä lapsi oppii ryhmässäolon käytösmallit ellei kerhoissa?

Toki kotona siihen voi ja pitää opettaa, mutta mikään ei korvaa oikeaa tilannetta. 

oletan, ettei siellä ole häiriköitä. Yleensä käyn tutustumassa toimintaan ennen aloittamista niin ei tule yllätyksiä. Tarjontaa, mistä valita on riittävästi. Vain kerran olen joutunut lopettamaan kun ohjaajat eivät valituksista huolimatta suostuneet poistamaan häirikköä. No ei mennyt kauaa niin monet lopettivat ja sitten tuota häirikköä yritettiin poistaa, mutta liian myöhään ryhmä hajosi. Ikävää, että yhden takia kaikki kärsii.

ymmärrystä minulta löytyy molempiin suuntiin.

Jos kerhossanne joku "villi", voisitte auttaa aikuiset menemällä vuoroittain mukaan kerhoon. Villi lapsi saisi yksilöllisempää tukea ja oppisi kerhon säännöt.



Ai niin, oliko se niin että myös "kilttien" lasten vanhemmat halusivat lepotauon lapsestaan? Ei kai sentään..

enemmän ohjausta vaativa erityislapsi ja ymmärrän ap:n kirjoituksen - mutta tiedän ja tajuan myös, että hän ajattelee mustavalkoisesti ja aika tyhmästikin. Sorry nyt vaan!



On nimittäin niin, ettei vilkkaus ole sama asia kuin pahantahtoisuus ja muiden vahingoittaminen. Vilkas ei kampittele muita lapsia betonilattialle, mutta voi toki muuten häiritä opettajan keskittymistä.



Tosiasia on, että vilkkaus ei ole syy eristää lapsi. Vilkkaallakin on oikeus harrastaa mielenkiintonsa kohteena olevaa alaa, on se sitten vaikka kuvaamataito!



Erityislapsille on vain todella liian vähän mitään harrastusryhmiä, niitä saa etsiä suurillakin paikkakunnilla kissojen ja koirien kanssa. Pienemmillä paikkakunnilla niitä ei ole lainkaan! Kahden kesken kotosalla puuhailu taas ei ole samalla lailla kasvattavaa kuin ryhmässä toimiminen, eikä jokaisella vanhemmalla edes ole ammattitaitoa opettaa vaikkapa kuvaamataitoa.



Mikä siis ratkaisuksi? Minusta vanhempien on syytä olla tiivissä yhteistyössä kerhonohjaajan kanssa. Ohjaajalle on hyvä etukäteen kertoa mahdollisista diagnooseista ja tuen tarpeista ja sopia, että ohjaaja kertoo heti, mikäli tulee ongelmia. Vanhempi voi olla valmis tulemaan mukaan, apuohjaajaksi.



Esim. oman as-lapseni kanssa toimin muskarissa juurikin noin. Lapseni oli hyvinkin kiltisti, mutta tarvitsi hiukan yksinkertaistetut ohjeet. Monelle muulle, normaalilapselle, ohjaaja sen sijaan antoi vuosien mittaan lähtöpassit - siis ihan selkeästi ilmoitti vanhemmille, että homma ei toimi ja lapsen on syytä jäädä kotiin hiukan kasvamaan ja kokeilla vaikka puolen vuoden päästä uudelleen! Minusta linja oli oikein hyvä, koska jos lapsi ei yhtään seuraa opetusta, se on myös merkki siitä, että harrastus ei joko kiinnosta tai on siinä kehitysvaiheessa liian vaativa. Ei siis ole erityislapsenkaan etu, että häntä puolipakolla pidetään sellaisessa harrastusryhmässä.



Puhuin tässä nyt siis lähinnä diagnosoiduista erityislapsista, mutta toki on olemassa "erittäin vilkkaita" normaalilapsiakin. Tuskin vilkkaus heidänkään vanhemmilleen on mikään ylläri, joten sama toimintalinja sopisi heillekin.

Tuolla joku äiti totesi, että "kiltti" tyttö oli istunut 15 min ja odottanut, kun päiväkodin täti ei ollut tajunnut antaa lusikkaa. Mutta vilkas poika olisi pyytänyt jo. Että ei siis mitään ruudinkeksijöitä nämä hiljaiset ja kiltit. Hiukan yksinkertaisia kenties. Toisin kuin ne vilkkaat.



Ja vilkkaille ei tunnu olevan mikään kerho tai harraste sovelias. "älkää nyt vaan sinne.. "



Oma ADHD-lapseni harrasti partiota ja vpk:ta. Olen iloinen että tajusin laittaa energisen, vaihdikkaan, toimeliaan lapsen partioon. Siellä toiminta on niin monimuotoista, että lapsi viihtyy, jaksaa..

tosin ohjaaja pyyhki hikeä ja totesi, että "on se aika vilkas tuo teidän tyttö" ja minä, varsin uupunut yh, vastasin vain, että sulla se on täällä kerran viikossa tunnin, minulla koko ajan. Ajatelin, että ohjaaja voi laittaa lapsen kuriin ja komennukseen - silloin oltiin ja elettiin aikakautta, jolloin lapsia sai komentaa ilman, (myös vanhemmat sai) että soitettiin heti lastensuojeluun.



Myöhemmin lapsi aloitti myös VPK:n.

Partiosta tulikin sitten koko elämänmittainen harrastus, edelleen on mukana toiminnassa, on jo aikuinen.

Ja tiedättekös; tämä minun todella vilkas, lähes häirikkö-ADHD, osaa pitää vilkkaatkin lapset kurissa!! Ei riehu kakarat pitkin pöytiä hänen kerhoissaan.



Lapsistani nro Kolmonen on tuollainen kiltti, joka menee ryhmän mukana, istuu paikallaan ja odottaa, ei sano jos puuttuu se keittoannos tai lusikka. On erittäin ujo ja arka. Vähän yksinkertainenko? Eräs täti päiväkodissa huolestui, onko lapsi kotona alistettu, kun on niin kiltti päiväkodissa. Miten siinä sitten todistaa, että kuule, kyllä se kotona rääkyy, huutaa, kiukuttelee ja lyö hanttiin eikä suostu yhtään mihinkään?!



ja voi ihme sitä kertaa, kun julkisella -kerhotilassa- paikalla temppuili ja minä jouduin raahaamaan parkuvaa tenavaa ulos tilasta. Lapsella oli ollut kerhossa hyvä ystävä, ja tämän lapsen äiti sitten sanoi omalle lapselleen, ettei saa olla meidän lapsen kanssa. Ja lapsi totteli. Perhe oli ns. parempi perhe, jossa lapsi osasi käyttäytyä eikä kiukutellut mutta omaa tahtoa ja luonnetta kuitenkin oli ja plaaplaa. Paitsi että kun äiti sanoi, että tuon kanssa et sitten kerhossa enää ole, lapsi ei ollut.

Meidän lapsi, tuo arka, kiltti, ystävällinen poika, jäikin sitten aivan yksin, koska kyseisen pojan "boikotin" takia muutkaan kerhon pojat eivät oman lapseni kanssa enää olleen.



Ja kotona taas huudettiin, kiukuteltiin, kun oli koko ajan paha mieli, kun oli koko ajan yksinäistä.



Olipa lapsi siis millainen tahansa, se on aina jonkun ja kaikkien mielestä vääränlainen. Vika on vanhemmissa, kasvatuksessa tai muuten vaan on yksinkertainen "palikkapää" kyseessä.

vilkkaitakaan lapsia voi estää osallistumasta harrastuksiin, mutta siinä olet ap oikeassa, että vanhemman pitäisi olla mukana, jos lapsi ei muuten selviä siellä ryhmässä. Onhan muilla lapsilla oikeus myös saada siitä kerhosta iloa ja nauttia olostaan siellä, ei voida ajatella että se kerho on yhden lapsen hoitopaikka tai terapia.

Tietenkään toisten lasten turvallisuutta ei saa vaarantaa, jos tahallaan kamppaa, tönii tai lyö toisia, niin sitten ei ole muita vaihtoehtoja kuin poistaa lapsi kerhosta. Aina ei kuitenkaan voi etukäteen tietää miten lapsi pärjää erilaisissa tilanteissa, jos ei koskaan pääse kokeilemaan, eihän kaikki harrastukset muutenkaan automaattisesti sovi kaikille lapsille, ja vilkaskin lapsi voi rauhoittua harrastuksen parissa.

Aina ei kuitenkaan voi etukäteen tietää miten lapsi pärjää erilaisissa tilanteissa, jos ei koskaan pääse kokeilemaan, eihän kaikki harrastukset muutenkaan automaattisesti sovi kaikille lapsille, ja vilkaskin lapsi voi rauhoittua harrastuksen parissa.

Voi myös käydä niinkin, että se on se "normilapsi", joka tylsistyy väärin valitun harrastuksen parissa ja alkaa häiriköidä.

Eli kyllä sekä ohjaajien että vanhempien on aina syytä olla ainakin alkuvaiheessa tuntosarvet koholla ja viestiä, miten homma alkaa sujua.

-27-

koko purkillinen herneitä nenään. En lukenut koko ketjua koska jo ap:n aloituksen rivien välistä voi lukea kuinka vilkkaat lapset on saatanasta!!!!

Kyllä niillä vilkkailla lapsilla on ihan yhtä suuri oikeus käydä vaikka niillä piirustustunneilla kun arvon ap:n passiivisella nurkassa nyhjöttäjällä!!!



KAIKKI OVAT ERILAISIA!!!!



Taidanpa ihan vaan vittuillakseni lyödä meidän supervilkkaan lapsen jonnekkin kuviskerhoon ahdistelemaan av-mammojen lapsia.



Että voi siepata prkl!!!

Elä hermostu hyvä nainen! Ap:n tyttö on hiljainen nyhverö. Hän ei siksi vielä ymmärrä näitä asioita. Suraavaksi hänen aloituksensa muutaman vuoden kuluessa koskeekin lapsensa epäsosiaalisuutta, eristymistä tai muuten vaan sitä että tyttö jäänyt jalkoihin ja häntä syrjitään. Tai mitä tehdä kun lapsi kehno liikunnassa jne.



Siperia opettaa myös häntä ja sitä myötä ymmärrys ihmisten erilaisuudesta kasvaa.



Meillä kaikilla on omat ongelmamme

Itse silti jännitin kovasti näiden harrastusten aloittamista, ja kyselin kovasti harrastusten ohjaajilta, miten lapsella sujuu.



Avainsanana tässä onkin aikuiset, eikä se, että tietynlaiset lapset eivät sovi harrastuksiin. Ohjaajilla ja vanhemmilla pitää olla saumaton yhteistyö ja keinot laittaa lapsi kuriin. Yksinkertaista. Aivan samalla tavalla kuin jos se kiltti passiivinen lapsi ei saa mitään irti harratuksesta, pitäisi sen ohjaajan kyetä sanomaan vanhemmille, että ehkäpä tämä lapsi on väärässä paikassa tai tarvitsee mietintäaikaa. Harrastukset ja kerhot eivät voi olla säilytyspaikkoja, joissa lapset eivät opi eivätkä kehity. Niin vilkkaan kuin sen hiljaisenkin pitää mennä omalla sarallaan eteenpäin, jotta siitä harrastuksesta saa jotain irti. JOs se passiivinen lapsi vielä puolen vuoden jälkeen ei onnistu hakemaan pensseleitä tai värejä oikeasta paikasta, on jotain pielessä. Ja jos se vilkas kerrasta toiseen pilaa kaikkien ilon riehumalla, on jotain pielessä. Aikuisten välinen keskustelu on paikallaan. Lapset ovat erilaisia, ja kaikilla on lähtökohtaisesti oikeus harrastaa haluamaansa harrastusta. Ihan kaikki eivät mielestäni kelpaa myöskään pienten lasten ohjaajiksi. On ero yrittää saada diagnosoitua lasta kuriin kuin vain saada normaali vilkas lapsi kuriin.

jääkiekkoa ja kuviskerhoa. Tarkoitus ei ollut verrata harrastuksia vaan tuoda esille se, että usein noissa lajeissa on mies vetäjänä ja kumma kyllä, he pärjäävät noiden vilkkaiden poikalasten kanssa paremmin noin yleensä. Taitavat olla samalla aaltopituudella :)

Lapset ovat erilaisia.