Miten arvelisit pärjääväsi, jos yhtäkkiä

ei 40-luvulla pyykätty avannossa

miksi niin olisi tehty?

No ei tietenkään, jokaisella emännällä oli moderni Emännän apu-pesukone... <a

tommosen Veisko-koneen. Varmaan tulee puhdasta. Ja mies siihen veivaamaan päivät pitkät.

Auto kylläkin on, mutta kesät elellään suurin piirtein noin. Se on ihanaa...

Pyykkäys (koko perheen lakanat ja vaippapyykit) avannossa ei ole ihanaa... Olis kovaa hommaa koko arjen pyöritys.

ei 40-luvulla pyykätty avannossa miksi niin olisi tehty?

Mun äidin kotona kyllä pyykättiin avannossa vielä 60-luvullakin. Voisitko kertoa, mistä moinen hämmentävä mielipide?

jos kerran sähköä ei ole.

Hyvä olla olemassa :D

Ei meillä ole edes savuhormia.

jos kerran sähköä ei ole.

Hyvä olla olemassa :D

Ei meillä ole edes savuhormia.

ja hormia pystyttämään pahan päivän varalle...

Suomeen (ja koko Eurooppaan) julistettaisiin (säiden tai muiden asioiden vuoksi) poikkeustila, jonka seurauksena eläminen taantuisi 2. maailmasodan tasolle (tai osittain vielä huonommaksi).



-sähköä, erilaisia polttoaineita (bensaa jne.) ei olisi tarjolla kuin säännösteltynä/satunnaisesti. Useimmat kodinkoneet olisivat hyödyttömiä suurimman osan ajasta (esim. ruoan säilytys ja pyykkäys pitäisi miettiä aika lailla uudestaan...)...



* pyykkäystä olen harrastanut jo rempan alkuvaiheessa omasta kaivosta keitetyllä vedellä saunalla (tosin lainasin myös vanhempieni pesukonetta isompaan pyykkiin.)



* meillä puulämmiteinen talo ja mies on tehnyt rangoista ym itse polttopuut. viime talvena oli kovilla pakkasilla sähkökatkoja, jolloin oli puuhellakin kullan arvoinen ruuanvalmistuksessa. (muutenkin käytän lämmitysaikaan päivittäin.)





Henkilöautoille ei polttoainetta riittäisi, kaikki mitä saadaan menisi busseille ja ambulansseille... kulkeminen eri paikkoihin olisi hidasta ja vaivalloista.



*kävellenkin pääsee, jos aikaa varaa.



-kännykät eivät toimisi, puhumattakaan tietokoneista tai tv:stä



*puhelin ehkä noista tärkein, mutta kaikki tutut asuvat kävelymatkan päässä.



-ruokatavaroita olisi kaupoissa tarjolla vain säännöstellysti (ruokakortit/liput) ja useimpia muualta tuotavia tarvikkeita (ruoka ym.) olisi lähes mahdotonta saada.



* meilllä mahdollisuus saada pihaan/ulkorakennukseen eläimiä ja lisää kasvimaatilaa, samoin vanhemmillani. yhteispelillä toimisi.



Erilaisista pesuaineista olisi kova pula.



* olisi kehiteltävä vaihtoehtoisia pesuaineita tai kuumalla vedellä selvittävä.



-läheskään kaikkia lääkkeitä ei olisi saatavilla. Mahdollisuuksien mukaan tulisi kaivaa esiin vanhat "kotilääkintäkirjat" ja lähteä etsimään/kasvattamaan lääkekasveja ja yrttejä



* meillä kukaan ei ole jatkuvalla lääkityksellä.



-jokaisen kynnelle kykenevän kannattaisi kasvattaa hieman kotitarpeiksi kaalia, porkkanaa, perunaa jne. ja pitää kanoja, lehmää, lammasta.



*tuli jo aiemmin.



-koska vaatteita (ei kankaitakaan) olisi niin vain saataville, itse pitäisi tehdä ja paikkailla vanhoja. Omista villoista pitäisi kehrätä langat, joista paidat ja sukat jne.



*osaan neuloa ja ommella (ammatti), joten voisin hyödyntää sitä myös "teen sulle tämän ja annat mulle tuon" -systeemiä.



-takametsästä pitäisi yrittää pyydystää itse joskus jokunen pupujussi, jotta edes lapset saisivat hieman lihaa eli proteiinia soppaansa.



*tai sitten olisi se pihalla taapertava kana joku päivä pöydässä...



-itse pitäisi leipoa omat leivät, mitään puolivalmisteita ei olisi tarjolla



*leipominen onnistuu

ilman säännöllistä lääkitystä heittäisin henkeni, ja siinä sivussa menisi syntymätön lapseni. Sitä en tiedä, miten mies pärjäisi kolmen lapsen ja päivätyön kanssa.

meillä on sekä puuliesi että takka joten lämpö ja ruuan laitto ei tuottaisi ongelmia. Varastointi onnistuisi kellarissa, pyykin pesu ja peseytyminen pihasaunalla. Meillä on pieni kasvimaa ja paljon omenpuita + marjapensaita joten vähän saataisiin perunaa, sipulia sun muuta muttei se pitkään riittäisi. Pihavarastolla on vanha kanala joten kai sinne muutaman kanan sitten saisi hommattua. Ilman autoa pärjättäisi koska asutaan kauppojen ja keskustan lähellä.

ostaisin heti lähtevät lennot toiseen kotiimme paikkaan, jossa eletään suurin piirtein noin :D mutta siihen on siis totuttu ;)

olen hämmästynyt.

Kaikki te olette niin positiivisia ja taitavia. Mulle olis kyllä jo kuukausi poikkeustilaa (erityisesti talvella) melkoista tuskaa ja työtä.



Ja jos ajattelen että poikkeustilaa jatkuisi vaikkapa se 6 vuotta, jonka II m-sota kesti, niin... huh... mutta kaipa sitä ihminen oppii selviytymään. Ja sitten on vaan hyväksyttävä, että jotkut eivät selviä. Vaikkapa yksi lapsistamme, joka tarvitsee lääkkeensä... Mutta tuohon aikaanhan (lapsi)kuolleisuus oikeasti oli vielä eri kaliiperia kuin nyky-Suomessa.

Mutta ilman sähköä, puhelinta, autoa, kaupasta saatavaa ruokaa... elämämme joutuisi ihan uusille urille.

että se siitä ilosta...

Auto kylläkin on, mutta kesät elellään suurin piirtein noin. Se on ihanaa...

Siellä kun on puita ja tulipesiä, niin sais lämmitettyä ja laitettua ruokaa. Täällä kaupungin rivaripätkässä saattasi tulla kylymä aika pian.



Muuten onnistuisi elämä ihan hyvin.

Auto kylläkin on, mutta kesät elellään suurin piirtein noin. Se on ihanaa...

Mistäs kaivelet sapuskat, kun ei kaupassa ole? Pilkille... pelkkää kalasoppaa (ehkä naapuri lainaa muutaman perunan kellaristaan?)

Ruoan suhteen, muutoin tuntuu että elämäni on jo valmiiksi aika taantunutta.

(ei kankaitakaan) olisi niin vain saataville, itse pitäisi tehdä ja paikkailla vanhoja. Omista villoista pitäisi kehrätä langat, joista paidat ja sukat jne.

Auto kylläkin on, mutta kesät elellään suurin piirtein noin. Se on ihanaa...

Pyykkäys (koko perheen lakanat ja vaippapyykit) avannossa ei ole ihanaa...

Olis kovaa hommaa koko arjen pyöritys.