Mitä tein kaverille väärin?
Taidan olla sosiaalisesti tampio, joka ei tajua loukkaavansa tai toimivansa väärin. En vain aina tajua, miksi kaverini loukkaantuu... kuten esimerkiksi tänään.
Kaverillani on suunnilleen samanikäiset lapset kuin minulla, eli hänellä on 4v3kk ja 1v5kk lapset. Minulla on 4v1kk ja 1v10kk ikäiset lapset. Hän laittaa usein vanhempaa lastaan "pois tieltään" (tai sellaisen kuvan usein saan hänen puheistaan) yöhoitoon tai päiväksi leikkimään muiden kanssa. Vanhempi lapsi on tosi tempperamenttinen, eli kaipaisi paljon huomiota ja saa hirveitä heittäytymisraivareita, joten tavallaan ymmärrän kaveriani.
Eilen illalla kaveri laittoi tekstarin, jossa kysyi voisinko ottaa tänään aamupäivällä vanhemman lapsensa ulos leikkimään kanssamme että hän saa pakattua autonsa rauhassa (ovat lähdössä muutamaksi päiväksi kyläilemään, mies jää kotiin ja töihin). Ei siis ilmeisesti saisi pakattua autoaan jos vanhempi lapsi olisi kotona..? Laitoin vastauksen, että olin luvannut lapsilleni menevämme kävelemään ja katselemaan tiettyjä juttuja, mutta hänen vanhempi lapsensa on tervetullut mukaan jos tahtoo.
Tänään sitten satoi ja ukkosti aamupäivän, joten laitoin jo aamusta kaverilleni tekstarin, jossa sanoin ettemme ehkä lähde ulos vaan pidämme siivouspäivän kun on noin kurja sää. Mutta laitoin että katsellaan säätä vähän mnyöhemmin aamupäivällä. Kun kurja sää jatkui, laitoin tekstarin, jossa sanoin ettemme lähde ulos vaan pidämme sisäpäivän ja toivotin mukavaa reissua ja turvallista ajomatkaa. Kaverini ei vastannut kumpaankaan viestiin mitään, mistä pystyn päättelemään, että hän loukkaantui. Hän vastaa aina tekstareihin, mutta kun loukkaantuu tai asia ei ole ehkä hänen mieleen, jättää hän vastaamatta.
Jäin vaan miettimään, teinkö jotenkin väärin tai loukkasinko kaveriani jotenkin? Olisiko minun pitänyt tarjota mahdollisuutta tuoda vanhempi lapsi meille hoitoon siksi aikaa että saa autonsa pakattua (asumme vähän matkan päässä)? Vai miten minun olisi pitänyt toimia?
Kommentit (39)
Hän auttaa vain jos kaikki menee hänen halujensa mukaan.
- Hän hoitaa lapsia, muistaa soittaa edellisenä iltana, että onhan he varmasti terveitä. Ei tule hoitamaan jos joku on vähänkään kipeä.
- Hoitaa lapsia aina mieluummin omassa kodissaan, joka on uusi ja hieno, ei lapsiystävällinen. Yritän ehdottaa, että tule meille pääset helpommalla, mutta ei yleensä käy.
- Jos pienikin risahdus käy omassa perheessä, niin yleensä peruu hoito jutut.
En nykyisin enää oikein uskalla laskea hänen varaansa, koska mitä tahansa pientäkin tapahtuu, niin minun on kuitenkin järjestettävä hoito jotenkin toisin. Ja sitten on yleensä jo tosi hankala ja kiire saada ketään muuta tilalle.
Minusta ap olisi voinut tarjota hoitoa kotonaan, näin ainakin tosi ystävä olisi tehnyt. Toinen oli varmasti tehnyt suunnitelmansa sillä silmällä, että vahdittavana on vain yksi lapsi.
Silti ärsyttäisi se, että sovittu juttu perutaan. Mä en välttämättä katsois säätietoja ja jos on monta päivää ollut aurinkoista, niin tottakai tulis ehdotettua ulkoilua sille, joka lastani hoitaa. En silti hyväksyisi sitä, että sovittu hoito perutaan, jos sää sallisikin paremmin askartelun ja sisäleikit. Mutta mä oonkin ehkä vähän juntti maalta, jolle lupaukset on aina lupauksia, niin itse tehdyt kuin muilta saadutkin.
paljon on valmis sanomaan lapsille että hus pois tiehenne siitä. Mä olen juuri niitä jotka ei "saa" mitään tehtyä lapsen kanssa. Koska harhaudun koko ajan tekemään juttuja lapsen kanssa, näyttämään asioita, leikkimään hetkeksi, puhalletaan pipiä, tuhansia pikku asioita. Siksi on aika tehotonta tämä tekeminen. Jos olen yksin kotona, on taivaallista miten jutut joskus valmistuukin. Varmasti tulisi asioita paljon tehokkaammin tehtyä jos aina lapsen lähestyessä vaan toteaisin että häivy ny siitä leikkimään jonnekin.
Siinä ympärillä ne leikkivät iloisina niinkuin aina. Etteivät vaan olisi tottuneet jatkuvaan viihdyttämiseen, jos et saa mitään tehtyä lasten seurassa???? Ei ole aikuisen tehtävä olla ohjelmatoimistona 24/7. Näin tekee kyllä lapselle karhunpalveluksen!
Enkä mä ohjelmatoimistona olekaan. Minusta on vaan kiva opettaa lapselle miten juttuja tehdään, mutta kyllähän se autonpesu sun muu hidastuu, kun säätää kolme veen kanssa vesiletkulla leikkimistä sun muuta. Kun meidän muksu on aina ollut sellainen, että se haluaa olla äksönissä ja tekemisessä mukana. Ei se viihdy yksin nurkassa leikkimässä jollain kehittävällä lelulla.
Siinä ympärillä ne leikkivät iloisina niinkuin aina. Etteivät vaan olisi tottuneet jatkuvaan viihdyttämiseen, jos et saa mitään tehtyä lasten seurassa???? Ei ole aikuisen tehtävä olla ohjelmatoimistona 24/7. Näin tekee kyllä lapselle karhunpalveluksen!
Kyllä ne mun askareissa ovat mukana ja välillä leikkivät siinä ympärillä. Ei ne mun töitä silti ratkaisevasti hidasta ja jos nyt hommat kestää vähän kauemmin, niin mitä sitten!?
hänhän vain ilmoitti kaverilleen, etteivät aio sateella mennä ulos.
ja minkä ihmeen takia hänen ois pitänyt sille kaverille rautalangasta vääntää et se lapsi vois tulla heille kotiin leikkiin.
kaippa se kaverikin ihan aikuinen on ja ymmärtää et sateella ketään ulos mee ja ois voinut kysyä ihan omaaloitteisesti et voisko sen lapsi tulla sisälle leikkiin .
Kyllä ne mun askareissa ovat mukana ja välillä leikkivät siinä ympärillä. Ei ne mun töitä silti ratkaisevasti hidasta ja jos nyt hommat kestää vähän kauemmin, niin mitä sitten!?
No sitä sitten, että jos vaikka viikkosiivous ei tule tehtyä päivässä ja toivoisi lastenhoitoapua ettei ihan koko viikonloppua tarvi siivota, niin sit haukutaan uusavuttomaksi....
Meillä omakotitalo kahdessa tasossa, eikä mitään ongelmaa.. En ole ikinä ymmärtänyt, että se olisi jotenkin poikkeuksellista, että saa kolmen lapsen kanssa ihan kodinkin hoidettua ilman mitään ihmeellistä lastenhoitoapua!?
4-vuotiaan lapsen kanssa. Sen vielä ymmärrän, jos 1v5kk:n lapsen laittaa hoitoon, koska sen ikäinen lapsi ehtii joka paikkaan. Siinähän lapsi saisi huomiota, kun äiti pyytäisi lasta avukseen esim. kantamaan tavaroita.
Meillä omakotitalo kahdessa tasossa, eikä mitään ongelmaa.. En ole ikinä ymmärtänyt, että se olisi jotenkin poikkeuksellista, että saa kolmen lapsen kanssa ihan kodinkin hoidettua ilman mitään ihmeellistä lastenhoitoapua!?
Kyllä minäkin selitän alpsille asioita, puhallan pipejä, vaihdan vaippoja ja keskeytän yhtämittaan tekemiseni. Sellaistahan se lasten kanssa eläminen on. Juuri tuossa pesin ikkunat isosta omakotitalosta kolme ja yksi vuotiaiden lasten kanssa. Toinen ojenteli rättejä, toinen pesi ikkunakarmeja jne. Puoli päivää meni, mutta tulipa tehtyä
Tehokas ehtii olla sitten kun lapset ovat isompia tai hoidossa. Meilä ei ole hoitoapua tarjolla, mutta jos olisi en tosiaankaan raskisi käyttää sitä aikaa siivoamiseen.
energiaa piisas siivoukseen ja yleensäkkin kodin puhtaanapitoon ihan hienosti viel 2 lapsen kans.
en tosin vie lapsiani hoitoon et saisin siivottua.. siivoan sit taas paremmin kun lapset vähän kasvaa. sitä odotellessa elellään hieman siivottomammin!
Toinen ojenteli rättejä, toinen pesi ikkunakarmeja jne. Puoli päivää meni, mutta tulipa tehtyä.
Meidän vilpertti jaksaisi innostua tuollaisesta noin 15 minuuttia. Sit alkaa show. Kaikki mahdollinen pitää kokeilla. Raahataan leluja pesuveteen, kiipeillään ikkunoissa, yritetään suihkuttaa pesuainetta sinne tänne, räplätään lasilukkoa, koko ajan hirvee meno päällä. Eikä se tee sitä ilkeyttään, mutta kaikki tekeminen on aivan helvetin rasittavaa sen kanssa! Itse olen rauhallinen luonne ja välillä tuntuu siltä että tuon mukulan kanssa on mennyt mankelin läpi.
En jaksanut lukea kaikkia vastauksia, mut tuntuu oudolle kun ENSIN kysyt täällä mielipiteitä aj sitten kun sulle VASTATAAN niin et hyväksy mielipiteitä. ???????
Kakkonen ja kolmonen(?) taisivat vastata väärin sun mielestä kun heität takas että pitäiskö sun mennä sateeseen vahtiin lasta.
ETKÖ NIMENOMAAN kysynyt MITÄ MIELTÄ muut ovat? Hyväksy sitten hyvä ihminen jos saat vastauksia, vaikkei ne ehkä ole sellaisia kuin näemmä haluaisit.
mihin tämäkin keskustelu menee...
Jos joku pyytää lastenhoitoapua johonkin tilanteeseen niin sekö automaattisesti tarkoittaa ettei ko ihminen saa ko hommaa tehtyä jos lapset ovat mukana? Ei kaikki ymmärrä että apua on hyväksyttävää pyytää vain silloin kun ei yksin millään selviä. Ja miksi näin pitäisikään olla? Miksi kaikki pitää tehdä aina vaikeimman kautta? Miksei apua voi pyytää ihan vain siksi että joku asia on helpompi ja nopeampi tehdä ilman lasta/lapsia?
Ei tiennyt miten tähän nyt pitää asennoitua kun kaveri arpoo ja arpoo...
Niin juuri homma on hitaampaa lasten kanssa. Ai mihin on kiire? No jos esimerkiksi alan siivoamaan, ei huvittaisi siihen urakkaan montaa päivää kuluttaa, ettei tarvitse heti aloittaa alusta. Ja minä ihan oikeasti nauttisin enemmän siitä lasten kanssa leikkimisestä , piirtämisestä tai vaikka askartelusta kuin siitä siivoamisesta ja olisi kiva joskus mennä vaikka ulos jne. Joku ikkunoiden pesu onkin ihan mukavaa puuhaa, kun sitä ei montaa kertaa vuodessa tarvitse tehdä. Mutta jos viikkosiivous kestää melkein koko viikon, ei siinä ole mielestäni järkeä. Jos jollekin se siivoaminen lasten kanssa on juuri sitä hauskinta puuhaa, niin mikäs siinä, mutta minä en siivoamisesta nauti, joten haluan sen tehdä mahdollisimman nopeasti, yleensä miehen avustuksella viikonloppuna. Ja minulla siis lapset 2v ja 7kk.
että saa PAKATTUA?!?!???? Miten sitten selviää mm ruuanlaitosta, siivoamisesta tms?
Ja miksei pakannut jo eilen illalla jos mies oli kotona töistä?