Olen juuri toipumassa nielurisaleikkauksesta, haluaako joku kysyä jotain? :)
Proppujen ja toistuvien flunssien takia hakeuduin lekuriin, joka suositteli suurien ja arpisten risojen poistoa.
Kommentit (105)
Varmaan joku tusinan kertaa olen nähnyt tämän otsikon, ja aina vaan luen että olet toipumassa "mielisairausleikkauksesta". Kuuluuko tähän ikään joku erillinen lukihäiriövaihe?
ensin tyhjennettiin puristamalla vuorokauden välein kolme isoa mätäpaisetta kurkusta joten kun sitten leikattiin kolmen tunnin varoitusajalla, sanoi että ei muuten satu yhtään verrattuna niiden paiseiden kipuun, oksenteluun ja tukehtumisen tunteeseen. Meillä odotellaan myös peitteiden lähtemistä mutta teini sanoi että ei pelkää mitään kun takana on koko toissaviikonlopun helvetti.
Tehtiinkö leikkaus päiväkirurgisena toimenpiteenä vai yöyitkö sairaalassa? Kauanko sait sairaslomaa?
Minulta leikataan ehkä nielurisat kuorsauksen takia. Mietin olisiko se hyvä tilaisuus aloittaa dieetti. Meniskö ne nutriletit alas :-D
Muistaakseni toipumisaikana oli sellainenkin vaihe ennen rupien irtoamista... Mulla leikattiin v. 2002.
Nyt rupee jännittää toi peitteiden irtoaminen ihan tosissaan..
ap
ja mulla meni muutenkin varsin kevyesti koko toipilasaika. Parina-kolmena päivänä otin kipulääkettä.
Ei kannata ottaa tosissaan noita kauhuskenaarioita, jotkut vaan yrittää tehdä niillä itsensä tärkeiksi. Sama kuin kertomukset infernaalisista synnytyksistä ja muista vastaavista.
ensin tyhjennettiin puristamalla vuorokauden välein kolme isoa mätäpaisetta kurkusta joten kun sitten leikattiin kolmen tunnin varoitusajalla, sanoi että ei muuten satu yhtään verrattuna niiden paiseiden kipuun, oksenteluun ja tukehtumisen tunteeseen. Meillä odotellaan myös peitteiden lähtemistä mutta teini sanoi että ei pelkää mitään kun takana on koko toissaviikonlopun helvetti.
Ei käy kyllä kateeksi..! Ihan tässä oppikirjojen mukaan menneen leikkauksen jälkeisessä elämässäkin on kestämistä..! Voimia teidänkin potilaalle!
ap
Nyt rupee jännittää toi peitteiden irtoaminen ihan tosissaan..
ap
ja mulla meni muutenkin varsin kevyesti koko toipilasaika. Parina-kolmena päivänä otin kipulääkettä.
Ei kannata ottaa tosissaan noita kauhuskenaarioita, jotkut vaan yrittää tehdä niillä itsensä tärkeiksi. Sama kuin kertomukset infernaalisista synnytyksistä ja muista vastaavista.
leikkaus tehtiin päiväkirurgisena, aamusta saliin ja leikkaus, sitten vaadittavat kuusi tuntia seurannassa ja jälkihoito-ohjeet ja sitten kotiin. En tuntenut tarpeelliseksi jäädä yöksi mutta sekin vaihtoehto oli olemassa. Jos olisin ollut todella kipeä ja pahoinvoiva niin olisin varmasti pyytänyt saada jäädä sairaalaan.
Saikkua tuli kaksi viikkoa, mutta koti-äidillä ei vissiin sellaista ylellisyyttä ole.. ;) täytyy vaan ottaa vähän rennommin..!
Tällä hetkellä nielussa kirvelee koko ajan, joten syöminen ei onnistu, mutta jäävesi menee vielä toistaiseksi alas (koputtaa puuta...)
Onneksi en ole pienikokoinen, siis varaa olis laihtua, joten otan tän ajan ihan paaston kannalta :D
Mukava haju tulvahtaa suusta, kun huulia raottaa...x)
ap
Kun minä kävin vain pieraisemassa vauvan, se ei voi sattua kellään muullakaan. Kun mulla nielurisaleikkaus ei sattunut niin ne on ihan valhetta nuo sairaalassa käynnit sen jälkeen kun on alkanut vuotamaan.
Kun minä olen niin vitun täydellinen niin kaikki muut valehtelee ja on niin huono itsetuntoisia ja yrittää tehdä itseään tärkeäksi.
Syöpäänkin osaisin varmaan kuolla sillai nätisti vaikertamatta. Ihan vain itseään korostaakseen ihmiset valittaa siinäkin kipua ja vaativat morfiinia.
Nyt rupee jännittää toi peitteiden irtoaminen ihan tosissaan..
ap
ja mulla meni muutenkin varsin kevyesti koko toipilasaika. Parina-kolmena päivänä otin kipulääkettä.
Ei kannata ottaa tosissaan noita kauhuskenaarioita, jotkut vaan yrittää tehdä niillä itsensä tärkeiksi. Sama kuin kertomukset infernaalisista synnytyksistä ja muista vastaavista.
ensin tyhjennettiin puristamalla vuorokauden välein kolme isoa mätäpaisetta kurkusta joten kun sitten leikattiin kolmen tunnin varoitusajalla, sanoi että ei muuten satu yhtään verrattuna niiden paiseiden kipuun, oksenteluun ja tukehtumisen tunteeseen. Meillä odotellaan myös peitteiden lähtemistä mutta teini sanoi että ei pelkää mitään kun takana on koko toissaviikonlopun helvetti.
Ei käy kyllä kateeksi..! Ihan tässä oppikirjojen mukaan menneen leikkauksen jälkeisessä elämässäkin on kestämistä..! Voimia teidänkin potilaalle! ap
Hyvin se toipuu ja ääntäkin jo lähtee kiitettävästi :)
Tsemppiä sinullekin, on se ilman mätäpaiseitakin varmasti kamalaa.
aika vaivaiselta puuroisen äänensä kanssa, palovammat kielessään mutta josko se tästä vielä iloksi muuttuu :)
Kiitos paljon kokemuksista, saa niitä jakaa vielä lisääkin :)
Millainen olo sulla on tänään? Tuli vain mieleen, että kaikilla se irtoamisvaihe ei ole kuulemma niin paha, että turhaan saatoin sinua pelotella.
Mutta varmuuden vuoksi kannattaa nyt herkutella jädellä ja muulla jos se onkin:)
Minulla paino tippui aivan liian paljon ja olin jo kuivumistilassa kun en pystynyt edes vettä juomaan. Makasin sängyssä ja laskin tunteja, että aika menee koko ajan eteen päin ja tämä on muutaman päivän päästä ohi.
Ja ahh, ei enää ikinä proppuja:) Nykyään ei lapset aamulla viereen kömpiessä sano, että yök, äiti haisee pahalle:)
Ethän sattumoisin ole hoito-alalla..? Jos et niin luulen että sulla vois olla tulevaisuutta siellä :)
ap
Parina-kolmena päivänä otin kipulääkettä. Ei kannata ottaa tosissaan noita kauhuskenaarioita, jotkut vaan yrittää tehdä niillä itsensä tärkeiksi. Sama kuin kertomukset infernaalisista synnytyksistä ja muista vastaavista.
Ainiin, vain siellä oman navan ympärillä, ei muilla ole elämää, ainakaan jos se ei ole samanlaista kuin hänellä. Elämähän on ruusuilla tanssimista ja katselemistä niiden pinkkien lasien läpi, maailmassa ei kellekkään tapahdu koskaan pahaa... Voi luoja.
Juu, ihan huomiota halutaan, me kaikki joilla nyt ei ole asiat mennyt niikuin sinulla. Ja katkera olen, kyllä!
Terkuin; edelleenkin 5 vk kipeenä ap:n operaation jälkeen. (ja esikoisen synnytys kesti 2 vrk, voitko kuvitella?!) Ai hitsi, mä olen nyt tärkee! XD
Sillä pääset jo pitkälle jos tulee kovia kipuja vielä eteen.
Tuolla aiemmin näkyy joku kirjoittavam että hänellä kesti vain 3 päivää. Se on hienoa, että hän on selvinnyt niin vähällä. Yleensä nielurisaleikkaus aikuisella on kuitenkin aika rankka.
Joku minulle kertoi, että nielurisat saattavat kuivua iän myötä ja näin pienentyä ja eivät vaivaa. Toisilla taas ne voivat olla haperot ja isot. Luin oman epikriisini ja siinä oli, että olivat haperot ja täynnä valkoista massaa ja nielurisat olivat kasvaneet "syvälle". En muista, miten se oli kirjoitettu, mutta aika syvältä kurkusta oli jouduttu leikkaamaan.
Eli voi olla, että kaikilla ei siis ole näin kivuliaat, mitä kauhutarinaa minä kirjoitin nestehukkineen ja kipuineen. Joten pysy toiveikkaalla mielellä ja ajattele, että sinä et ehkä olekaan juuri se, kenellä on kovia kipuja.
Panacod pitäisi kyllä saada helposti vaihdettua tabletiksi. Minulle määrättiin heti kertalaakista 100kpl niitä :O
Lääkityksenä minulla oli neljän tunnin välein burana 800mg ja panacod 1000mg. Panacodissa oli se hyvä puoli, että aina nukahdin sen otettuani. Se vei aikaa eteen päin.
Tuo on kyllä toisaalta ikävää, että olet kotiäitinä. Lepoaikaa ei ole ja hommat on hoidettava, vaikka miltä tuntuisi.
Mutta mietipä, mikä ihanuus lapsille. Vaikka kuinka rellestäisivät, äiti ei voi huutaa:)
Meillä lapset ottivat ilon irti niistä muutamasta päivästä....
Se hyvä puoli oli kuitenkin, että ne päivät kun ei pystynyt syömään ja hädintuskin juomaan, nälkä jostain syystä pysyi pois. Kertaakaan ei ollut nälkäinen olo ja ihmeesti sitä jaksoi kuitenkin arkipuuhat tehdä.
Enää viikko niin se on ohi. Itse sain 10 päivää saikkua ja sen jälkeen menin töihin. Eli laske nyt, että jos olet 6 päivää kestänyt niin enää on 4 ja se menee, vaikka aidanseipäänä.
Ja jotenkin uskon, että sinä et varmaan kuulu niihin tapauksiin, joilla peitteiden irtoaminen on kivuliasta. Se olisi nyt jo tuntunut kamalalta jos se olisi tuntuakseen.
Huomenna on päivä uusi ja yksi taas takana. Kohta tämä on ohi.
t. nieluri
leikkaus tehtiin päiväkirurgisena, aamusta saliin ja leikkaus, sitten vaadittavat kuusi tuntia seurannassa ja jälkihoito-ohjeet ja sitten kotiin. En tuntenut tarpeelliseksi jäädä yöksi mutta sekin vaihtoehto oli olemassa. Jos olisin ollut todella kipeä ja pahoinvoiva niin olisin varmasti pyytänyt saada jäädä sairaalaan. Saikkua tuli kaksi viikkoa, mutta koti-äidillä ei vissiin sellaista ylellisyyttä ole.. ;) täytyy vaan ottaa vähän rennommin..! Tällä hetkellä nielussa kirvelee koko ajan, joten syöminen ei onnistu, mutta jäävesi menee vielä toistaiseksi alas (koputtaa puuta...) Onneksi en ole pienikokoinen, siis varaa olis laihtua, joten otan tän ajan ihan paaston kannalta :D Mukava haju tulvahtaa suusta, kun huulia raottaa...x) ap
koska joutuivat pumppaamaan minut niin täyteen särkylääkkeitä, etteivät uskaltaneet päästää kotiin. Tämä johtui juuri siitä, että risat olivat olleet tosi isot ja kasvaneet syvälle. Eli sinun leikkaus on ollut paljon helpompi, joten hus pois kauhukuvat.
nieluri
kun rouva on kerrankin hiljaa :D ..mitä nyt satunnaista vattua ja kerpelettä välillä mutisee..:)
Huh, kyllä kuulostaa sun leikkaukses paljon ronskimmalta tapaukselta..! Oli mun risat myös melko isot mutta ei varmaankaan mitenkään epätavallisen kookkaat. Ja uskon, että niitä valkoisia mällyköitä löytyi varmasti ihan tarpeeksi risojen uumenista..yäk:)
Nyt yritän skarpata juurikin tuota mielikuvaa käyttäen; ei koskaan enään ainuttakaan proppua!!
Sain illalla syötyä vähän mannapuuroa ja nyt tuntuu, että energiaa olisi vaikka muille jakaa. Ehkä se on parempi kuitenkin heittäytyä sänkyyn ja koittaa nukkua muutama tunti ja herätä taas napsaisemaan kipulääkettä nassuun:)
ap
niin alkaako kehosta hävitä lihaksia eikä läskiä? Miten tämän pakollisen paaston aikana voisi välttää tällaista "vääränlaista" laihtumista ja säästöliekkiefektiä? Pitäisikö yrittää juoda jotain proteiinijuomia tai laihdutuspirtelöitä?
Miten paljon leikkauksen jälkeen yleensä mahtaa painoa tippua?
t. Ei-dieettiekspertti nielurisaleikkausta odottava.
Ja oli tosi mukava kuulla muidenkin kokemuksia ja toipumistarinoita!
Nukuin nyt ensimmäisen kokonaisen yön heräämättä kertaakaan kipuun, eikä kipulääkkeitäkään kulu enään kovin montaa päivässä. Kyllä mä tästä toivunkin, vaikka muutama päivä sitten olin ihan valmis amputoimaan pääni...:D
Olen oikein tyytyväinen, että tuli mentyä leikkaukseen, ehkä olen ensiviikolla vielä tyytyväisempi, jos saan oikeaa ruokaa ja salaattia syödäkseni!
Hyvää kevättä sinulle ja perheellesi:)
Terveisin tervehtyvä ap
ekan viikon jälkeen tippunut viis kiloa. Pitäis oikeesti yrittää syödä jotain..vaikka painoindexi näyttää normaalipainon ylärajoilla niin toi on aivan liikaa yhdessä viikkossa. En tiedä sit mitä toi tekee lihaksille, ei kauheen hyvää ainakaan..
Ap
mä tein jo sen virheen, että menin kurkkimaan heti leikkauspäivänäkin, olihan sitten nätti näky, ihan kuin ois ollut homeessa koko kurkku... x)
Tässä yritän nyt kärvistellä poretabletti Panacodien (jotka kirvelevät niin stanasti, kun yrittää niellä sitä nestetilkkaa, mihin ne on sekoitettu) ja ketomexiä (joka on yllättävän helppo niellä vaikka niinkin "kookas" ja karhea tabletti onkin:) )
Soittelin tänään sairalalle, tarkotuksena oli saada uusi resepti Panacodeja. Uskoisin, että tablettimuodossa olevat lääkkeet olis nyt helpompia niellä, kun oikeesti vesikin kirvelee niin paljon, että tuskastuttaa ajatus tuosta IHANAN makuisesta poretabletista..
Hoitaja vaan totesi, että mulla on kyllä lääkkeet ihan kohillaan (kiva, että joku on sitä mieltä :D :D voiskohan tohon vedota jossain toisessa yhteydessä...? :D )
ettei niitä kannata alkaa muuttelemaan. Hitto, se varmaan luuli mua joksikin sekakäyttäjäksi, kun olisin halunnut lisää Panacodia...ei tainnut ymmärtää, että halusin VAIHTAA lääkkeen, en lisätä sitä..Noh, mä soitan sinne vielä paivällä uudestaan, josko mun puheesta sais paremmin selkoa sitten :)
Mä odotan innolla, että pääsen syömään edes niitä vauvan soseita, kirvelevät nekin ihan mielettömästi :(
Toivotaan, ettei mulla riistäydy syöminen ihan kokonaan käsistä, kun tästä toivun. x)
ap