Opettaien työn raskaudesta
Tuossa koulujen lomaketjussa käsitellään opettajan työtä ja sen raskautta, joka edellyttää pitkiä lomia palautumista varten.
Vilpittömästi, opettajat: oletteko todella sitä mieltä, että työnne on henkisesti jotenkin älyttömän paljon kuormittavampaa kuin muiden ihmisten?
Mieheni on opettaja, minä teen vaativaa asiantuntijatyötä yksityisellä sektorilla. Mieheni on ainakin täysin vilpittömästi sitä mieltä, että minun työtehtäväni ja -olosuhteeni ovat täysin toista luokkaa kuormittavuudessaan kuin hänen.
Myös palkkaus on asia, josta opettajat usein purnaavat, mieheni mielestä syyttä. Mieheni kuukausipalkka on 3700 euroa, minun 4100. Ja hänellä on lomaa se n. 13 viikkoa vuodessa, minulla viisi.
Mieheni kuukausipalkasta voivat opettajat päätellä, että ylitunteja on. Silti työ ei hänestä tunnu raskaalta, ja minuun verrattuna miehelläni on paljon vähemmän töitä.
Eduista ja työolosuhteista huolimatta en haluaisi vaihtaa alaa, koska en pidä opettamisesta. Lomia kyllä kadehdin :-) Mutta tämän viestini tarkoitus on nostaa esiin kysymys, että IHANKO TOTTA te opettajat keskimäärin koette oman työnne niin äärimmäisen rasittavaksi ja kuormittavaksi? Miksi?
Kommentit (112)
8 tuntia päivässä ja meillä on ne vaikeimmat tapaukset, jotka tarvitsevat suljettua palvelukotia.
Silti minulla on kesälomaa 4 viikkoa.
Erityisluokanopettajana joudun kohtaamaan psyykkisesti todella sairaita oppilaita. Henkisesti rankkaa ottaa päivästä toiseen lasten pahaaoloa vastaan. Myös kiinnipitoja meillä on viikottain. Tämän päälle vielä kaikki neuvottelut, opekokoukset, koulutukset yms.
Eli todella rankkaa on. Mutta myös antoisaa, muuten en tätä työtä tekisi, edes pitkien lomien toivossa. Palkka on huono verrattuna muihin 6v yliopistoa käynteisiin.
Opettajien palkka on pienempi, koska se jakaantuu myös kesälle. Jos ei pitkiä lomia olisi, kuukausipalkka olisi 1000€ enemmän.
Myös yksi pointti. Opetuksessa joudut olemaan koko ajan läsnä ja huomiokyky pitää olla huipussaan. VRT. joka päivä 6 h lastenkutsut kotona. Olisitko sinäkin loman tarpeessa?
Mikä on se perimmäinen syy? Palkka on melko kova, jos jakaa vuosipalkan yhdeksälle kuukaudelle. Silti se on akateemisesti koulutettujen ihmisten hyvää keskitasoa (ei huippua). Lääkärit ja hammaslääkärit ovat sentään lisensiaatteja (tienaavat kaksi kertaa niin paljon kuin opettajat), mutta DI:t ja oikeusoppineet ovat suorittaneet saman tasoisen tutkinnon kuin opettajat.
Onko syy se, että koska kaikki ovat olleet koulussa, kaikki (muka) tietävät, mitä se työ on, piti sitä sitten raskaana tai ei. Vai onko syy se, että opettajat ovat "ilkeitä" ihmisiä, koska he arvioivat työkseen av-mammojen lasten koulumenestystä ja sitä kautta jossain määrin myös yhteiskuntakelpoisuutta?
Miksi kaikki kadehtivat opettajia? Mikä on se perimmäinen syy?
Minä vaan ihmettelen suuresti sitä, että heillä on niin pitkät lomat. Siitä johtuen pienellä koululaisellani on pitkät lomat (13 viikkoa vuodessa). Minulla ei ole pitkät lomat (5-viikkoa vuodessa). Tästä syntyy ongelma, 13-5 = 8 viikkoa ongelmaa! Usko jo, ei ole mitään salattuja syitä.
Avaus ei ollut hyökkäys opettajia vastaan vaan ihan vilpittömästi olen kiinnostunut opettajien kokemuksesta työn kuormittavuuden suhteen.
Joku kysyy, olenko kateellinen - kuten avausviestissä tunnustan, niin lomista olen. Mielelläni lomailisin itse saman verran kuin opettajat. Toisaalta en mielestäni olisi hyvä opeettaja, liika kärsimättömyys on heikkouteni.
Mieheni opettaa kyllä hyvässä koulussa, sitäkin joku kysyi. Ja kysyttiin myös, mahtaako hän kertoa minulle kaiken - ei nyt joka päivä raportoi, mutta keskustelemme paljonkin kummankin työasioista. Ja selvää on, että itse koen työni kuormittavammaksi kuin mieheni omansa, mutta tämähän tosiaan riippuu monesta muusta seikasta myös kuin työn kuormittavuudesta sinänsä.
Varmasti on noin, että yläkoulun ja lukion kieltenopettaja pääsee monessa mielessä helpommalla kuin alakoulun luokanopettaja, esimerkiksi. Silti on vaikea uskoa, että opettajien työn kuormittavuus olisi kautta linjan siinä määrin suurempi kuin muiden asiantuntijatehtävien, että 2,5-kertainen loman tarve olisi perusteltu.
t. ap
kirjoitat, että "tosiasia on myös, ettei kuka tahansa pystyisi työhöni". Tämä on tässä asiayhteydessä täysin epäoleellinen argumentti, sillä juuri kenenkään työhön ei "kuka tahansa" pystyisi - ei sillä ole mitään tekemistä alkuperäiseen aiheen kanssa eli työn raskaus versus lomien pituus. Luulisi, että nimenomaan äidinkielen ammattilainen ymmärtäisi argumentoinnin profiilin? Työn vaatimukset ovat alalla kuin alalla muuttuneet yhä enemmän asiantuntijatehtävien ja henkilökohtaisen soveltuvuuden painottamisen suuntaan. Jopa vaikka niinkin yksinkertaisena yleisessä mielipiteessä pidetty kuin marketin kassan työ sisältää runsaasti tilannetajuvaatimusta, aggressiivisten ja päihtyneiden asiakkaiden kanssa toimeen tulemista ynnä muuta, joka ei kavennu pelkkään kasssakoneen näpyttelyyn. En itse ole kassa, työskentelen asiantuntijatehtävissä noin 2000e kuukausipalkalla. Itse olen työhönbi tyytyväinen, vaikka lomaa onkin vain normaali määrä. Siihen en ole tyytyväinen, että opettajien lomaa perustellaan työn raskaudella VERRATTUNA muihin asiantuntija-ammatteihin. Sen sijaan sitä voidaan perustella muilla syillä, joihin Voi esimerkiksi tuoda esille, että työn vaativuuden takia kokee ansaitsevansa hiukan paremman palkan kuin sellainen, joka voi tehdä hommansa rutiinilla ja unohtaa työpäivän päätyttyä. Tämä on keskustelupalsta, ei pelkästään jotakin muodollista väittelyä varten.
Opettajien lomamäärä mihinkään vertailuun työn raskaudesta tms. perustuukaan. Vaan siihen, että oppilaille tuo on katsottu hyväksi loman pituudeksi.
Ennen se taisi olla vieläkin enemmän:)
eivät opettajiksi. Minä uskon, että opettajat eivät ole ihan niin suurella kapasiteetilla varustettuja, kuin näihin vaikeampiin ammatteihin (valintakokeet, opiskelu) hakeutuvat eivätkä myöskään ole muuta työtä tehneet, joten eivät voi tietää työelämän kuormittavuudesta yleisellä tasolla.
eivät opettajiksi. Minä uskon, että opettajat eivät ole ihan niin suurella kapasiteetilla varustettuja, kuin näihin vaikeampiin ammatteihin (valintakokeet, opiskelu) hakeutuvat eivätkä myöskään ole muuta työtä tehneet, joten eivät voi tietää työelämän kuormittavuudesta yleisellä tasolla.
:D :D
Tervetuloa vantaalaiseen yläasteen lähiökouluun, nii n kasvatustyötä saa tehdä urakalla! Se on yläasteella se, mikä tekee työstä henkisesti rankkaa.
Minä saan reilun tonnin vähemmän. Ja voin sanoa etten ikinä jaksaisi tätä työtä ellei olisi näitä pitkiä lomia. Työtä teen kotonakin iltaisin ja usein puoleenyöhön saakka.
Tietysti työpaikkoja on erilaisia ja jollakin opettajalla voi olla kevyempää kuin toisella. Itse olen tapani mukaan löytänyt sen huonimmin palkatun ja raskaimman pestin :-( Mutta minkäs teet kun rakastat oppilaitasi.
eivät opettajiksi. Minä uskon, että opettajat eivät ole ihan niin suurella kapasiteetilla varustettuja, kuin näihin vaikeampiin ammatteihin (valintakokeet, opiskelu) hakeutuvat eivätkä myöskään ole muuta työtä tehneet, joten eivät voi tietää työelämän kuormittavuudesta yleisellä tasolla.
Olin luokkani priimus, kirjoitin kuusi laudaturia - ja hakeuduin opettajaksi. Joka alalla on lahjakkuuksia. Ja lahjakkuutta on monenlaista, myös sellaista, joka ei juurikaan koulussa esiin tule.
eivät opettajiksi. Minä uskon, että opettajat eivät ole ihan niin suurella kapasiteetilla varustettuja, kuin näihin vaikeampiin ammatteihin (valintakokeet, opiskelu) hakeutuvat eivätkä myöskään ole muuta työtä tehneet, joten eivät voi tietää työelämän kuormittavuudesta yleisellä tasolla.
Olin luokkani ja kouluni priimus, kirjoitin kuusi laudaturia - ja hakeuduin opettajaksi. Valitsin ammatin ja elämäntavan. Joka alalla, myös ei-akateemisilla, on lahjakkaita ihmisiä. Lahjakkuutta on monenlaista, myös sellaista, joka ei juurikaan koulussa tule esille.
ps henkisen työn raskautta on toisen vaikea mitata
Joten myös opettajat voisivat tämän muistaa :) Muutkin työt ovat henkisesti uuvuttavia kuin opetustyö.
eivät opettajiksi. Minä uskon, että opettajat eivät ole ihan niin suurella kapasiteetilla varustettuja, kuin näihin vaikeampiin ammatteihin (valintakokeet, opiskelu) hakeutuvat eivätkä myöskään ole muuta työtä tehneet, joten eivät voi tietää työelämän kuormittavuudesta yleisellä tasolla.
Voiko joku oikeasti olla tätä mieltä?!
Tässä on jo sanottukin, että erot voivat johtua persoonasta, että jotkut esim. pystyvät valmistelemaan tunnit tehokkaammin. Toinen ero on opetettavien aineiden välillä: on eri asia opettaa historiaa kuin liikuntaa. Kolmas mainittu on oppilaiden ikä: Lukiolaiset ovat motivoituneita oppijoita, ala-asteella työ on paljon myös hoitotyötä.
Neljänneksi on mainittu ns. hyvät koulut ja ei niin hyvät. Vanhemmat ottavat joissain kouluissa herkästi yhteyttä. Mainitsematta on vielä, että kouluissa on hyvin erilaisia ilmapiirejä. Rehtorin vaikutus on suuri. Joissain kouluissa on vain pärjättävä itsekseen, joissain saa tukea ja neuvoa kollegoilta ja rehtoreilta. Joissain kouluissa rehtori huohottaa niskaan kovine vaatimuksineen.
Näistä ja monesta muusta muuttujasta johtuen opettajan työ on sellainen cocktail, ettei edes opettajan työtä voi verrata toisen opettajan työhön. Kuten joku sanoikin, ei hommaa voi niputtaa ihan yksiselitteisesti yhteen. Tietysti sama pätee moneen muuhunkin alaan, mutta tässä nyt puhuttiin opetusalasta.
ne vähän hiljaisemmat (=ei parhaat mahd. sosiaaliset taidot) ja johonkin yhteen aineeseen (esim. kielet) hurahtaneet tytöt. Sosiaalisesti lahjakkaat ja muutenkin akateemisesti laaja-alaisemmin lahjakkaat hakeutuivat juuri lääkäreiksi, juristeiksi, DI:ksi jne.
eivät opettajiksi. Minä uskon, että opettajat eivät ole ihan niin suurella kapasiteetilla varustettuja, kuin näihin vaikeampiin ammatteihin (valintakokeet, opiskelu) hakeutuvat eivätkä myöskään ole muuta työtä tehneet, joten eivät voi tietää työelämän kuormittavuudesta yleisellä tasolla.
Voiko joku oikeasti olla tätä mieltä?!
Mulla oli joskus aikanaan kymmenen ylituntia, silti palkaksi jäi vain reilut 3000 euroa. Ja opetustunteja siis koko vuoden keskimäärin 33 viikossa, mikä oli kyllä niin paljon, että vaikea on lukujärjestykseen saada mahtumaan enemmän.
Silloinhan tämä vertailu olisi OIKEAA vertailua, eikä mutuun perustuvaa. Esim 5 vuotta muulla alalla niin johan olisi kokemuksen tuomaa luotettavuutta vertailla!
Lomat ja kaikki. Eikä jonkun kirjoittajan mukaan tarvitse olla edes se penaalin terävin kynä, jos opettajaksi pyrkii ;)
Muistaakseni joskus 1950-luvun lopussa opettajien palkkaus muuttui. Siihen asti opettajat saivat palkan vain yhdeksältä koulukuukaudelta. Tämä palkkasumma jaettiin sitten muutoksen jälkeen 12 kuukaudelle, jolloin kuukausipalkka pieneni. Eli asian voisi ajatella niinkin, että opettajat ovat varsin kovapalkkaista väkeä, mutta tekevät työtä vain yhdeksän kuukautta.
Minulle kävisi tuo vanhakin vaihtoehto palkanmaksun suhteen. Totta tosin on, että silloin on osattava olla säästäväinen ja panna rahaa kesäksi sivuun.
Suosittelen tätä ammattia, lämpimästi. Arvostan myös lasteni koulutettuja opettajia - haluan, että lapseni nimenomaan oppivat koulussa jotain.
Mutta olen työskennellyt nuorempana tehtaassa kolmessa vuorossa. Kyllästyin työn raskauteen ja luin luokanopettajaksi.
Nyt vien aina saman ryhmän ykkösestä kolmoseen ja palaan aina uuden ikäryhmän kanssa ykköseen.
Ihanaa työtä ja helppoa ja ihanan lyhyet päivät. Ei tarvitse yöllä seisoa linjan vieressä ja yrittää olla skarppina. Ei ole univelkaa, ei pitkiä päiviä ja lomat ruhtinaallisia.
Palkka toki voisi olla isompi. Mutta toisaalta...raha ei ole niin tärkeää kuin oma aika.