Olen juuri toipumassa nielurisaleikkauksesta, haluaako joku kysyä jotain? :)

Eka viikko meni minullakin kivasti ja sitten kun peitteet irtosi, tuntui kuin helvetti olisi irti.

Mutta sitten kun se alkaa parantua, se paranee nopsaan. Se pahin kestää muutaman päivän.

Olen vielä kovin tyytyväinen päätökseeni, hieman on hankalaa syödä oikeaa ruokaa, lähinnä viili/rahka/puuro-linjalla mennään ja kipulääkkeiden voimalla :)

Hirvittää se peitteiden irtoaminen, olen nimittäin lukenut vain kauhutarinoita netistä (oikein hyvä idea...!)

ap

Nyt rupee jännittää toi peitteiden irtoaminen ihan tosissaan..



ap

Nyt rupee jännittää toi peitteiden irtoaminen ihan tosissaan..

ap

ja sen kyllä kestät. Ja mieti koko ajan, että kun nämä päivät kestät, tulehdukset, angiinat ja pahanhajuinen hengitys on loppuiäksi ohi.

Kyllä sää sen jaksat. Kirjoittele vaikka tuntemuksiasi tähän ketjuun ja valita kipuja ja pahaa oloasi jos sellaista tulee. Mää yritän sua vaikka lohdutella tai ainakin lukea jos paskalta tuntuu. Sekin helpottaa jos saa jonnekin kirota, että sattuu aivan saatanasti ja selviääkö tästä hengissä. Mää paan tän ketjun itelle talteen ja käyn tätä lueskelemassa, miten sulla menee.

Tuo aikaisempi leikattu.

Ethän sattumoisin ole hoito-alalla..? Jos et niin luulen että sulla vois olla tulevaisuutta siellä :)



ap

että olet oikealla alalla:)

Tänään on ollut taas hieman hankalampaa. Uskaltauduin eilen syömään niinkin kiinteää ja kovaa ravintoa, kuin keitetty kananmuna, ja sen jälkeen on ollut nielu tosi kipeänä. Yritin kurkkia taskulampun avulla ja näyttäis siltä, että peitettä on irronnut vähän toiselta puolelta. Jos se kipu tuntuu tältä silloin, kun koko kurkku on ilman peitteitä niin en kyllä paljon ihmettele syömättömyyttäsi!! No joo, ei kai se koko rupi sieltä kerralla humpsahda irti mutta ymmärtääkseni suuriakin palasia voi lähteä. En halua edes kuvitella SITÄ kipua...:(

hoh, ei kai siinä muu auta, kun hamstrata mehujäätä pakkanen täyteen:)



ap

Tulee muuten epätoivoinen olo kun kurkku näyttää isolta ja ammottavalta ämpäriltä. Siinä vaiheessa miettii, että on tapahtunut virhe, että ei tämä voi ikinä parantua ja herranen aika jos tää jää näin isoksi.



Mutta ihan tosi. Kun se pahin vaihe tulee, se kestää n. 3-5 päivää. Ja juuri kun olet valmis vaipumaan epätoivoon ja luulet, että olet ainoa ihminen maan päällä, kenellä tämä ei ikinä parane, tapahtuu käännös ja se alkaa paranemaan. Se on uskomatonta, että heti parin päivän päästä siitä elämä tuntuu jo ihan toiselta ja pystyt syömään.



Kurkku arpeutuu ja kuroutuu sitten todellakin nopsaan. Ääni saattaa olla vähän aikaa sellainen kuin puhuisit nenään ja ne arvet saattaa pikkasen kiristellä vielä kuukausien päästä. Mää luulin nimittäin itse, että nyt se lääkäri varmaan leikkasi jotenki kummasti kun kiristää toinen puoli. Sekin meni sitten parin kuukauden päästä ohi ja puolen vuoden päästä leikkauksesta et edes muista, että se on leikattu.



Mää nimitän vaikka itseeni nieluriksi niin tiedät, kenen kans oot juttusilla ja että olen sama ihminen.

t. nieluri

ja mulla meni muutenkin varsin kevyesti koko toipilasaika. Parina-kolmena päivänä otin kipulääkettä.

Ei kannata ottaa tosissaan noita kauhuskenaarioita, jotkut vaan yrittää tehdä niillä itsensä tärkeiksi. Sama kuin kertomukset infernaalisista synnytyksistä ja muista vastaavista.

Joillekin ihmisille valehtelu on osa jokapäiväistä elämää, jolloin sitä ei edes itse tiedosta.

Jokainen jolla on suussa ollut isompi haava tietää, ettei aikuisiällä tehty risojen poistoleikkaus voi olla kivuton

väitätkö sä oikeasti risaleikkauskista toipuvia ihmisä valehtelijoiksi?!

tai synnytyskipu tuntevia ?!?!

...nyt kyllä..

Minulla on ollut mononukleoosi 13-vuotiaana, nyt olen 31-vuotias. Kurkku oli silloin todella kipeä ja turvonnut melkein kiinni, mutta kipu ei ollut mitään tähän verrattuna.
Kävin leikkauksessa viime torstaina. Leikkaus meni hyvin ja sen jälkeen olo oli ihan ok kunnes sitten yöllä alkoi kunnon kivut. Aluksi söin Panadolia ja Tramalia maksimiannokset, mutta koska Tramal teki huonon olo eikä tuntunut vievän kipua pois niin vaihdoin lääkkeet Panacodiin ja 600 mg Ibumaxiin. Tämä auttoi muutaman päivän, mutta nyt kun leikkauksesta on kulunut 6 päivää niin eivät nämäkään enää tunnu auttavan yhtä hyvin. Olo on hyvä kun lääkkeet on ottanut, mutta vaikutus alkaa heiketä jo kolmen tunnin päästä.
Öisin herään ottamaan lääkkeitä ja juomaan ja tällöin alkaa niin hirveä korvasärky, että tekisi mieli repiä pää irti. Kuinka kauan tätä tarvitsee vielä kestää...? Lääkkeitä syön tällä hetkellä enemmän kuin saisi, mutta jos en syö niin kipu on niin sietämätön etten kestä sitä.

Saitko jäätelöä?

Eivät nämä risaleikkaukset juuri ketään auta. Kitarisaleikkaukset on todettu tutkimuksinkin hyödyttömiksi, ja eivät neilurisaleikkauksetkaan yksiselitteisesti ketään ole auttaneet. Infektioherkkyys ainakin myös lisääntyy, eli keuhkokuumeen saa helpommin kun nielurisat poistetaan. Mikäli risat tulehtuneet, ja on angiina, niin eikun antibioottia kehiin. Ilmeisesti teillä ei ole käsitystä siitä miksi risoja on olemassa ylipäätänsä? No, voin sanoa, ettei luonto ole tehnyt risoja huvikseen, ne ovat mikrobien tuhoamiskeskuksia, vähän kuin imusolmukkeet, paitsi että isompia. Niitä tarvitaan aluksi, kun immuunipuolustus on heikko, eikä tunnista kaikki mikrobeja tarpeeksi nopeasti lapsilla. Mutta jos ne poistetaan, heikentyy immuunipuolustus myös aikuisilla, ja uudet infekiot voivat johtaa vakaviin komplikaatioihin.

Mulla leikattiin vihdoin nielurisat piitkän odottelun jälkeen. Huomenna viikko mennyt leikkauksesta. Mun kieli on vieläkin puutunut. Oikea puoli on ihan tunnoton kielen päästä ja puhe menee vähän sössöttämiseksi sen vuoksi. Lisäksi kun näytän kieltä niin se ei ole enää suora, vaan kielenpää kääntyy puutuneelle puolelle. Soitin piväkirugiselle että mistä kyse, niin sanoivat että: "Leikkauksen aikana suunavaaja on puristanut kieltä ja hermo saattaa olla vielä pinteessä. Tämä on kyllä erittäin harvinaista...Se saattaa mennä ohi muutamassa viikossa. Tai joskus menee kuukausia. Hermo voi tosin olla myös katki, sille ei sitten ikäväkyllä voi mitään. Tästä riskistähän teille on kerrottu ennen leikkausta."

Mulle ei missään vaiheessa kukaan kertonut tällaisesta riskistä. Siksi tänne kirjoitan, jos joku puntaroi vaihtoehtoja. Jos olisin tiennyt tällaisesta riskistä, niin olisin mennyt yksityiselle leikkaukseen. Maksaisin mielellään sen 1,5 te vaikka moneen kertaan toimivasta kielestä. Kiva jos joutuu sössöttämään lopun ikää. Voi surku. Olen ihan hajalla. Eikä leikkaava lääkäri edes vaivaudu soittamaan itse minulle vaan laittaa hoitajan soittamaan ja kertomaan moista. Miten voi kohdella potilaan kieltä niin kovakouraisesti että hermo katkeaa!??! Toivottavasti tästä vielä paranee mutta puutumisen tunne ei ole muttunut tippaakaan 6 vrk takaisesta, joten epäilyttää.

Ystävän syöpään verrattuna tämä on mitätön haitta.

Viikko sitten olin nielurisaleikkauksessa. Leikkaukseen jouduin muutaman pahan angiinan jälkeen minkä seurauksena nielurisat repesi tulehduksen takia. Kurkku oli ärtynyt koko ajan ja samalla äänihuulet oli tulehtuneet. Leikkaus meni hyvin. Henkilökunta ammattitaitoista. Leikkauksen jälkeen ensimmäinen vuorokausi meni lääketokkurassa. Sen jälkeen kivut on olleet helvetillisiä. Maksimiannos Panacodia ja toista tulehduskipulääkettä. Ei pysty kunnolla nielemään, ei puhumaan. Kurkkuun sattuu ihan älyttömästi ja korvia särkee. Kaiken lisäksi leikkauksessa kielen alle, ikenen juureen on ilmeisesti vahongossa tullut n 3cm syvä haava mikä on julmetun kipeä. Ei ole tarvinut syödä ja nestettäkään en ole juurikaan alas saanut. Elämäni tuskaisin viikko mutta jos kurkkukivut tähän loppuu niin ehkä sen arvoista. Vaikea vaan kuvitella että viikon päästä maanantaina on kunnossa ja takaisin sorvin ääressä :) Tsemppiä kaikille leikkaukseen meneville & leikkauksesta toipuville :)

Nyt vatta aiva ripulilla ollu pari päivää, kurkku voi hieman paremmin!!! Että kiitos tuesta "kaverit"

Itselläni oli mononukleoosi reilu vuosi sitten, en ole itse käynyt vielä nieluleikkauksessa (tosin pitäisi mennä jonoon hetikun uskallan...), mutta voin kertoa että mono ei ole sellainen asia jonka haluat kokea.... Itse olin n. viikon aivan tajuttomana kipulääkkeiden ja kivun takia. Mitään ei pystynyt syömään, kipulääkkeiden nieleminen oli kauhea taistelu, ja niitä menikin pari kourallista päivässä. Toinen puoli nielusta oli "umpeen" turvonnut ja siitä tuli pahanmakuista, homemaista nestettä joka maistui kuvottavalle... Toinen puoli oli onneksi 'vain' puoliksi turvonnut, joten pystyi tosiaan nielemään ne kipulääkkeet. Kaksi viikkoa tuli syötyä kahta eri antibioottia, ja vasta viimeisinä päivinä alkoi olo olla edes lähes normaali.

[quote author="Vierailija" time="04.02.2011 klo 21:02"]

mononukleoosin että nielurisaleikkauksen? Kumpi on pahempi? Itselläni tuo leikkaus käy usein mielessä, mutta pelkään sitä. Joskus parikymppisenä sairastin mononukleoosin ja se oli todella tuskallista, mutta selvittiin siitäkin. Vertailupohjaa tässä siis haeskelen...

[/quote]

Ehkä siksi kukaan ei vastaa, koska kirjoitusasusi on pahempi kuin autistisella lapsella...

[quote author="Vierailija" time="10.06.2014 klo 18:46"]

Tosiaan 5.6.14 leikattiin klo 9.30 itse leikkaus meni nukutuksessa, seuraava muistikuva ku anestesialääkäri läpsi poskelle ja kyselee vointi.Leikkaukse jälkein vointi ok ei suurempia kipuja pari tunti leikkaukse jälkein sitten alkoni helvetti! Sain siihe heti sairaalassa huumelääkkeen oxynorm 10mg ja se helpotti melko nopeesti, no siinä huumehöyryissä mua sit 4tunni pääst päästettiin kotiin, kotona ruoka en juurikaa saanut syötyä nestettä kuitenkin irvistäen alas kipulääkkeillä ketomex ja panacod. Parin päivän pääst leikkauksest ollu iha sietämättömät kivut ja jatkunu tähä päivään asti vaikka kuinka säännöllisesti ottaisi kipulääkkeitä ei ota kyl kauheest kipua pois! En oo 5 päivä syöny mitään ja en oo 5 päivä käyny isomalla hädällä, vitutus on saatana korkeella ja nälkä on kova. Tsemppiä kaikille. Ennen leikkausta varautukaa helvettiin koska tätä tää on.

[/quote]

Kahvia tai mitään lämmintä en itse ainakaan voi laittaa suuhuni ... kamalasti tekee mieli herkkuja ... ja muuta syötävää ... ja tosissaan viikko sitten leikattiin ... yön yli jouduin olemaan tarkkailussa MRSA bakteerin takia ... leikkaus iltana en pystynyt syömään taikka juomaan joten laitettiin yöksi tippa ... siitä sitten tunnin välein heräilin vessaan
... särkylääkkeitä menee huima määrä mutta ennemmin olen lääketokkurassa kuin kivuissa ... Korvia vihloo aina välillä ... nieluun en ole katsonut kun en pysty avaamaan suuta kunnolla kun heti alkaa viiltävä kipu toisaalta en haluakkaan nähdä miltä siellä suussa näyttää ...

24.3.2015 leikatti

täällä on leikkaukseen pari viikkoa enää, eikä asiaa helpota se, että pelkään sairaalaa ihan kuollakseni. näitä juttuja kun on tässä lukenu niin en ehkä enää olekaan menossa sinne niin riemulla.. kaikki on kyllä varotellu, että voi olla helvetti irti :D oon alkanu jo pakastamaan jääpaloja kun oon kuullu et niitä voi mennä ja paljon.

piti vielä lisätä, että kipuni olivat sitä luokkaa, että ilman lääkettä kipu säteili myös korviin, otsaan, hampaisiin...en pystynyt tekemään yhtään mitään muuta, kuin painamaan kylmäpussia niskaan ja kurkulle ja odottaa, milloin kipu hellittää sen verran, että vois ottaa lääkkeen..



ap

Joko olet tervehtynyt 12.1.2011 leikattu?

Ap pystyi juomaan eilen kuumaa kahvia ensimmäistä kertaa moneen viikkoon! Ai miten hyvältä maistui :)

Olen todella tyytyväinen, että pääsin leikkaukseen. Nielu näyttää jo melkein normaalilta, enkä kuulemma kuorsaa enään (kun turvotustakaan ei ole:) )

Niitä söin ite leikkaukseni jälkeen.