Lue keskustelun säännöt.
Mies kilahti totaalisesti - asiallisia vastauksia, kiitos.
07.01.2011 |
6-vuotias sai kunnon känkkäränkkäkohtauksen, huusi, riehui, kilju, rääkyi, haukkui isäänsä tyhmäksi, potki ja löi. Ja mitä teki isä - tarttui riveleistä kiinni, paiskoi ja ravisteli lattialla kunnolla, huusi pää punaisena, uhkaili ja laittoi huoneeseensa koko illaksi, kuulemma ei saa olla valoja päällä eikä saa ruokaa koko päivänä.
Okei, mitäs nyt. Oikein niin kuin asiallisesti ja aikuisten oikeasti. Odottelen, että mies rauhoittuu ja sitten saa näyttää, osaako hoitaa tämän jutun aikuismaisesti, selvittää asian lapsen kanssa edes jotenkin jne. Teen myös selväksi, että en hyväksi tuollaista käytöstä ja ilmoitan, että jos toistuu, saa poistua tästä talosta ainakin siihen saakka kunnes on hakenut apua aggressiivisuuteensa.
Mitä vielä?
Kommentit (211)
Sen sijaan poliisi saa pamputtaa, pistää rautoihin, suihkuttaa ppippurisumutetta, käyttää etälamautinta, tai loppupeleissä vaikka ampua.
Hyväksyt siis varmaankin monet uutisoidut poliisien kilahtelemiset, joiden seurauksena on tullut ruumiita tai vähintäänkin törkeitä pahoinpitelyitä nyrkein, kengin ja pampuin? Pitää hei ymmärtää kato.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kehen lapsi pahaa oloaan purkaisi ellei omiin vanhempiinsa. Aikuisen tehtävä on silloi pysyä rauhallisena, ottaa vastaan lyönnit ja uhkäilut ja pyrkiä rauhoittamaan tilanne. Se on osa aikuista käytöstä.
Kun lapsi on purkanut pahanolonsa, voi pahanolon syystä ja lapsen käytöksestä keskustella, ja silloin voi tehdä selväksi millaista käytöstä ei hyväksy. Tässä tapauksessa lapsen isä osoitti, että hillitön käytös onkin sallittua, ainakin vahvemmalle osapuolelle.
Ap:n mies vaikuttaa tämän perusteella vaaralliselta tyypiltä. Jos tämä oli ensimmäinen kerta, on nyt vakavan keskustelun paikka. Jos mies jää perheeseen on hänen tehtävä työtä ansaitakseen uudelleen lastensa ja ap:n luottamuksen. Lastensuojeluilmoitus voisi olla paikallaan, mikäli vastaavaa on tapahtunut ennenkin ja avioero alkaa häämöttää. Ei ainakaan määrätä lapsia kritiikittömästi isälleen.
Ap: saitteko tämän ratkaistua jo? Mihin päädyit?
mutta mä en ole oikein ymmärtänyt sitä neuvoa, että kun tenava aloittaa uhmakohtaukset kaupassa, niin ne ostokset pitäisi vaikka jättää sinne ja viedä se tenava kotiin kiukuttelemaan ja jäähylle.
Mulla on kauppa niin kaukana, että kun lähden sinne ja jos joudun ottamaan vielä muksun mukaan, niin ne ostokset on tehtävä vaikka toinen huutaisi suoraa huutoa ( niin kuin joskus tekee ).
Eli pitäisikö esim. se täysi kärry jättää sinne kaupan henkilökunnan riemuksi keskelle käytävää ja lähteä kullannupun kanssa kotiin??
Itse olen kyllä suorittanut ostokset vaikka hammasta purren loppuun asti ja yleensä uhkailu, kiristys tai lahjonta on auttanut. Joskus on kyllä menty autolle kauppakassi toisessa kainalossa ja rääkyvä pötkö toisessa kainalossa ja vihaisia katseita on tullut roppakaupalla ja kommenttia tyyliin "siinä riepotetaan pienokaista" tai "mitään tapoja ei ole opetettu"
Lastensuojelussakin työskennelleenä sossuna minua ihmetyttää tässäkin ketjussa jatkusvasti esiintyvä ajatus siitä, että lastensuojeluun ilmoittaminen on suurin paha, kun ne sossut tulee heti viemään lapset pois. Huostaanotto on viimesijainen keino auttaa lasta! Nykyisillä säästöbudjeteilla yritetään taatusti kaikkia muita avohuollon tukitoimia ensin, ellei kyse ole todella lapselle vaarallisesta kotitilanteesta.
Lastensuojeluilmoitus poikisi tässä tilanteessa parhaimmillaan sen, että isä joutuisi kohtaamaan tekonsa ja saisi tarvittaessa tukea oman käytöksensä hallintaan. Samoin lapsi ja äiti pääsisivät ammattilaisten kanssa käymään läpi traumaattista kokemusta. Ja ennenkaikkea etsittäisi yhdessä ammattilaisten avustuksella keinoja siihen, että vastaavaa ei enää tapahdu! Lastensuojelun tarkoitus on ennen kaikkea tietysti suojellal lasta , mutta myös auttaa perheitä selviämään ongelmistaan, ei lähtökohtaisesti lasten huostaanottaminen. Tässä tilanteessa perhe kyllä tuntuisi tarvitsevan ulkopuolista apua, vaikka isä siitä haluaisikin kieltäytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP:lle.
Kerrot, että miehesi ei saa lasta kuriin, mutta sinä saat.
Kerro, miksi sinä et sitten ole kieltänyt lasta lyömästä isäänsä?
Haluatko "loistaa" kasvattajana lapsen isään verrattuna, kilpailla, ja kokea olevasi parempi, vai helpottaa perheenne elämää ja hyvinvointia?
Haluatko marttyyriksi, jolla oli "kamala mies?
Onko marttyriys sinulle kotona opittu, tuttu ja turvallinen roolimalli?
Oletko löytänyt jonkun salarakkaan, ja etsit tekosyytä vaihtaa mies?
Haetko jutullasi hyväksyntää täältä palstalta jollekin toimenpiteellesi?
siis oikeasti järkyttynyt siitä, että ainakin tämän keskustelun perusteella todella moni vanhempi on sitä mieltä, että tottelemattoman tai huonosti käyttäytyvän 6-vuotiaan fyysinen kurittaminen on ok tai jopa suositeltavaa. Ja että lapsi tämän kautta oppii paremmin käyttäytymään ja kunnioittamaan vanhempiaan. Kyllä lapsi varmastikin fyysisen kurittamisen seurauksena käytöstään muuttaa, mutta ei suinkaan vanhempien kunnioittamisen vuoksi vaan koska lapsi pelkää. Kunnioitusta ei varmasti saavuteta fyysisellä kurittamisella saatika väkivallalla, vaikka vanhempi lapsen käytöksestä niin voisi päätellä.
Ja lapsella pitää ehdottomasti olla rajat ja selkeät sellaiset, eikä toisten ihmisten lyömistä tai nimittelyä saa tietenkään hyväksyä. Mutta kyllä toimivat kasvatus- ja kurinpitokeinot ovat jotain ihan muuta kuin lapsen fyysinen kuritus. Joka kerta kun vanhempi joutuu käymään lapseen käsiksi kurinpidon nojalla on hän ilman muuta menettänyt pelin. Lapsen tukistamisella, piiskaamisella tai lyömisellä ei saada aikaan mitään muuta kuin pelkoa ja ahdistusta. Toki lapsi voi näennäisesti käyttätyä paremmin, koska hän pelkää vanhempaansa ja tämän reaktioita, mutta tasapainoista ja hyvän itsetunnon omaava lasta ei fyysisellä kurituksella kyllä kasvateta. Sitä paitsi miten voitte opettaa lapselle, että toisia ei saa lyödä, jos itse kuitenkin käytte lapseen käsiksi. Esimerkin voima on kasvatuksessa kuitenkin kaikkein tärkein.
Kuinka moni näistä lastaan fyysisesti kurittavista vanhemmista hyväksyisi sen, että häntä itseään tukistettaisiin, piiskattaisiin tai lyötäisiin kun hän käyttäytyy huonosti tai kiukuttelee. Veikkaan, että ei kovinkaan moni. Miksi siis pidätte hyväksyttävänä sitä, että lasta voi kuitenkin tällä tavoin kohdella?
Ihan jokainen meistä on hyväksynyt sen, että meitä kohtaan kuriapitävä taho saa loppupeleissä vaikka ampua meidät, jos emme tokene.
Aikuinen ja lapsi eivät ole samalla tasolla kun puhutaan kasvatuksesta ja kuripidosta. Siksi tavallinen aikuinen ei saa toista tirviä, koska aikuinen on vastuussa omasta käytöksestään. Sen sijaan poliisi saa pamputtaa, pistää rautoihin, suihkuttaa ppippurisumutetta, käyttää etälamautinta, tai loppupeleissä vaikka ampua.
Miksi siis aikuinen, joka on vastaavalla tavalla vastuussa lapsensa käytöksestä ja vaikutuksesta ympäristöön, ei saisi laittaa fyysisesti jälkikasvuaan kuriin?
Poliisilla on lain tarkkaan määrittelemä oikeus käyttää ääritilanteessa voimakeinoja, jos jonkun ihmisen toiminta uhkaa toisten henkeä tai omaisuutta. Poliisi siis toimii tilanteessa lain heille suomin oikeuksin, tarkkaa harkintaa käyttäen.
Laissa on myös määritelty, että lapsen fyysinen kurittaminen on rikos. Vanhemmalla ei siis todellakaan ole lain suomaa oikeutta "kasvattaa" jälkikasvuaan fyysisellä väkivallalla. Kyllä aikuisen ja lapsen välisessä kanssakäymisessä pitää löytää ihan muut keinot rajojen asettamiseen ja kurinpitoon kuin fyysinen väkivalta. Todella surullista vain on se, että ainakin tämän keskustelun perusteella aika moni vanhempi ei tätä ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siis oikeasti järkyttynyt siitä, että ainakin tämän keskustelun perusteella todella moni vanhempi on sitä mieltä, että tottelemattoman tai huonosti käyttäytyvän 6-vuotiaan fyysinen kurittaminen on ok tai jopa suositeltavaa. Ja että lapsi tämän kautta oppii paremmin käyttäytymään ja kunnioittamaan vanhempiaan. Kyllä lapsi varmastikin fyysisen kurittamisen seurauksena käytöstään muuttaa, mutta ei suinkaan vanhempien kunnioittamisen vuoksi vaan koska lapsi pelkää. Kunnioitusta ei varmasti saavuteta fyysisellä kurittamisella saatika väkivallalla, vaikka vanhempi lapsen käytöksestä niin voisi päätellä. Ja lapsella pitää ehdottomasti olla rajat ja selkeät sellaiset, eikä toisten ihmisten lyömistä tai nimittelyä saa tietenkään hyväksyä. Mutta kyllä toimivat kasvatus- ja kurinpitokeinot ovat jotain ihan muuta kuin lapsen fyysinen kuritus. Joka kerta kun vanhempi joutuu käymään lapseen käsiksi kurinpidon nojalla on hän ilman muuta menettänyt pelin. Lapsen tukistamisella, piiskaamisella tai lyömisellä ei saada aikaan mitään muuta kuin pelkoa ja ahdistusta. Toki lapsi voi näennäisesti käyttätyä paremmin, koska hän pelkää vanhempaansa ja tämän reaktioita, mutta tasapainoista ja hyvän itsetunnon omaava lasta ei fyysisellä kurituksella kyllä kasvateta. Sitä paitsi miten voitte opettaa lapselle, että toisia ei saa lyödä, jos itse kuitenkin käytte lapseen käsiksi. Esimerkin voima on kasvatuksessa kuitenkin kaikkein tärkein. Kuinka moni näistä lastaan fyysisesti kurittavista vanhemmista hyväksyisi sen, että häntä itseään tukistettaisiin, piiskattaisiin tai lyötäisiin kun hän käyttäytyy huonosti tai kiukuttelee. Veikkaan, että ei kovinkaan moni. Miksi siis pidätte hyväksyttävänä sitä, että lasta voi kuitenkin tällä tavoin kohdella?
Ihan jokainen meistä on hyväksynyt sen, että meitä kohtaan kuriapitävä taho saa loppupeleissä vaikka ampua meidät, jos emme tokene. Aikuinen ja lapsi eivät ole samalla tasolla kun puhutaan kasvatuksesta ja kuripidosta. Siksi tavallinen aikuinen ei saa toista tirviä, koska aikuinen on vastuussa omasta käytöksestään. Sen sijaan poliisi saa pamputtaa, pistää rautoihin, suihkuttaa ppippurisumutetta, käyttää etälamautinta, tai loppupeleissä vaikka ampua. Miksi siis aikuinen, joka on vastaavalla tavalla vastuussa lapsensa käytöksestä ja vaikutuksesta ympäristöön, ei saisi laittaa fyysisesti jälkikasvuaan kuriin?
isäänsä paskaksi sanovat lapsi ei vielä uhkaa kenenkään henkeä toisin kuin aseella uhkaava ryöstäjä. Ei poliisikaan saa pamputtaa sitä 6v ikäistä eli miksi oma isä saisi?
ja unohda nuo muut. Täällä on paljon eroavia ihmisisä jotka ei ongelmien tullen pysty puhumaan asioista. Tässäkin kenkää miehelle joka ylireagoi --> ei siis yritetä selvittää asiaa saati auttaa ja tilanteesta kärsii koko perhe eli lapsi, isä ja äiti. Lapsi kärsii koko ikänsä, kun aiheuttanut tilanteen kaupassa joka riistäytyi käsistä ja isä joutui lähtemään. Ja terapia alkaa murkkuiässä. Äiti on elämänsä onneton, kun ei avannut suutaan ja ei löydä uutta rakasta. PUHUKAA ENSIN! Jos ei asiat muutu niin hyviäkin ohjeita täällä on. Ihmiset jotka antaa ohjeita ilman mitään perusteita on mökiessään omine mustavalkosine ajatuksineen niin anna niiden olla. Pärjäämisiä ja toivottavasti kaikki järjestyy. ps. mies kirjoittanut, et saatte spekuloida!! THE END
Ihan oikeasti, ihmetyttää kovin millaisia PERHEITÄ näillä av-mammoilla on, millaisia parisuhteita, millaisia isiä lapsilla. Kun kerran av-mamman mielestä isän voi yhden tuollaisen välikohtauksen jälkeen hylätä, heittää ulos perheestä, demonisoida täysin ja isän ja lapsen välit tuhota. Totta kai miehen käytös oli väärin. Mutta luuletteko, että se 6-vuotias ei rakasta isäänsä? Että se isä ei ole hänen ainoa isänsä, ja mies, joka tässä maailmassa tuota lasta eniten rakastaa? Luuletteko ihan oikeasti, että sijaisperhe olisi tuolle 6-vuotiaalle nyt parempi ratkaisu, tai kahden perheen välillä juoksemisen alkaminen? Luuletteko, että perheen tilanne paranisi, jos ap nyt tekisi miehestään rikosilmoituksen? Että se auttaisi isän ja lapsen välien ja luottamuksen normalisoitumisessa? Mitä te oikein haluatte? Kenen etua ajatte? Ette ainakaan tuon lapsen. AP, täällä on tullut muutama järkeväkin kirjoitus. Sinä itse todellakin tiedät mikä tilanne on pohjimmiltaan ollut ja millaiset isän ja lapsen välit oikeasti ovat. Asiaa ei todellakaan kannata painaa villaisella, vaan tehdä selväksi, että tuo ei saa toistua, vaan silloin tulee ihan oikeita seuraamuksia. Järkevää olisi myös sopia miehen kanssa, että jos hänellä tuntuu menevän yli lapsen kanssa, poistuu paikalta, ja sinä hoidat tilanteen. Mutta ei niin, että lapselle viestitetään, että isä ei nyt pysty ja isällä ei ole auktoriteettia, vaan vaikka jonkin verukkeen avulla, eli isä lähtee tekemään jotain muuta ja äiti taltuttamaan raivoajaa.
vaan siitä, että lapsen isälle on pakko tehdä rajat. Jos niitä ei tee äiti nyt rikosilmoituksen avulla niin sen tekee seuraavaksi syyttäjä toteamalla, että omaakaan lasta ei olisi saanut tappaa, vaikka miten kilahti.
Jos ap ei ilmoita poliisille, näyttää hän lapselle, että väkivalta on oikein ja hyväksyttävää ja mikä pahinta: isän rakkaus on sama asia kuin väkivaltainen käytös ja pahoinpitely. Sekö on lapselle tärkeä oppi?
Yhdellekään lapselle ei pahoinpitelevä isä voi olla hyvä isä. Ihan samoin pedofiili isänä on hirveä asia. Pitääkö kuitenkin pedofiilin saada jatkaa tekojaan siksi, että perhe pysyisi yhdessä ja rakkaus saisi kukoistaa? Ja luuletteko oikeasti, että pedofiilin kanssa voi sopia, että ei jatka raiskauksiaan sen enempää kuin lastaan pahoinpitelevän kanssa voi sopia, että ei enää hakkaa lapsensa päätä niin, että hampaat irtoavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
... ja selittäkää tilanne 6-vuotiaalle. Että isä suuttui käytöksestäsi ja on nyt pahoillaan siitä miten rankaisi. Ja molemmat, mies ja poika, opettelevat pyytämään anteeksi ja antamaan anteeksi. Kyllä kuria voi pitää muutenkin kuin fyysistä väkivaltaa käyttämällä.
1) Kielto ja varoitus huonosta käytöksestä.
2) Jos huono käytös ei lopu, seuraavaksi lapsi jäähylle rauhoittumaan paikkaan, josta ei ole katseyhteydessä muihin, jotta saa myös mietittyä tekojaan. (Ei pimeään paikkaan, ei ulos, eikä välttämättä omaan huoneeseen, jossa liikaa virikkaitä.) Minuutti per ikävuosi. Jos ei pysy jäähyllä, niin kannetaan sinne uudelleen ja uudelleen, mutta ei retuuteta raivopäisesti sihisten. Sitkeys on avainsana. Jos huono käytös alkaa muualla kuin kotona, keksitään siihen tilanteeseen sopiva jäähypaikka tai oikeasti lähdetään kaupasta pois ilman ostoksia ja kotona jäähypaikalle istumaan.
3) Rauhoittumisen jälkeen lapselle kerrotaan mitä hän teki väärin ja pyydetään anteeksipyyntöä. Anteeksi myös annetaan ja vaikka halataan.
Siis VAROITUS, JÄÄHY, ANTEEKSIPYYNTÖ ja ANTEEKSI ANTAMINEN.
Homma toimii, kun siinä ollaan joka kerta johdonmukaisia. Lapsi arvostaa sitä, että äiti ja isä toimii aina saman kaavan mukaan. Odottamaton käytös vain pelottaa ja aiheuttaa lisää huutoa. Auttaa myös, jos omaa käytöstään tai sen syitä pohtii ajan kanssa. Ihminen oppii uusia tapoja, jos vaan antaa siihen mahdollisuuden. Ja toki jokin terapia tulee kyseeseen, jos on taipumusta reagoida väkivaltaisesti ei-toivottuihin tilanteisiin.
Miehesihän vain suojeli itseään, irroitti otteensa ja antoi asian olla. Noin toimii jokainen, joka ei halua satuttaa toista, mutta jonka päälle on käyty. Puhuisit ihan eri tavoin jos miehesi olisi paiskannut sinut lattiaan ja hakannut päätäsi kivilattiaan.
Ai että nyt toisen satuttaminen ei sitten olekaan enää paha asia? Niin muuttuu ääni kellossa.
Olisihan mieheni yhtä hyvin voinut keskustella asiasta vakavasti ja ottaa puhelimeni jäähylle. Omasta mielestäni se nyt vaan on niin, että jos käy toisen kimppuun, joskus saattaa tulla takaisin, eikä aina kivasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
... ja selittäkää tilanne 6-vuotiaalle. Että isä suuttui käytöksestäsi ja on nyt pahoillaan siitä miten rankaisi. Ja molemmat, mies ja poika, opettelevat pyytämään anteeksi ja antamaan anteeksi. Kyllä kuria voi pitää muutenkin kuin fyysistä väkivaltaa käyttämällä. 1) Kielto ja varoitus huonosta käytöksestä. 2) Jos huono käytös ei lopu, seuraavaksi lapsi jäähylle rauhoittumaan paikkaan, josta ei ole katseyhteydessä muihin, jotta saa myös mietittyä tekojaan. (Ei pimeään paikkaan, ei ulos, eikä välttämättä omaan huoneeseen, jossa liikaa virikkaitä.) Minuutti per ikävuosi. Jos ei pysy jäähyllä, niin kannetaan sinne uudelleen ja uudelleen, mutta ei retuuteta raivopäisesti sihisten. Sitkeys on avainsana. Jos huono käytös alkaa muualla kuin kotona, keksitään siihen tilanteeseen sopiva jäähypaikka tai oikeasti lähdetään kaupasta pois ilman ostoksia ja kotona jäähypaikalle istumaan. 3) Rauhoittumisen jälkeen lapselle kerrotaan mitä hän teki väärin ja pyydetään anteeksipyyntöä. Anteeksi myös annetaan ja vaikka halataan. Siis VAROITUS, JÄÄHY, ANTEEKSIPYYNTÖ ja ANTEEKSI ANTAMINEN. Homma toimii, kun siinä ollaan joka kerta johdonmukaisia. Lapsi arvostaa sitä, että äiti ja isä toimii aina saman kaavan mukaan. Odottamaton käytös vain pelottaa ja aiheuttaa lisää huutoa. Auttaa myös, jos omaa käytöstään tai sen syitä pohtii ajan kanssa. Ihminen oppii uusia tapoja, jos vaan antaa siihen mahdollisuuden. Ja toki jokin terapia tulee kyseeseen, jos on taipumusta reagoida väkivaltaisesti ei-toivottuihin tilanteisiin.
Tässä on nyt annettu toimintaohjeita, joita voi heti soveltaa käytäntöön.
... ja selittäkää tilanne 6-vuotiaalle. Että isä suuttui käytöksestäsi ja on nyt pahoillaan siitä miten rankaisi. Ja molemmat, mies ja poika, opettelevat pyytämään anteeksi ja antamaan anteeksi. Kyllä kuria voi pitää muutenkin kuin fyysistä väkivaltaa käyttämällä. 1) Kielto ja varoitus huonosta käytöksestä. 2) Jos huono käytös ei lopu, seuraavaksi lapsi jäähylle rauhoittumaan paikkaan, josta ei ole katseyhteydessä muihin, jotta saa myös mietittyä tekojaan. (Ei pimeään paikkaan, ei ulos, eikä välttämättä omaan huoneeseen, jossa liikaa virikkaitä.) Minuutti per ikävuosi. Jos ei pysy jäähyllä, niin kannetaan sinne uudelleen ja uudelleen, mutta ei retuuteta raivopäisesti sihisten. Sitkeys on avainsana. Jos huono käytös alkaa muualla kuin kotona, keksitään siihen tilanteeseen sopiva jäähypaikka tai oikeasti lähdetään kaupasta pois ilman ostoksia ja kotona jäähypaikalle istumaan. 3) Rauhoittumisen jälkeen lapselle kerrotaan mitä hän teki väärin ja pyydetään anteeksipyyntöä. Anteeksi myös annetaan ja vaikka halataan. Siis VAROITUS, JÄÄHY, ANTEEKSIPYYNTÖ ja ANTEEKSI ANTAMINEN. Homma toimii, kun siinä ollaan joka kerta johdonmukaisia. Lapsi arvostaa sitä, että äiti ja isä toimii aina saman kaavan mukaan. Odottamaton käytös vain pelottaa ja aiheuttaa lisää huutoa. Auttaa myös, jos omaa käytöstään tai sen syitä pohtii ajan kanssa. Ihminen oppii uusia tapoja, jos vaan antaa siihen mahdollisuuden. Ja toki jokin terapia tulee kyseeseen, jos on taipumusta reagoida väkivaltaisesti ei-toivottuihin tilanteisiin.
Sepä vasta tervettä käytöstä!
Isä saa tehdä mitä tahansa, lapsen pitää se vain hyväksyä ja hiljaa kärsiä. Isä on pahoillaan ja osaa varmasti olla pahoillaan, kun seuraavan kerran mukiloi lapsensa. ja niin lapsi oppii, että ensin isä lyö, sitten lapsi pyytää anteeksi tekemisiään ja niin kaikki on taas hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
.
vaan siitä, että lapsen isälle on pakko tehdä rajat. Jos niitä ei tee äiti nyt rikosilmoituksen avulla niin sen tekee seuraavaksi syyttäjä toteamalla, että omaakaan lasta ei olisi saanut tappaa, vaikka miten kilahti.
Jos ap ei ilmoita poliisille, näyttää hän lapselle, että väkivalta on oikein ja hyväksyttävää ja mikä pahinta: isän rakkaus on sama asia kuin väkivaltainen käytös ja pahoinpitely. Sekö on lapselle tärkeä oppi?
Yhdellekään lapselle ei pahoinpitelevä isä voi olla hyvä isä. Ihan samoin pedofiili isänä on hirveä asia. Pitääkö kuitenkin pedofiilin saada jatkaa tekojaan siksi, että perhe pysyisi yhdessä ja rakkaus saisi kukoistaa? Ja luuletteko oikeasti, että pedofiilin kanssa voi sopia, että ei jatka raiskauksiaan sen enempää kuin lastaan pahoinpitelevän kanssa voi sopia, että ei enää hakkaa lapsensa päätä niin, että hampaat irtoavat.
Siis nytkö se mies on jo tappamassa sitä lasta? Ihanko oikeasti? Hyvin se onnistui 6 vuotta pidättelemään, mutta nyt on tietysti ihan selvää, että henkihän se tolta lapselta on lähtemässä ja just. Mitään muutahan lapsen ja isän välillä ei ole koskaan tapahtunut kuin tuo pahoinpitely, ja kaikki toimet nyt ja jatkossa pitää perustaa vain sille.
Kyllä tässä nyt mitä suurimmassa määrin on kysymys KOKO PERHEESTÄ JA SEN HYVINVOINNISTA. Siitä miten parhaalla mahdollisella tavalla saadaan perhedynamiikka toimimaan oikein.
Mä en tajua miten TYHMIÄ ihmisiä tällä palstalla on. TUolla lapsella on tasan yksi isä, ja nyt olisi tärkeintä saada tuon lapsen ja isän välinen suhde toimimaan, ei tuhota sitä suhdetta lopullisesti.
PS. Keskiverto av-mamma ei ilmeisesti koskaan kehity ihmisenä, hänellä ei koskaan mene hommat yli, eikä hänellä ole mitään taakkoja menneisyydestä, joiden kanssa pitää todella painia, että niistä pääsee yli. Meillä muilla saattaa olla. Siksi ehkä joiltain täältä löytyy muutakin kuin puusilmäistä lynkkausmeininkiä.
siis oikeasti järkyttynyt siitä, että ainakin tämän keskustelun perusteella todella moni vanhempi on sitä mieltä, että tottelemattoman tai huonosti käyttäytyvän 6-vuotiaan fyysinen kurittaminen on ok tai jopa suositeltavaa. Ja että lapsi tämän kautta oppii paremmin käyttäytymään ja kunnioittamaan vanhempiaan. Kyllä lapsi varmastikin fyysisen kurittamisen seurauksena käytöstään muuttaa, mutta ei suinkaan vanhempien kunnioittamisen vuoksi vaan koska lapsi pelkää. Kunnioitusta ei varmasti saavuteta fyysisellä kurittamisella saatika väkivallalla, vaikka vanhempi lapsen käytöksestä niin voisi päätellä. Ja lapsella pitää ehdottomasti olla rajat ja selkeät sellaiset, eikä toisten ihmisten lyömistä tai nimittelyä saa tietenkään hyväksyä. Mutta kyllä toimivat kasvatus- ja kurinpitokeinot ovat jotain ihan muuta kuin lapsen fyysinen kuritus. Joka kerta kun vanhempi joutuu käymään lapseen käsiksi kurinpidon nojalla on hän ilman muuta menettänyt pelin. Lapsen tukistamisella, piiskaamisella tai lyömisellä ei saada aikaan mitään muuta kuin pelkoa ja ahdistusta. Toki lapsi voi näennäisesti käyttätyä paremmin, koska hän pelkää vanhempaansa ja tämän reaktioita, mutta tasapainoista ja hyvän itsetunnon omaava lasta ei fyysisellä kurituksella kyllä kasvateta. Sitä paitsi miten voitte opettaa lapselle, että toisia ei saa lyödä, jos itse kuitenkin käytte lapseen käsiksi. Esimerkin voima on kasvatuksessa kuitenkin kaikkein tärkein. Kuinka moni näistä lastaan fyysisesti kurittavista vanhemmista hyväksyisi sen, että häntä itseään tukistettaisiin, piiskattaisiin tai lyötäisiin kun hän käyttäytyy huonosti tai kiukuttelee. Veikkaan, että ei kovinkaan moni. Miksi siis pidätte hyväksyttävänä sitä, että lasta voi kuitenkin tällä tavoin kohdella?
Ihan jokainen meistä on hyväksynyt sen, että meitä kohtaan kuriapitävä taho saa loppupeleissä vaikka ampua meidät, jos emme tokene. Aikuinen ja lapsi eivät ole samalla tasolla kun puhutaan kasvatuksesta ja kuripidosta. Siksi tavallinen aikuinen ei saa toista tirviä, koska aikuinen on vastuussa omasta käytöksestään. Sen sijaan poliisi saa pamputtaa, pistää rautoihin, suihkuttaa ppippurisumutetta, käyttää etälamautinta, tai loppupeleissä vaikka ampua. Miksi siis aikuinen, joka on vastaavalla tavalla vastuussa lapsensa käytöksestä ja vaikutuksesta ympäristöön, ei saisi laittaa fyysisesti jälkikasvuaan kuriin?
isäänsä paskaksi sanovat lapsi ei vielä uhkaa kenenkään henkeä toisin kuin aseella uhkaava ryöstäjä. Ei poliisikaan saa pamputtaa sitä 6v ikäistä eli miksi oma isä saisi?
6-vuotiaan touhuista, vaan sen omat vanhemmat ovat. Jos se 6-vuotias tuhoaa jotain, ei sitä vie poliisit vankilaan vaan sen 6-vuotiaan vanhemmat joutuvat vastuuseen ja korvaamaan tuhon.
Ja kyllä se poliisi aika monia muitakin kovin ottein kohtelee kuin asella uhkaavia ryöstäjiä, eipäs nyt jeesustella. Juoppoja ja esim. mielenosoittajia kohdellaan aika kovalla kädellä tuosta vaan.
Tuo lapsihan myös oli tehnyt paljon muutakin kuin sanonut isäänsä paskaksi, potkinut, lyönyt jne, joten ymmärrän miksi isä oli käyttänyt fyysisiä otteita. Voimaa vaan oli käytetty ihan tarpeettomasti. Mutta niin joskus käy, sellaista se elämä on. Vaikka kukkahattumammoja kuinka itkettäisi ja surettaisi lapsiressu. Mä en tuosta muksusta ole kyllä yhtään huolissaan. Niistä, joilla oikeasti on hätä tuskin keskustellaan oman äidin toimesta av-palstalla.
Mä en tajua miten TYHMIÄ ihmisiä tällä palstalla on. TUolla lapsella on tasan yksi isä, ja nyt olisi tärkeintä saada tuon lapsen ja isän välinen suhde toimimaan, ei tuhota sitä suhdetta lopullisesti.PS. Keskiverto av-mamma ei ilmeisesti koskaan kehity ihmisenä, hänellä ei koskaan mene hommat yli, eikä hänellä ole mitään taakkoja menneisyydestä, joiden kanssa pitää todella painia, että niistä pääsee yli. Meillä muilla saattaa olla. Siksi ehkä joiltain täältä löytyy muutakin kuin puusilmäistä lynkkausmeininkiä.
Ota huumorilla, niin minäkin teen. Eivät nämä ihmiset ole tässä asiassa yhtään sen enempää tosissaan kuin meuhkatessaan Reimatecien oletetusta ylivertaisuudesta tai muiden ihmisten 'wt-ominaisuuksista'. Tästä aiheesta vaan saa hyvän riidan aikaiseksi, koska eihän näillä palstahuutelijoilla (joihin kuulun itsekin) ole mitään vastuuta ap:n perheen hyvinvoinnista. Jos ap olisi irl-ystävä, ohjeet olisivat varmasti osittain erilaisia. Silloin isääkin ehkä ymmärrettäisiin vähän paremmin, koska hänkin olisi tuttu.
Mä en tajua miten TYHMIÄ ihmisiä tällä palstalla on. TUolla lapsella on tasan yksi isä, ja nyt olisi tärkeintä saada tuon lapsen ja isän välinen suhde toimimaan, ei tuhota sitä suhdetta lopullisesti.PS. Keskiverto av-mamma ei ilmeisesti koskaan kehity ihmisenä, hänellä ei koskaan mene hommat yli, eikä hänellä ole mitään taakkoja menneisyydestä, joiden kanssa pitää todella painia, että niistä pääsee yli. Meillä muilla saattaa olla. Siksi ehkä joiltain täältä löytyy muutakin kuin puusilmäistä lynkkausmeininkiä.
Ota huumorilla, niin minäkin teen. Eivät nämä ihmiset ole tässä asiassa yhtään sen enempää tosissaan kuin meuhkatessaan Reimatecien oletetusta ylivertaisuudesta tai muiden ihmisten 'wt-ominaisuuksista'. Tästä aiheesta vaan saa hyvän riidan aikaiseksi, koska eihän näillä palstahuutelijoilla (joihin kuulun itsekin) ole mitään vastuuta ap:n perheen hyvinvoinnista. Jos ap olisi irl-ystävä, ohjeet olisivat varmasti osittain erilaisia. Silloin isääkin ehkä ymmärrettäisiin vähän paremmin, koska hänkin olisi tuttu.
Kyllä mäkin aikamoinen palstahuutelija olen, mutta ihmeekseni olen täällä aikamoinen anoppien& miesten puolustaja. Vaikka tosielämässä olen aikamoinen telaketjufeministi.
Näin se AV ihmistä muokkaa.
Mä en tajua miten TYHMIÄ ihmisiä tällä palstalla on. TUolla lapsella on tasan yksi isä, ja nyt olisi tärkeintä saada tuon lapsen ja isän välinen suhde toimimaan, ei tuhota sitä suhdetta lopullisesti.PS. Keskiverto av-mamma ei ilmeisesti koskaan kehity ihmisenä, hänellä ei koskaan mene hommat yli, eikä hänellä ole mitään taakkoja menneisyydestä, joiden kanssa pitää todella painia, että niistä pääsee yli. Meillä muilla saattaa olla. Siksi ehkä joiltain täältä löytyy muutakin kuin puusilmäistä lynkkausmeininkiä.
Ota huumorilla, niin minäkin teen. Eivät nämä ihmiset ole tässä asiassa yhtään sen enempää tosissaan kuin meuhkatessaan Reimatecien oletetusta ylivertaisuudesta tai muiden ihmisten 'wt-ominaisuuksista'. Tästä aiheesta vaan saa hyvän riidan aikaiseksi, koska eihän näillä palstahuutelijoilla (joihin kuulun itsekin) ole mitään vastuuta ap:n perheen hyvinvoinnista. Jos ap olisi irl-ystävä, ohjeet olisivat varmasti osittain erilaisia. Silloin isääkin ehkä ymmärrettäisiin vähän paremmin, koska hänkin olisi tuttu.
Kyllä mäkin aikamoinen palstahuutelija olen, mutta ihmeekseni olen täällä aikamoinen anoppien& miesten puolustaja. Vaikka tosielämässä olen aikamoinen telaketjufeministi.
Näin se AV ihmistä muokkaa.
Minulla on aivan sama kokemus. Paitsi tuota telaketjuosuutta en allekirjoita. Täällä on vaan usein niin järkyttävän miesvihamielinen tunnelma, että on ihan pakko puolustella miesparkoja ihan omien poikienikin tähden.
siis oikeasti järkyttynyt siitä, että ainakin tämän keskustelun perusteella todella moni vanhempi on sitä mieltä, että tottelemattoman tai huonosti käyttäytyvän 6-vuotiaan fyysinen kurittaminen on ok tai jopa suositeltavaa. Ja että lapsi tämän kautta oppii paremmin käyttäytymään ja kunnioittamaan vanhempiaan. Kyllä lapsi varmastikin fyysisen kurittamisen seurauksena käytöstään muuttaa, mutta ei suinkaan vanhempien kunnioittamisen vuoksi vaan koska lapsi pelkää. Kunnioitusta ei varmasti saavuteta fyysisellä kurittamisella saatika väkivallalla, vaikka vanhempi lapsen käytöksestä niin voisi päätellä. Ja lapsella pitää ehdottomasti olla rajat ja selkeät sellaiset, eikä toisten ihmisten lyömistä tai nimittelyä saa tietenkään hyväksyä. Mutta kyllä toimivat kasvatus- ja kurinpitokeinot ovat jotain ihan muuta kuin lapsen fyysinen kuritus. Joka kerta kun vanhempi joutuu käymään lapseen käsiksi kurinpidon nojalla on hän ilman muuta menettänyt pelin. Lapsen tukistamisella, piiskaamisella tai lyömisellä ei saada aikaan mitään muuta kuin pelkoa ja ahdistusta. Toki lapsi voi näennäisesti käyttätyä paremmin, koska hän pelkää vanhempaansa ja tämän reaktioita, mutta tasapainoista ja hyvän itsetunnon omaava lasta ei fyysisellä kurituksella kyllä kasvateta. Sitä paitsi miten voitte opettaa lapselle, että toisia ei saa lyödä, jos itse kuitenkin käytte lapseen käsiksi. Esimerkin voima on kasvatuksessa kuitenkin kaikkein tärkein. Kuinka moni näistä lastaan fyysisesti kurittavista vanhemmista hyväksyisi sen, että häntä itseään tukistettaisiin, piiskattaisiin tai lyötäisiin kun hän käyttäytyy huonosti tai kiukuttelee. Veikkaan, että ei kovinkaan moni. Miksi siis pidätte hyväksyttävänä sitä, että lasta voi kuitenkin tällä tavoin kohdella?
Ihan jokainen meistä on hyväksynyt sen, että meitä kohtaan kuriapitävä taho saa loppupeleissä vaikka ampua meidät, jos emme tokene. Aikuinen ja lapsi eivät ole samalla tasolla kun puhutaan kasvatuksesta ja kuripidosta. Siksi tavallinen aikuinen ei saa toista tirviä, koska aikuinen on vastuussa omasta käytöksestään. Sen sijaan poliisi saa pamputtaa, pistää rautoihin, suihkuttaa ppippurisumutetta, käyttää etälamautinta, tai loppupeleissä vaikka ampua. Miksi siis aikuinen, joka on vastaavalla tavalla vastuussa lapsensa käytöksestä ja vaikutuksesta ympäristöön, ei saisi laittaa fyysisesti jälkikasvuaan kuriin?
isäänsä paskaksi sanovat lapsi ei vielä uhkaa kenenkään henkeä toisin kuin aseella uhkaava ryöstäjä. Ei poliisikaan saa pamputtaa sitä 6v ikäistä eli miksi oma isä saisi?
6-vuotiaan touhuista, vaan sen omat vanhemmat ovat. Jos se 6-vuotias tuhoaa jotain, ei sitä vie poliisit vankilaan vaan sen 6-vuotiaan vanhemmat joutuvat vastuuseen ja korvaamaan tuhon. Ja kyllä se poliisi aika monia muitakin kovin ottein kohtelee kuin asella uhkaavia ryöstäjiä, eipäs nyt jeesustella. Juoppoja ja esim. mielenosoittajia kohdellaan aika kovalla kädellä tuosta vaan. Tuo lapsihan myös oli tehnyt paljon muutakin kuin sanonut isäänsä paskaksi, potkinut, lyönyt jne, joten ymmärrän miksi isä oli käyttänyt fyysisiä otteita. Voimaa vaan oli käytetty ihan tarpeettomasti. Mutta niin joskus käy, sellaista se elämä on. Vaikka kukkahattumammoja kuinka itkettäisi ja surettaisi lapsiressu. Mä en tuosta muksusta ole kyllä yhtään huolissaan. Niistä, joilla oikeasti on hätä tuskin keskustellaan oman äidin toimesta av-palstalla.
kun tämä "miesvihamielisyys" tässä yhteydessä pisti silmään. Eihän se ole miesvihamielisyyttä jos tuomitaan lapselle raivoaminen ja lapsen satuttaminen. Vai pidetäänkö aggressiivisuutta ja väkivaltaisuutta kaikkien miesten ominaisuutena, jota naisilta taas ei löydy? Tuohan se enemmänkin vaikuttaa miesvihamielisyydeltä.
p.s. en kannata tapauksessa ls-ilmoitusta mutta kylläkin asian perusteellista läpikäymistä niin, että mies pyytää lapselta anteeksi ja ottaa täyden vastuun tekemisistään, ja olisin täysin samalla kannalla jos raivoaja olisi ollut äiti. Lapsella tulee olla säännöt ja rajat, mutta lapsen täytyy myös saada koetella niitä ja ilmaista tunteitaan. Jos lapsi on väkivaltainen, häntä estetään satuttamasta itseään ja muita, ei hyökätä häntä vastaan kuin hän olisi joku tappelukumppani. Mutta jos tuollaista tapahtuu yhden ainoan kerran stressaavassa tilanteessa, niin se ei ole mielestäni merkki siitä, että raivoaja olisi häiriintynyt tai kelvoton vanhempi.
p.p.s sorry ap, että nostin ketjun, jos halusit jo asian osalta "rauhaan"