Lue keskustelun säännöt.
Kohta 7 veen järkyt uniongelmat, nyt tarvitaan neuvoja!
11.01.2011 |
Kohta 7 vuotias poikamme on ihan yhtäkkiä alkanut "kärsimään" ihan järkystä eroahdistuksesta, tai sitä sen oletan olevan! Esim. viime yönä huusi omassa sängyssään, sen minkä siellä pysyi, melkein 1,5 tuntia, melkein suoraa huutoa! Ei pelkää pimeätä, ja yövalokin kyllä on, mutta huttaa suoraa huutoa kuinka kamala ikävä on äitiä ja isää (ollaan siis viereisessä huoneessa), kuinka rakastaa meitä niin paljon ettei voi olla erossa, ja loppumetreillä huuto oli sellaista että aattelin naapureiden kohta soittavan lastensuojeluun...Poika huusi mm. antakaa armoa, mä en kestä enää tätä ikävää, vain teidän rakkaus auttaa mua nukkumaan jne, juttuja ja asioita että en käsitä miten tollasia edes osaa sanoa...
Käytiin vuorotellen rauhoittelemassa, sitten lahjottiin, kiristettin ja uhkailtiin, ja taas rauhoteltiin, kaikkea mahdollista. Sitten kun poika lopulta nukahti 22.30, mä makasin sängyssä ja mietin että toimittiinko oikein, ja mitä iohmettä oikein olis pitäny, tai pitäis tehdä? Huutohan olis loppunut sillä sekunnilla kun olisin antanut luvan tulla meidän sänkyyn, mutta kun juuri siitä yritetään päästä eroon! Samaa taistelua on käyty jo muutama viikko, mut viime yönä lähti ihan lapasesta! Yöllä aattelin myös et jos nyt annan periks, niin sithän poika voi tehdä samaa joka yö, kun tietää että saa tahtonsa läpi...huoh.Nyt kuulkaa tarvitaan vertaistulea ja neuvoja!
Kommentit (23)
Tietty tiedän että oli showta, ja että pojan pitää oppia nukahtamaan iltasadun jälkeen yksin sänkyynsä, mut se raivon ja huudon määrä oli...niin, se oli järkkyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja meillä on 5-vuotiaan kanssa vähän samaa. Roikkuu lisäksi aina minun jalassani aamuisin kun ei halua mennä päiväkotiin, koska minä en ole siellä (muuten siellä ei ole mikään vialla).
Nukahtaa iltaisin kyllä yleensä omaan sänkyynsä niin että minä olen vieressä, mutta tulee melkein joka yö minun viereeni jossain vaiheessa (isästä ei niinkään välitä). Itse olen sitten ihan väsy päivisin kun ei tuollainen korsto enää mukavasti mahdu isän ja äidin sänkyyn. Niin että apua ei ole antaa, mutta sympit saat.
Toisaalta muistan, että itse nukuin joskus äitini vieressä vielä teini-iässäkin, joten kai se joku luonteen heikkous on, joka tuon aiheuttaa.
oli yhden lapsen kanssa samanlaista... Sai noita huutoraivareita ihan pienestä asti... Me ratkaistiin asia sillä lailla, että laitettiin meidän makkarin lattialle patja ja joka yö kömpi siihen sitten jossain vaiheessa nukkumaan, koska mä en olis ite jaksanu joka yö valvoa montaa tuntia hänen kanssaan. Joskus tokalla luokalla laitettiin sisaruksen kanssa samaan huoneeseen nukkumaan, niin sitten helpotti eikä sen jälkeen ole tullut meidän huoneeseen nukkumaan. Ja mä en olis pystyny laittaa vaan omaan sänkyyn nukkumaan, kun meillä ainakin selkeesti pelättiin jotain. Eikä auttanu tuo yövalokaan yhtään. En osaa sanoa, että mikä teillä olis paras ratkaisu, mutta meillä toimittiin noin.
Saattaa tosiaan olla esitystä liitettynä siihen, ettei oikeastikaan halua nukkua omassa sängyssään.
Pysyisin kuitenkin lujana asian kanssa, koska tuon ikäisen kyllä kuuluu jo osata nukkua omassa sängyssään varsinkin, jos perusasiat ovat kunnossa.
Jos annat periksi, saatte kärsiä asiasta vielä pitkään. Pysytte vain rauhallisina ja sanotte, että olette viereisessä huoneessa nukkumassa, ettekä lähde mihinkään herättämättä poikaa.
Voit myös kertoa, että te itse nukutte paremmin, kun teillä on enemmän tilaa, samoin poika nukkuu siekäämin omassa sängyssään.
Huomaa varmasti jossain vaiheessa, että on nukkunut monta yötä putkeen omassa sängyssään, eikä mitään ole tapahtunut, joten uskaltaa pikkuhiljaa paremmin nukkua yksin.
Jos ei oikeasti ole mitään hätää, en näe mitään syytä, miksi antaisit pojan tulla sänkyynne.
sitä enemmän lapsi jaksaa kapinoida ja keinojakin jo löytyy.
Pysy tiukkana!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan idioottimaista, onko niin vaikeeta nukkua lapsen vieressä??!! olette kumpikin varmaankin päivät töissä ja lapsi koulussa/hoidossa, eli yhteinen aika jää vähille, miksi sitä ei voisi viettää öisin kylkikyljessä nukkuen? Meillä toimitaan näin ja kaikki nukkuu erittäin hyvin. Ja ihan turha sanoa että on kuuma, lapsi pyörii yms. Kyllä siihen tottuu ja kaikki nukkuvat kohta hyvin ja läheisyyden kaipuukin lieventyy.
Ottakaa lapset lähellenne älkääkä uhkailko ja kiristäkö jos he ovat hädissään!!!!! Tässä lapsi kaipaa vaan hellyyttä ja lähelle!!!! On se joillekkin vaan vaikeeta....
ja harva teini-ikäinen enään sinne viereen tulee, joten ei sitä tartte loppuelämäänsä kestää eikä miettiä että nyt se on jo niin iso että ei edes halata anna...
eikä silloin huudet. Ei tosin huudeta muutenkaan kerrostalossa. Tuon ikäinen kyllä ymmärtää että on säännöt ja niitä on noudatettava. Minun 3 vuotiaskin ymmärtää että kotona ei huudeta tai tulee häätö. Jos huutaminen siitä huolimatta jatkuu siitä pitäisi tulla samantien rangaistus.
Sen jälkeen kävisin asiaa pojan kanssa läpi miksi ei halua nukku omassa sängyssä. Sanoisin että on jo niin iso että nyt on opittava nukkumaan omassa sänygssä. Sopisin vaikka että kun on nukkunut kaksi viikkoa omassa sängyssä saa jonkun pienen palkinnon jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että "kärsitte asiasta pitkään" :-D voi apua, yhtä kärsimystähän se on nukkua Lapsensa vieressä :-D
Oisko lapsella "pikkumurrosikä"? Todellista ahdistusta siitä, onko pieni vai iso. Kestää aikansa mutta ei ikuisesti :) Mitä, jos kuitenkin ottaisitte lapsen viereen nukkumaan. Jos ette mahdu, niin toinen vanhemmista väliaikaisesti vieraspatjalle tms. Tai otatte lapsen ensi yönä ja sovitte, että joka yö ei pääse mutta aina välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki noi selitykset mitä tässä on sanottu, on meillä käytetty, ja kyllä, perusasiat on kaikki kunnossa. Meillä on ehkä urhankin pitkään annettu nukkua vieressä, ja nyt poika on sen kokoinen, että me ei kertakaikkiaan mahduta sinne 160 cm parisänkyyn! Kyllä mäkin tykkään nukkua poikani vieressä, ja niinkuin sanottu, ollaan sitä pitkään tehty, mutta nyt ollaan tilanteessa et kohta mä en nuku öitäni tai sit mä muutan sinne pojan sänkyyn! Mutta perusjuttu kai on siis kuitenkin se, että täytyy pysyä tiukkana, kunhan jaksaa vaan selittää asiaa uudestaan ja uudestaan...
että "kärsitte asiasta pitkään" :-D voi apua, yhtä kärsimystähän se on nukkua Lapsensa vieressä :-D
Jos teillä ei ole kiinnostusta parisuhde-elämään, ei se tarkoita sitä, että kaikille muille asia olisi yhtä yhdentekevä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koskaan ei ole nukkunut parisängyssä johtuen omasta huonosta nukkumisestani. Tiedä sitten olenko huono äiti?
yöllä omassa sängyssä :-D hanki viriilimpi seksielämä ennekä tuut selittään :-D
ja kai sitä parisuhdetta voi hoitaa muutenkin kun vaan sängyssä???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olis ihan aikuusten oikeesti kiva joskus nukkua ihan miehen kanssa kahdestaan, kun en millään jaksasi odottaa sinne saakka kun lapsi on murosikäinen tai menee armeijaan :) Toi "pikkumurrosikä" -analyysi oli hyvä, uskon että onkin ehkä enemmän ton tyyppistä, kuin että pelkäis mitään sen kummallisempaa.
jos teidän koira tai kissa räkättäis postinjakajalle tai jyrsis kenkää yrittäen saada huomiota, mitä tekisitte? HUUTAISITTE ja komentaisitte. Tuollaiseen esitykseen pitää reagoida näin, menette huoneeseen, ja huudatte kovaa komentoäänellä. Että jos huuto ei lakkaa, naapurit soittavat poliisit paikalle ja poika viedään muualle nukkumaan, koska häiritsee asukkaita.
Ilme, eleet ym pitää olla erittäin VIHAISIA ja UHKAAVIA. Kumartua ylle, naama kasvoihin, irvistys, nyrkin heilutus.
Lällytapa on sitten hakea lääkäriltä rauhoittavia.
Kun kysyt rauhassa päivällä miksi lapsi ei suostu nukkumaan yksin omassa sängyssä ? Jos pelkää niin mitä ?
Itse kyselin meidän 3v:ltä kun ei halunnut nukkumaan. No pelon syyksi sanoi kaapin oven päällä kuivumassa olevat lakanat. Rupesin kuivaamaan lakanat toisessa huoneessa ja 3v ei tapellut enää nukkumaanmenosta.
Entäpä se että lapsi saisi yöllä tulla huoneenne lattialla olevalle patjalle jos pelottaa mutta ei viereen ja illalla pitäisi nukahtaa omaan huoneeseen.
Tai sitten kysytte lapselta itseltään miten asia ratkaistaan. Öisin pitää kaikkien nukkua ja teidän sängyssä ei nuku enää kuin vanhemmat.
Tsemppiä. Toivottavasti löydätte ratkaisun tilanteeseen joka ei tee vahinkoa lapselle eikä aikuisille...
on jaksanut ja viittyny kirjoittaa noin pitkän tarinan paskaa...I don't get it.
Tuli vielä mieleeni noista huuteluista kuinka ei voi olla erossa ja rakastaa niin kovin jne. Eli mites jos lapsi ei voisi mennä nyt sitten kavereille ym. hauskoihin juttuihin kun kerta rakastaa niin kovin ja haluatte olla hänen kanssaan ja hän ei voi olla erossa jne. Jos on tosissaan niin sittenhän on mielellään kotona mutta jos vain feikkaa niin sitten on rangaistus jäädä kotiin vanhempien kainaloon vaikka kaverit pyytelis kuinka kivoihin juttuihin.
Meillä on ainakin käytettyä termiä jos käyttäydyt kuin vauva niin sinua kohdellaan kuin vauvaa. Ja tietty vain kohtuudella. Mutta jos isot lapset vaativat turhan takia palvelua niin tietävät ´menettävänsä myös isojen oikeuksia.
pienillä lapsilla on yleensä joku unikaveri tai rätti tai joku, johon he voivat kohdistaa ne oikeasti vanhemmille kuuluvat tunteensa silloin kun vanhemmat eivät ole siellä. Se helpottaa ikävää. Kyllä isommallekin lapselle voi tarjota sellaista. Isommalle lapselle voi myös selittää, että tämmöinen meno ei käy, koska naapurit hermostuvat ja viereen ei kuitenkaan voi enää tulla ja lapselle itselleenkin on tärkeää oppia hallitsemaan omaa ikäväänsä ennen kuin kasvaa koululaiseksi. Ja että tässä on katsos sun vanha nallesi, jota voit halata ja ajatella, että ne halaukset tulevat tavallaan äidille ja isälle. Ja että te ihan varmasti olette siellä ja tiedätte, että hän rakastaa teitä ja tekin rakastatte häntä mutta nyt on kuitenkin aika oppia nukkumaan itse.
Toisaalta sitten on kyllä niinkin, että vaikka tuosta esityksestä osa epäilemättä on ihan vain teatteria, niin joku syy siihen teatteriinkin yleensä on. Joskus se tietty voi olla ihan vain joku pikkumurrosikä tai valtakokeilu, mutta joskus se voi olla myös esimerkiksi isoksikasvamisen ahdistus tai vaikea tilanne eskarissa tai joku vastaava. Ne pitäisi selvittää. Ja sitä isoksi kasvamista pitäisi tukea. Saahan se lapsi tarpeeksi läheisyyttä päiväsaikaan? On halauksia ja sylittelyäkin tuon ikäinen kaipaa vielä? Kuuntelettehan te tosissanne sen lapsen juttuja päivällä? Onhan rutiinit kunnossa?
Kyllä ne osaa. veisin shown läpi. Tuon ikäinen voisi jo nukkua omassa sängyssä.