Lue keskustelun säännöt.
Olen ruvennut kärsimään siitä, ettei mulla ole omistusasuntoa
30.12.2010 |
Olen jo 31-vuotias, ja edelleen asun vuokralla. Tosin Helsingissä hyvällä alueella ja uudessa asunnossa, jossa käytetty laadukkaita materiaaleja. Maksan tästä asumistuen jälkeen 500 euroa kuukaudessa. Ikinä en voisi näillä palkoilla tätä ostaa.
Työt ja opiskelut mulla on Helsingissä. Olen autoton kahden lapsen yksinhuoltaja. Ystäväni asuvat perheineen maalla ja pienemmillä paikkakunnilla idyllisissä omakotitaloissa. Pitäisikö munkin satsata asuntoon? Helsingissä ei olisi kai silloin varaa asua, eikä ihan Helsingin lähelläkään. Tämä kai tietäisi auton hankintaa..
Olen huono säästämään. Mitään säästöjä ei ole. Aikalailla kaikki mikä tulee, menee. Olisiko se asunto hyvä sijoitus? Ahdistaa, kun ei ole sitä omaa asuntoa mikä kaikilla muilla tuntuu olevan.
Kommentit (31)
Ota siihen laina ja maksat pois niin nopeasti kuin voit. Säästät asumiskuluissa (tähänkin saa asmusitukea) ja samalla säästät kuin ohimennen käsirahaa ja pientä osuutta omaan.
Ostat sitten oman kun olet maksanut pois asumisoikeusasuntoon otetun laina. Voilaa!
Näin minä teen ja ikää on nyt 38v. Tarkoitus olisi maksaa aso-laina (30 000e) pois 5 vuodessa, jonka jälkeen alan katsella omistusasuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sinänsä kannattaa mutta olisi kyllä hyvä olla säästöjä ja en tiedä antavatko pankit edes lainaa ellei niitä ole (oliko se 10% vai 15% asunnon hinnasta mikä piti olla heti?). Ja jos saat nyt asumistukia niin noin pienillä tuloilla tuskin saisit muutenkaan lainaa (ennen kuin olet töissä täyspäiväisesti). Eikä vuokrallakaan ole huono asua jos haluat Helsingissä pysyä. Mieti siinä vaiheessa tuota ostoa kun opiskelut ovat ohi ja edes hieman niitä säästöjä.
Minä ostin mieheni kanssa okt:n ja minulla oli säästöjä aika kivasti (n. 30%), mutta mieheni otti koko osuuden lainaa... toki pankkin vaati vakuudet.
Myös tuttavapariskunta osti ensiasunnon 100% rahoituksella.
Ota siihen laina ja maksat pois niin nopeasti kuin voit. Säästät asumiskuluissa (tähänkin saa asmusitukea) ja samalla säästät kuin ohimennen käsirahaa ja pientä osuutta omaan. Ostat sitten oman kun olet maksanut pois asumisoikeusasuntoon otetun laina. Voilaa! Näin minä teen ja ikää on nyt 38v. Tarkoitus olisi maksaa aso-laina (30 000e) pois 5 vuodessa, jonka jälkeen alan katsella omistusasuntoa.
Tosin en ole aso-asunnossa itse koskaan asunutkaan...
Kuitenkin vuokrakulut ovat (lähes) yhtä korkeat kuin kaupungin vuokra-asunnioissa (Helsingissä). Joten mitä säästöä tuo on???
Ota siihen laina ja maksat pois niin nopeasti kuin voit. Säästät asumiskuluissa (tähänkin saa asmusitukea) ja samalla säästät kuin ohimennen käsirahaa ja pientä osuutta omaan. Ostat sitten oman kun olet maksanut pois asumisoikeusasuntoon otetun laina. Voilaa! Näin minä teen ja ikää on nyt 38v. Tarkoitus olisi maksaa aso-laina (30 000e) pois 5 vuodessa, jonka jälkeen alan katsella omistusasuntoa.
Tosin en ole aso-asunnossa itse koskaan asunutkaan...Saatko itse maksettua 30 000e/5v pois asuntolainaa? Sehän on helposti 25% omistusasunnon hinnasta. JA kun asoon saa asumistukea, eivät asumiskustannukset ainakaan nouse nykyisestä. Saan itse aumistukea 280e/kk, maksan aso-lainaa pois korkoineen 240e/kk, väliin jää 40e, ja pystyn vielä säästämään ylimääräisiä lyhennyksiä varten. Puhdasta matematiikkaa.
sinänsä kannattaa mutta olisi kyllä hyvä olla säästöjä ja en tiedä antavatko pankit edes lainaa ellei niitä ole (oliko se 10% vai 15% asunnon hinnasta mikä piti olla heti?). Ja jos saat nyt asumistukia niin noin pienillä tuloilla tuskin saisit muutenkaan lainaa (ennen kuin olet töissä täyspäiväisesti). Eikä vuokrallakaan ole huono asua jos haluat Helsingissä pysyä. Mieti siinä vaiheessa tuota ostoa kun opiskelut ovat ohi ja edes hieman niitä säästöjä.
Minä ostin mieheni kanssa okt:n ja minulla oli säästöjä aika kivasti (n. 30%), mutta mieheni otti koko osuuden lainaa... toki pankkin vaati vakuudet. Myös tuttavapariskunta osti ensiasunnon 100% rahoituksella.
100% velaksi. Johan sen järkikin sanoo. Kohta ollaan taas niin lirissä, kun 90- luvulla konsanaan. No, tosin silloin on sitten asunnot halpoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sorry, mutta nyt on vaan ihan pakko nauraa!!! :D :D :D
Sorry, mutta nyt on vaan ihan pakko nauraa!!! :D :D :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sorry, mutta nyt on vaan ihan pakko nauraa!!! :D :D :D
kotimme 100% velalla, ja on totta, että saatan joutua joskus liriin, mutta kyllä se on sitten sen ajan murhe. Toistaiseksi sujuu näin.
Olin 36v, kun tämän ostin perheelleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
myöntää täydet lainat mutta tuskin ap:n tuloilla! Kaksi kohtuu hyvätuloista todennäköisesti kyllä saa 100% lainan.
Meillä oli myös reilu 30% säästössä asunnon hinnasta ja silti ei saatu kovin paljoa lainaa (vain 145te) koska olin kotihoidontuella (mulla tosin vakityö odottamassa) ja mies vakitöissä (tulot hänellä pienet, 2300e/kk) joten ap:n tuloilla tuskin saa juuri mitään lainaa...
niin silloihan se tarkoittaisi että sinulla on jatkossakin käytettävissa asuntoon korkeintaan tuo 500€/kk mikä nytkin. Sillä et saisi lainaalyhennettyä. Yhtiövastike oli noin 150-300€ ja siihen lainat korot. Yhteensä ne olisi jo sen 500€ eikä lainalyheni yhtään. Joten tuskin mikään pankki myöntään sinulle lainaa, jos et nytkään pysty yhtään enempää käyttämään asumiseen eli laittamaan rahaa säästöön, jonka jatkossa käyttäysit asuntolainan lyhentämiseen.
Itsekin olen yh ja tulot noin 1900€/kk, mutta silti käytän lainaan ja yhtiövastikkeeseen yhteensä noin 1150€. Asumistukea en tietenkään saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin silloihan se tarkoittaisi että sinulla on jatkossakin käytettävissa asuntoon korkeintaan tuo 500€/kk mikä nytkin. Sillä et saisi lainaalyhennettyä. Yhtiövastike oli noin 150-300€ ja siihen lainat korot. Yhteensä ne olisi jo sen 500€ eikä lainalyheni yhtään. Joten tuskin mikään pankki myöntään sinulle lainaa, jos et nytkään pysty yhtään enempää käyttämään asumiseen eli laittamaan rahaa säästöön, jonka jatkossa käyttäysit asuntolainan lyhentämiseen. Itsekin olen yh ja tulot noin 1900€/kk, mutta silti käytän lainaan ja yhtiövastikkeeseen yhteensä noin 1150€. Asumistukea en tietenkään saa.
Ei ole lainalaskurikaan absoluuttinen, mutta suuntaa antava kuitenkin... ei tarvitse pähkäillä, saako lainaa vai ei.
Ota siihen laina ja maksat pois niin nopeasti kuin voit. Säästät asumiskuluissa (tähänkin saa asmusitukea) ja samalla säästät kuin ohimennen käsirahaa ja pientä osuutta omaan. Ostat sitten oman kun olet maksanut pois asumisoikeusasuntoon otetun laina. Voilaa! Näin minä teen ja ikää on nyt 38v. Tarkoitus olisi maksaa aso-laina (30 000e) pois 5 vuodessa, jonka jälkeen alan katsella omistusasuntoa.
Tosin en ole aso-asunnossa itse koskaan asunutkaan... Saatko itse maksettua 30 000e/5v pois asuntolainaa? Sehän on helposti 25% omistusasunnon hinnasta. JA kun asoon saa asumistukea, eivät asumiskustannukset ainakaan nouse nykyisestä. Saan itse aumistukea 280e/kk, maksan aso-lainaa pois korkoineen 240e/kk, väliin jää 40e, ja pystyn vielä säästämään ylimääräisiä lyhennyksiä varten. Puhdasta matematiikkaa.
Saa siihen vielä säästötilin korot päälle, jolla saa sen 30000€ säästettyä nopeamminkin kuin viidessä vuodessa, kun ei tarvitse maksaa lainan korkoja. En kyllä tajua tämän aso-asujan pointtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitimme asunnon maksun 3-kymppisinä ja toivon että olisimme tehneet sen jo aiemmin. Asuntolaina lyhenee melkein itsestään, no, aluksi teki tiukempaa, mutta sitten alkoi helpottaa. Asunnon arvo on noussut mukavasti näinä vuosina. Joskus se on maksettu ja melkein samalla vaivalla kuin vuokra-asunto.
Mieti mihin varat riittävät ja voit käydä pankissa lainaneuvottelussakin keskustelemassa.
Omassa ystäväpiirissäni jokainen perhe on ostanut asunnon ihan puhtaasti omin avuin ilman perintöjä.
Pk-seudulla asumme ja nyt puhun ihan tavallisista lähiöasunnoista, velkasummat n. 150 000- 200 000€. Kyllä tällaista lainaa pystyy lyhentämään kaksi keskituloista tai allekin. Omassa ystäväpiirissäni kaikki ns. normaalituloisia duunareita, lähihoitajia jne.
mikäli kaikki raha pitäisi ihan omin kätösin raapia kasaan eikä olisi mitään perintöjä tai vastaavaa, jolloin asiasta tulisi helpompaa.
Ei meilläkään ole varaa. Ei puhettakaan. Molempien nettopalkat satoja euroja alle 2000 euroa ja kuluja kuitenkin riittää kolmen lapsen taloudessa.
Ostat omistusyksiön samalta alueelta. Voit muuttaa sinne sitten mummona, mutta voit jatkaa elämääsi kuten olet tottunut.
1995. Laina-aikaa tuli silloin 18 vuotta ja kyllä se pitkältä ajalta tuntui. Mutta päätös tehtiin, koska rahaa siihen meni saman verran kuin vuokraankin ja jälkimmäinen tuntui tuhlaamiselta. Siitä vaihdettiin aikanaan isompaan. Nyt ollaan tilanteessa, että asuntolainaa jäljellä n. 20000 euroa ja vuokrat vastaavista olisi nyt isompia kuin meidän laina+vastike (yht. 600 euroa). Ikää nyt 40 v. ja elämää vallan jäljellä. Kerran on pidetty lyhennysvapaata, kun olin vuorotteluvapaalla. Vuokralla-asujalla ei ole lyhennysvapaaseen mahdollisuutta!
Älä pelkää lainanottoa, se on viisasta, jos osaa vaan elää menojensa mukaan. Ota sairaus- ja lainaturvavakuutus, niin jos jotain sattuisi, raha-asiat ei sotkeennu.
on täysin eri tilanteessa kuin te vuonna -95?
Asunnot ovat kalliimpia, laina-ajat pidempiä eikä odotettavissa ole enää sellaista arvonnousua mitä on nyt nähty. Jos ap nyt ostaa asunnon pienillä tuloillaan, se tuskin on maksettu 18 vuoden päästä.
1995. Laina-aikaa tuli silloin 18 vuotta ja kyllä se pitkältä ajalta tuntui. Mutta päätös tehtiin, koska rahaa siihen meni saman verran kuin vuokraankin ja jälkimmäinen tuntui tuhlaamiselta. Siitä vaihdettiin aikanaan isompaan. Nyt ollaan tilanteessa, että asuntolainaa jäljellä n. 20000 euroa ja vuokrat vastaavista olisi nyt isompia kuin meidän laina+vastike (yht. 600 euroa). Ikää nyt 40 v. ja elämää vallan jäljellä. Kerran on pidetty lyhennysvapaata, kun olin vuorotteluvapaalla. Vuokralla-asujalla ei ole lyhennysvapaaseen mahdollisuutta!
Älä pelkää lainanottoa, se on viisasta, jos osaa vaan elää menojensa mukaan. Ota sairaus- ja lainaturvavakuutus, niin jos jotain sattuisi, raha-asiat ei sotkeennu.
1995. Laina-aikaa tuli silloin 18 vuotta ja kyllä se pitkältä ajalta tuntui. Mutta päätös tehtiin, koska rahaa siihen meni saman verran kuin vuokraankin ja jälkimmäinen tuntui tuhlaamiselta. Siitä vaihdettiin aikanaan isompaan. Nyt ollaan tilanteessa, että asuntolainaa jäljellä n. 20000 euroa ja vuokrat vastaavista olisi nyt isompia kuin meidän laina+vastike (yht. 600 euroa). Ikää nyt 40 v. ja elämää vallan jäljellä. Kerran on pidetty lyhennysvapaata, kun olin vuorotteluvapaalla. Vuokralla-asujalla ei ole lyhennysvapaaseen mahdollisuutta! Älä pelkää lainanottoa, se on viisasta, jos osaa vaan elää menojensa mukaan. Ota sairaus- ja lainaturvavakuutus, niin jos jotain sattuisi, raha-asiat ei sotkeennu.
Heh. Meinaatko, että nyt olisi sama hetki ostaa kuin 1995 ja olisiko sama tilanne, jos nyt olisit ostamassa YKSIN sinulle ja kahdelle lapselle sopivaa asuntoa?
http://www.stat.fi/til/ashi/2010/03/ashi_2010_03_2010-10-29_kuv_005_fi…
Alkuperäiselle sanoisin, että säästä ensin 10-15% asunnon hinnasta ja mieti ostamista sitten. Jos tuntuu, että oman asunnon ostaminen on valovuosien päästä, niin säästä vaikka tuo 10-15% sijoitusasuntoon ja osta sellainen. Jonain päivänä sulla on siten sitten kuitenkin kiinteää omaisuutta.
Ja ei se vuokrallakaan asuminen yhtään pöllömpää ole, nimimerkillä niin asun itsekin.
sinänsä kannattaa mutta olisi kyllä hyvä olla säästöjä ja en tiedä antavatko pankit edes lainaa ellei niitä ole (oliko se 10% vai 15% asunnon hinnasta mikä piti olla heti?). Ja jos saat nyt asumistukia niin noin pienillä tuloilla tuskin saisit muutenkaan lainaa (ennen kuin olet töissä täyspäiväisesti).
Eikä vuokrallakaan ole huono asua jos haluat Helsingissä pysyä. Mieti siinä vaiheessa tuota ostoa kun opiskelut ovat ohi ja edes hieman niitä säästöjä.