Olen juuri toipumassa nielurisaleikkauksesta, haluaako joku kysyä jotain? :)

Tämä keskustelupätkä oli minulle hyvää luettavaa ennen avopuolisoni nielurisaleikkausta ja ajattelin tulla nyt kertomaan miten meillä (tai siis hänellä) on leikkauksen jälkeen mennyt. 

Nielurisat leikattiin päiväkirurgisella toimenpiteellä nukutuksessa 29.9. (huomenna ti tulee 2vk). Leikkaus meni hyvin ja heräämisen ja ruokailun jälkeen avopuolison kotiuduttua lääkettä ei heti edes halunnut. Kuitenkin myöhemmin halusi jo (600mg Burana & 500mg Panacod pore). Juomaa ja mehujäätä meni alas. Jääpaloja imeskeltiin paljon. Nielu pidettiin kosteana. Seuraavana aamuna pieniksi pilkotun Buranan ottaminen sattui jo huomattavasti enemmän. Siitähän se alamäki sitten alkoi... Ke ruokaa meni alas neljä lusikallista kylmää pinaattikeittoa, hieman maustamatonta jogurttia ja vähän vettä. Aamun lääkkeiden jälkeen ei mennyt nekään alas. Puhuminen sattui  paljon. To aamuna soitin sairaalaan leikkausyksikköön ja pyysin vinkkejä siihen, miten tulisi toimia kun ruoka, juoma tai lääkkeet eivät mene alas. Käskivät hakea apteekista Pamol F-suussa sulavia lääkkeitä, joiden oton jälkeen tuli odottaa tunti ennen Panacodin ottamista. Ei ollut mitään apua. Perjantai-iltana soitin päivystykseen ja kysyin että joko tämä huolitaan sinne kun ei ole ke aamun jälkeen syönyt juuri mitään, eikä edes vettä ole mennyt alas pisaraakaan, lääkkeistä nyt puhumattakaan. Tässä vaiheessa avopuoliso oli ollut puhumatta täysin kolme päivää kipujen vuoksi. Menimme sitten päivystykseen ja siellä suoraan tippaan nesteytykseen. Tipan kautta laitettiin myös kaksi pulloa kipulääkettä ja jotain kipulääkettä myös suoraan lihakseen. 1,5h myöhemmin puhe kulki, kivut olivat poissa, ruokaa ja juomaa meni alas! Siispä kotiuduttuamme jatkoimme lääkitystä saman tien. 

Viikonloppuna ja alkuviikosta puhuminen teki kipeää mutta ruoka, juoma ja lääkkeet menivät edelleen alas. Jännitimme peitteiden irtoamista ja niiden tuomaa kipua mutta se oli vain hetkellistä ja avopuoliso sanoikin puhelimeen kirjoittamalla että on parempi olla. Ensimmäisten päivien kipu oli huomattavasti pahempaa. 

Viikko leikkauksesta ke yönä nielusta alkoi vuotamaan verta. Laitoimme kylmää niskaan ja 25 min myöhemmin vuoto oli tyrehtynyt. 15 min kuluttua se alkoi kuitenkin uudelleen. Soitin sairaalan päivystykseen ja neuvoivat tosiaan pitämään sitä kylmää niskassa, nukkumaan pystyasennossa ja tulemaan sairaalaan jos verta alkaa tulla litrakaupalla. Tämäkin vuoto saatiin tyrehdytettyä kotona mutta valitettavasti sama meno jatkui koko yön: 30min - 1,5h välein nielu alkoi uudelleen vuotamaan ja aina sama ruljanssi. Aamulla ei kuitenkaan enää vuotanut ja olo oli ok.

Ke-iltana saimme avopuolisoni hyvän ystävän vierailulle. Vierailun alkuvaiheessa avopuolisoni ei pystynyt puhumaan juuri mitään mutta sairaanhoitoalaa opiskelleen ystävän neuvona oli puhua. Ja siitä se puhuminen sitten lähti, vaikka alussa sattuikin jonkin verran :) 

Torstai aamuna sain puhelun avopuolisoltani, joka sanoi, että oli mennyt aivan täysin voimattomaksi, pyörryttää ja maha on uskomattoman kipeä. Ajoin kiireellä kotiin ja hän oli aivan valkoinen ja kylmä hiki otsalla. Hänellä oli myös alilämpöä (35,5).  Päivystykseen jälleen soitto ja epäilynä joko mahatauti tai influenssa, ei sen kummempia toimenpiteitä. Pikkuhiljaa väri alkoi tulla kasvoille ja silmät kirkastua. Mahakipukin loppui kuin seinään. Vähän ruokaa ja juomaa niin olo oli jo huomattavasti parempi. 

La-aamuna nielu alkoi uudelleen vuotamaan mutta se saatiin tyrehdytettyä jälleen kylmällä. 

Ma vasten yönä (viime yö) nielu alkoi jälleen vuotamaan mutta voimakkaammin kuin aiemmin. Puoleen tuntiin se ei hyytynyt ja avopuolisoani alkoi heikottamaan joten soitin ambulanssin paikalle. Ambulanssihlökunta tarkasti tilanteen ja lähdimme sairaalaan ensiapuun. Ensiavussa katsottiin verenpaineet ja otettiin verikokeet, ennen kuin alettiin polttamaan vuotokohta umpeen. Nielusta tulevaa ja mahassa kerran käynyttä verta tuli paljon ja vuoto ei meinannut millään tyrehtyä vaikka siihen laitettiin adrenaliinia sisältävää lääkettä ja sitä poltettiin yli puoli tuntia. Lääkärikin oli kummissaan. Lopulta eri päällä poltettaessa se tyrehtyi 40 min kohdalla. Mutta siinä vaiheessa avopuolisoni oli jo heikommassa kunnossa ja juuri kun verentulo oli tyrehtynyt, hän menetti noin puoleksi minuutiksi tajuntansa. Tajunnan palautumisen jälkeen lääkäri varmisti vielä haavan ja poltti kertaalleen. Sen jälkeen hänet nostettiin sänkyyn ja laitettiin tiputukseen yön yli. Lääkäri tarkisti tilanteen aamulla ja kirjoitti lisää sairaslomaa - avopuolisoni pääsi kotiin jatkamaan toipumistaan. Toistaiseksi kaikki on taas hyvin. 

Avopuolisoni tapauksessa toipuminen ei ole mennyt parhaalla mahdollisella tavalla ja aamulla herätessä ei ole tiennyt mitä päivän aikana tulee tapahtumaan. Avainsanat toipumisessa ovat olleet kylmä ja ne lääkkeet, joita tosiaan kannattaa syödä maksimimäärät ennen kuin kipu äityy pahaksi. Jäätelö, jogurtit ja rahkat ovat olleet pop, tosin pikkuhiljaa on alkanut mennä alas myös hieman kiinteämpi pehmeä ruoka. Jääkahvi on ollut suosituin juoma (kuumaa kahvia, johon on liuotettu ruokokidesokeria ja jäähdytety + maitoa ja jäitä). Lämmintä ruokaa tai juomaa ei olla vielä kokeiltukaan ja viime yön vuoksi menee vielä ainakin melkein viikko. Potilas on kuitenkin ollut energinen ja hyvin voiva: pieniä kävelyjä ja ystävien kanssa aikaa on vietetty rauhallisesti. 

Tsemppiä kaikille potilaille!

...Niin ja lisättäköön vielä aiempaan, että nielu kerkesi vuotaa viime yönä lähes 2h ennen tajunnan menetystä ja tyrehtymistä. 

Itselläni on nyt tasan viikko kun minut leikattiin. Peite taisi mennä irti ilman vuotamatta. Veden tai mehun juominen On yhtä helvettiä. En ole syönyt mitään pari kulausta jotain proteini juomaa kyllä. Torstaina (leikattiin tiistaina 28.3??) joku lämminkuppi merkkisestä jutusta join 6-7 kulausta. On ihan kamalaa voin sanoa.

Neljäs päivä menossa leikkauksen jälkeen. Aamut pahimpia kun mennyt niin monta tuntia lääkkeen otosta. Lääkkeiden nieleminen tuntuu pahalle. Lääkkeenä menee 3x päivässä burana 600mg, panadol 1g, iltaisin otan panadolin sijaan panacodin.

Kurkku on niin turvonnut että vettä juodessa tulee vedet nenästä.

Mehujätskiä, jääpaloja, pakastevadelmia ja pilttejä lähinnä olen syönyt. Vähän pehmeää leipää voilla syönyt.

Kyllä eilen totesin että jos saisin uudelleen valita että leikataanko vai ei, niin pitäisin nielurisani, mutta ehkä kun tämä toipuminen kivuista on ohi niin olen eri mieltä :D

En olisi uskonut tätä näin kipeeksi. Katteiden irtoamista odotan kauhulla, se kuulema tekee kipeetä..

Moi! Mulla leikattiin eilen nielu- ja kitarisat yksityisellä, en muista nukutuksesta kuin sen, että mulle laitettiin kanyylia kiinni kämmeneen ja hoitajan kasvot maski päässä, seuraava muistikuva oli heräämössä ihan pää pöppörössä, hetken kuluttua mietin että mikä hemmetti mun huulessa on, ikään kuin tunnoton mutta samalla sattu ihan hemmetisti.Kysyin hoitajalta ja se vaan sano että leikkauksessa oli tapahtunut tekninen virhe polttosaksissa. Tää itse lääkäri joka mut leikkas ei edes kertonut mulle asiasta vaikka kävi mua ensimmäiseksi katsomassa. Mun huulesta on lähtenyt pala irti ja kieli molemmilta puolilta tunnoton. Kipu alkoi kurkussa vasta kun pääsin kotiin illalla, tästä mun huulesta on tehty sairaalan puolesta kuitenkin potilasvahinkoilmoitus, ja hoitajatkin sanoivat että mun täytyy hakea korvauksia. Voi että mua pelottaa muiden puolesta ketä sille lääkärille joutuu leikattavaks. Mutta hoitajat muuten aivan ihania ja huolehtivaisia, on se vaan kun pelkäsin tätä leikkausta kauan mulle oli 3 lääkäriä pyytäny mut leikattavaks ja nyt uskalsin yksityiselle mennä ja sitten kävi näin :) 20+ vuoden kokemuksella hänelle kävi tälläinen vahinko