Jos jätän lapseni, niin tulenko aina katumaan sitä? ov

Olen 4- ja 1-vuotiaiden lasten äiti, ja totaalisen väsynyt lapsiperhe-elämään. Tunnen olevani kotiorja ja tunnen menettäneeni kaiken oman elämän lasten myötä.



Parisuhde menee päin helvettiä, en haluaisi enää edes nähdä miestäni. Seksiä on harrastettu viimeksi joskus kesällä, ja toivottavasti ei koskaan enää tarvitse.



Ero tuntuu ainoalta oikealta vaihtoehdolta, mutta en usko että jaksan yksihuoltajuutta. Olen miettinyt että jättäisin lapsen miehelleni. 4-vuotiaan kanssa on niin paljon ongelmia liittyen syömiseen ja nukkumiseen että olisin ihan kiitollinen jos pääsisin eroon niistä ongelmista. 1-vuotias sen sijaan on aivan ihana ja häntä tulen varmasti ikävöimään.



Miten te, jotka olette jättäneet lapset isälleen erossa olette pärjänneet? Tuleeko lapsia ikävä? Tottakai näkisin lapsia silloin tälllöin, mutta en halua enää elää arkea lasten kanssa, joten viikonloppuvanhemmuus tuntuu helpotukselta.