Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Loukkaantuisitteko tekin vai olenko minä turhan herkkänahkainen? Asiaa sukulaisen sanomisista

Vierailija
03.01.2011 |

Tällä ihmisellä (sanotaan vaikka Anni) on tapana laukoa vaikka mitä loukkaamismielessä. Jos paikalla on muita ihmisiä, on varma että sanoo jotain ilkeää. Esim. tuli puhetta että ovatko lapseni minun vai isänsä näköisiä. Toinen tuttava sanoi että vanhempi lapseni näyttää ihan minulta, johon Anni sanoi että niin valitettavasti, on lapsella kauhea kohtalo. Kerran jopa sanoi että onneksi sentään nuorempi näyttää isältään, eikä ole perinyt äitinsä (siis minun) huonoja ulkonäkögeenejäni.



Rakensimme talon, minä ja mieheni olemme pääosin tyytyväisiä kaikkiin sisutusratkaisuihin. No Anni puolestaan muistaa joka kerta käydessään kertoa kaikki hänen mielestään huonot valinnat. Saattaa sanoa että kyllä olisi pitänyt hänen olla mukana tätä valitsemassa kun valitsitte noin huonon. Onnistuneista valinnoista sanoo että sehän olikin hänen päättämä. Mikä ei todellakaan pidä paikkaansa, en vain jaksa korjata asiaa.



Tässä nyt on vain pari asiaa, mutta esimerkkejä on lukemattomia. Kerran sanoin että mietipä vähän mitä tuli sanottua (kun taas kerran puhui lapseni "kauheasta kohtalosta ulkonäköasiassa"), oli sitä mieltä että kai nyt totuuden saa sanoa ääneen. Ei se nyt ihan niinkään mene. Välillä mietin että alkaisinko piikittelemään hänelle takaisin yhdestä asiasta vai vähentäisinkö yhteydenpitoa reilusti?

Kommentit (67)

Vierailija
61/67 |
03.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen aina ollut tälläinen, pärjäämään kun piti opetella jo lapsena kymmenpäisessä sisaruslaumassa. Tappelut oli ehdottomasti kielletty joten välit sisarusten kanssa selvitettiin sitten sanoin. Riidan hävis se joka ekana luovutti. Olen kyllä saanut samalla mitalla iteki takasi.

En tiedä mistä tilanteesta töissä sain varotuksen. Olin sanonut jotain jollekin (en tiedä mitä kenelle) ja se joku oli pahottanu siitä mielensä ja menny sanomaan pomolle. Helpottais huomattavasti omien sanomisten karsimista jos ihmiset sanois suoraan (vaikka jälkikäteen) että ne on pahottaneet mielensä mun sanomisista ja mielellään kun vielä kertoisivat mikä juttu meni yli.

Tää kyllä taitaa osittain olla myös kulttuurisidonnainen juttu; ongelmat ilmeni vasta muutama vuosi kun muutin pääkaupunkiseudulle. Itä-suomalaisten kanssa ei ollu samoja ongelmia, kuten ei lappilaistenkaan.

Yritän parhaani mukaan parantaa tapani ja pitäytyä tuossa huumorissani vain niiden kanssa ketkä sitä ymmärtää.

-35 tai jotain sinne päin

edes ymmärrä mitä pahaa olet työkaverillesi sanonut? Oletko jotenkin jälkeenjäänyt? se että työkaveri on mennyt esimiehelle asiasta mainitsemaan, kertoo siitä että sanomasi on ollut todella asiatonta ja muita on täytynyt olla mukana todistamassa. En usko että työkaveri pikkua juttua olisi mennyt kertomaan.

Uskomatonta.

Vierailija
62/67 |
03.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

sitä enemmän pahoitan mieleni. Ehkä parempi jättää asian vatvominen tähän. Kiitos neuvoista, moni rohkaisi minua tekemään päätöksen asian suhteen.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/67 |
03.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaan ihan spontaanisti sanon, että nyt stoppi moisille vinoiluille.



Älä alennu piikittelemään sen kummemmin kuin välttelemäänkään. Vaan ole sinä tilanteen aikuinen. Kerro asiallisella äänellä, että et pidä tuollaisesta naljailuista ja et aio jatkossa sellaista kuunnella.



Sen enempää ei tarvitse jatkaa. Ilmoitat rajasi, ja sen jälkeen olet tilanteen "herra" mutta fiksusti ja provosoitumatta. Jos tämän jälkeen vielä alkaa niin nosta vaikka käsi pystyyn ja sanot: Anni, tuo loppui nyt.



Ja sitten siirryt muihin asioihin. Sinun ei tarvitse sen kummemmin edes puolustella rakennuksenne valintoja eikä ainakaan missään nimessä kuunneella niistä moitteita. Eli nätisti Anni tädille luu kurkkuun.

Vierailija
64/67 |
03.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on äiti ja isosiskopuoli samanlaisia "vitsin lohkojia". Olen aina ihan puhki kun jompikumpi on käynyt meillä.



Kun olen joskus hiljaa sanonut tai naamallani kehdannut näyttää että pahoitin mieleni niin olen saanut HUUTOA ja halveksuvaa naurua kuinka herkkähipiäinen olen ja kuinka typerä ja huumorintajuton.



Omien lasteni vuoksi olen yrittänyt pitää välit jonkinmoisina, koska onhan se lasten mummo ja täti. Mutta henkisesti olen heidät siirtänyt lähipiiristäni kauemmas.

Vierailija
65/67 |
03.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kanssa???



Sinuna vähentäisin reippaasti yhteydenpitoa.



Anni ei varmaan ole kuullut että jos ei ole mitään positiivista sanottavaa niin kannattaa olla ihan hiljaa.

Vierailija
66/67 |
03.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuo ap:n sisko :O

Mulla on tapana laukoa tommosia kommentteja, mutta tarkoitukseni ei missään tapauksessa ole olla ilkeä. Se on vaan mun huumoria, mitä kylläkin aika harva ymmärtää. Olen samaisen asian takia saanut jopa töissä varoituksen, kun olen sanonut jotain mistä toinen on loukkaantunut eikä ole ymmärtänyt sitä vitsiksi. Sillon harvoin ku oon tarkotuksella ilkee, niin kyllä siinä yleensä ilkeilyn kohteella itku pääsee. Oon vaan tosi paha suustani, enkä yksinkertasesti vaan pysty suodattamaan sanoja niin ettei joku siitä loukkaannu. Tai sit mun pitäs olla ihan hiljaa.

Ihan oikeasti, mitä iloa kellekään on sun kaltaisista? edes sulle itsellesi?,jos kerran varoituksenkin olet käytöksestäsi saanut...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/67 |
03.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset


mutta vaikutat vähän vässykältä, jos suostut kuuntelemaan tuollaista paskaa päivästä toiseen. Tarinasei perusteella epäilen ettei sinulta löydy oikein munaa väittää siskollesi takaisin tai sanoa hänelle suoria sanoja. Jos sinulta ei löydy voimaa ilmaista kasvoista kasvoihin hänelle että koet hänen käytöksensä loukkavana ja mielipahaa aiheuttavana, lähetä vaikka tekstiviesti.



Anna Annin ymmärtää, että et jaksa olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka loukkaa sinua jatkuvasti. Anni ei todennäköisesti näe itsessään mitään vikaa eikä myönnä tekemiään virheitä, mutta sinun täytyy pysyä lujana ja sanoa, että sinä olet kokenut asian niin ja että Anni voi miettiä asiaa.



Eli ilmaise loukkaantumisesi ja vähennä yhteydenpitoa. Ja älä vain ota syitä niskoillesi. Itse elän periaatteen mukaan, että pysyn kaukana ihmisistä jotka aiheuttavat minulle jatkuvasti tahallaan mielipahaa sanoillaan ja käyttäytymisellään.