Opettaien työn raskaudesta

Esim. lukion matematiikan ja fysiikan opena pääsee helpolla varsinkin kymmenen eka vuoden jälkeen... Ei enää varsinaista kasvatustehtävää, tunnit pysyvät samanlaisina, oppilaat motivoituneita :)



Toista on esim. äikänopella, paljon enemmän konkreettista työmäärää.



Henkisesti raskainta mielestäni alakoulun opella, kasvatustehtävää niin paljon kuin myös yläkoulun opella.

Olen kaikkia noita hommia tehnyt (paitsi opettanut äikkää), joten kokemusta on!

yksityisen sektorin esimiestehtävistä opettajan hommiin. Entisessä työssäni tein paljon ylitöitä, tulospaineet olivat suuret jne. normaalia yksityisen sektorin työtä. Nyt olen lukion äikän ja kirjallisuuden opettajana.



Minusta nykytyöni on raskaampaa kuin edellinen, samalla kuitenkin mielettömän kiinnostavaa ja antoisaa. Töitä on paljon (isot ryhmät, paljon luettavia tekstejä, paljon ylitunteja eli myös paljon tuntien suunnittelua). Olen tehnyt koko syksyn ajan rutkasti töitä sekä koululla että kotona, koen kyllä ansainneeni tämän joululoman (joka loppuu uuteenvuoteen, jotta ehdin korjata koeviikon tuotokset ja suunnitella uuden kurssin tunnit). Ja jotta kukaan ei liikaa kadehtisi, kerron vielä, että olen äitiyslomasijaisena eli olen kesän sitten työttömänä...



Mutta kuitenkin: vaikka työ on minusta rankempaa kuin asiantuntija- ja esimiestyö yksityisellä sektorilla, se on silti niin paljon kiinnostavampaa, että en kadu vaihtamista hetkeäkään.

Itselläni on 5-6 välituntivalvontaa, jotka on usein sijoitettu hyppytuntien väliin. Hyppytuntien aikana suunnittelen aina tunteja, kopioin monisteita ja teen niitä kuuluisia kokeita (31 kpl mrkitsee, että saan väsätä niitä aika tavalla, kun en sitä kokeen tekemistä voi kuitenkaan aloittaa elokuussa, kun ei koealuekaan ole vielä täysin selvillä). MOnesti olen yhteydessä vanhempiin sähköpostitse, laitan päivän poissaolot ja merkinnät koneelle. Opetus on jakautunut aika tasan 8-15 välille, viimeinen tunti hurahtaa poissaolomerkinnöissä ja seuraavan päivän ekan tunnin suunnittelussa (otan työvälineitä esille ja käyn netissä tarkistamassa uusimmat tiedot). Yhtenä aamuna opetus alkaa klo 10 ja yhtenä aamuna klo 9. Näinä aamuina etsin Hesarista lehtileikkeitä, joita käsittelen tunneilla ja pidän tukiopetuksen ennen kokeita. Yhtenä iltapäivänä pääsen jo klo 13. Tällöin lähden myös töistä klo 15 ja käytännössä tämä päivä on se, jolloin teen yleensä kokeita, kun iltapäivisin on rauhallisempaa, pystyy keskittymään ja saa koneen käyttöönsä. Jos ehdin, tarkistan joskus myös kokeita tällaisella pidemmällä jaksolla, mutta harvemmin ehdin ja pääasiassa tosiaan tarkistan kokeet kotona, ellei koulussa ole jotain poikkeuspäiviä, jolloin jäisi aikaa enemmän. Kokeeni tehtävät eivät ole sellaisia, että voisin esim. välitunnilla niitä ohimennen korjata (yksi tehtävä kokeessa on periaatteessa tällainen, mutta korjaan aina yhden kokeen kerralla, en tehtävittäin, joten kokeen tarkistamisessa täytyy olla kunnolla keskittymisrauhaa, jotta ei tule tehtyä virheitä.



En yleensäkään hutaise tai tee sinne päin asioita vaan tunnitkin suunnittelen siten, että ne on suunniteltu. Vuosien kokemus toki tekee hommasta helpompaa, kun on jo valmiita tehtäviä ja monisteita. Mutta kirjasarjat ovat vaihtuneet ja tiedot ovat vaihtuneet, joten edelleen viikottain täytyy tehdä myös uusia tehtäviä. Lisäksi en pidä pelkkiä perustunteja vaan teemme paljon ryhmätöitä ja käytän erilaisia opetusmenetelmiä, joten niiden suunnitteluun menee todellakin aikaa. Edelleenkin myönnän, että pelkillä perustunneilla ja vuosien takaisilla tehtävillä pääsee helpommalla ja se olisi etuni mukaista, mutta näissä asioissa ajattelen yleensä myös oppilaan etua. En halua jokaista tuntia hutaista kasaan - toki kiireaikoina näitäkin tunteja on tullut pidettyä. :(



Lisäksi opettajan työtehtäviin kuuluu erilaisia lisätöitä, joita hoidetaan viikottain esim. KiVa-kouluprojekti, tukioppilastoiminta, teemapäivät jne. Itse olen yhdestä tällaisesta vastuussa, ja sen lisäksi, että tapaan tähän ryhmään kuuluvia oppilaita viikottain, tapaan myös muita vastuussa olevia aikuisia pikapalavereissa lähes viikottain. Tällä hetkellä minulla ei ole omaa valvontaluokkaa (ekaa kertaa 10 vuoteen!), mutta se työllistäisi vielä aivan toisella tavalla. Vielä huomauttaisin sen, että edellisenä vuonna opetustunteja minulla oli 28 sekä valvontaluokka, jonka kanssa suunnittelimme ja toteutimme leirikoulun. Tuona vuonna en kovin innovatiivisia tunteja pitänyt, joten nyt tänä vuonna on myös "pakko" päivittää tilanne, jotta en tee asiavirheitä tilanteiden muuttuessa koko ajan.



Myönnän, että voisin tehdä asiat itselleni helpommaksi. Mutta kenen etua se ajaisi paitsi omaani? Kaikissa ammateissa voi homman tehdä niin, että se on tehty tai sitten, että se on tehty hyvin. Valitsen mieluummin jälkimmäisen.

työn raskaus perustuu siihen, että nykyisin jopa lukiossa on työssä enenevässä määrin kasvatustyötä ja siihen menee paljon aikaa ja voimavaroja.

ja on ollut todella loman tarpeessa nyt joulun allakin, vaikka rutiineja todella löytyy jo 15 vuoden kokemuksen jälkeen työn suunnitteluun jne. Itse koen, että työ on muuttunut vuosien saatossa tosi paljon raskaammaksi. Urani alkuvuosina työni koostui opetustyöstä ja sen suunnittelusta. Opekokous oli varmaan kerran kahdessa viikossa, ja hiukan yhteydenpitoa vanhempiin. Nykyisellään opetustuntien ja suunnittelun lisäksi työhöni kuuluu lähes joka viikko kokouksia noin 3 tuntia, vanhempaintapaamisia ainakin pari tuntia, yhteydenpitoa erilaisiin tahoihin tunti pari, kaikenlaista ops-työtä, pakollisia palkattomia koulutöitä ja yhteydenpitoon vanhempiin menee parhaillaan tunteja päivässä. Tuntuu, että töistä ei ehdi kotiin ollenkaan ja illalla on pakko vielä tehdä töitä kotona. Palkkakaan ei mielestäni ole kovin kaksinen, mutta tähän samaan opetustuntimäärään kielten opettajalla voi ollakin jo kokonainen päivä viikossa ylityötunteja, joten palkkakin muodostuu tietenkin paljon korkeammaksi.

väität. Opettajan peruspalkkakin on suurempi, kuin mitä sinä sanoit palkkasi olevan, ja lisäksi määrävuosikorotuksia sinä olet saanut jo useamman, joten palkkasi on jo vähintään n. 2800. Sen lisäksi, jos olet esim vastuussa tukioppilaista, saat siitä lisäkorvausta. Opettajilla kun nimenomaan maksetaan tehdyn työn mukaan.



Minun koulussani on yli 50 opettajaa, eikä paikalla ole enää kolmen jälkeen kuin muutama ihminen, lähinnä ne, joilla on virka-aika, eli rehtori, kuraattori, kanslisti jne. Ja sitten muutama sama ope, jotka tekevät koulussa hommansa mieluummin kuin kotona. Aika montaa on turha tavoitella koululta sen jälkeen, kun oppituntien päättymisestä on kulunut yli tunti.



Jotkut ihmiset tekevät asiat hitaammin kuin toiset, mutta sitten kun tapaa näitä opeja, jotka istuvat opehuoneessa kahvikupin ääressä kokonaisen hyppytunnin valittamassa sitä, miten taas valvoivat aamuyöhön koulutöitä tehdessään, niin tulee mieleen, että voisi sen oman työnsäkin organisoida tehokkaammin.

Palkkani on 2573 euroa eli olit oikeassa. Elin vielä menneessä... :) 10 vuotta töitä tulee täyteen alkuvuodesta, joten saan varmaan korotuksen.



Palkkani tuntuu erityisen vähäiseltä edellisvuoteen verrattuna, jolloin ylitunnit nostivat palkkani 3000 euron pintaan. Työkaverini taas on saanut enemmän lisiä (niitä on tässä meidän välissä lakkautettu), ja hänellä palkka on miniminäkin aina yli 3000 euroa (tosin hänellä on myös yksi maksullinen lisätehtävä ja lv-tehtävät).

mä olen kka ja pystyn sijaistamaan opettajia koska vain, oli kyse erityisluokasta tai normi. En koe sitä todellakaan vaikeana.

Nyt olen hakenut opiskelemaan päihdetyötä ja uskoisin sen olevan tuhat kertaa rankempi ala kuin opettajan ammatti!!!

Oikeastaan mikä tahansa sosiaaliala on.

työ pitää osata tehdä "riittävän" hyvin. Se on edelleen työntekijän oma valinta, jos haluaa käyttää kohtuuttomasti aikaa työhönsä. Onhan ihmisiää, jotka siivoaa 8 tuntia pientä kolmiota tarkkaan pyyhkien jokaisen kulman ja on ihmisiä, jotka siivoaa kämpän enemmän sinnepäin tunnissa. Sitä voi miettiä, kumpi on järkevämpi ja se tunnin viikkosiivouskin ajaa asiansa ja asunto on todennäköisesti ihan viihtyisä.



Tässä päästään taas naisten ongelmaan. Jos palkka on vaikka tuon 2600, niin työtä tehdään sen verran, kun kokee tarpeen tuota rahaa vastaan tehdä. Niin ne miehetkin tekee. Ei tarvi heittäytyä marttyyriksi, kun se kerran on oma valinta tehdä liikaa. Opettaja voi olla hyväkin ja pidetty, vaikka ei jokaista uusinta menetelmää testaakaan. Omilta kouluajoilta nuo "pedagogihirmut" on juuri niitä, joiden tunneilla ei sen säätämisen takia oppinut kovinkaan hyvin. Meidän historian opettajakin aina havainnollisti kaiken maailman seteleillä tunteja ja me oltiin ihan pihalla. Pidettiin huonona opettajana, kun tunnit oli sekavia ja ryhmätyöt tarkoitti lusmuilua. Tilalle tuli toinen, joka kävi vanhanaikaisesti kappaleen kerrallaan ja vihkoon siitä ydinkohdat. Opettajaa pidettiin hyvänä ja jo alkoi jäädä asiat mieleen.



Onhan se arvostettavaa, että pyrkii tekemään työnsä viimeistä pilkkua myöten hyvin, mutta vähempikin riittäisi. Sellaisia ihmisiä pidetään tehokkaina, jotka osaa keskittyä olennaiseen ja joskus mennä sieltä, missä aita matalin.



Kohtuus kaikkeen.

Olen historian- ja yhteiskuntaopinpoettaja, ja meillä on työmäärärään nähden suurin opetusvelvollisuus, sama kuin matematiikanopettajilla, vaikka valmisteluun helposti menini saman varran kuin äidinkielenopettajalla. Sen olen todennut, että tunnit voi vetää lonkalta rutiinilla, ja silloin työn jälki menetelee, tai sitten tunteihin voi panostaa ja ne voi tehdä todella korkeatasoisiksi. Kun opettajalla on kunnianhimoa, sitä tietenkin toivoisi, että oppilaille saisi antaa kaikkein parasta mahdollista opetusta. Olen kuitenkin havainnut, ettei päivän tunnit riitä tähän vaikka työskentelen illat läpi ja useita tunteja sunnuntaisinkin. Olen nyt päätynyt sellaiseen ratkaisuun, että vedän osan tunneista rutiinilla ja suon itselleni heikommat tulokset, ja osan teen sitten parhaani mukaan. Jos opetusvelvollisuuttani pienennettäisiin, tekisin työni paremmin, nyt en kartakaikkiaan jaksa.



Mieheni on johtavassa asemassa liikeelämässä ja arvioisin työn suunnilleen yhtä raskaaksi. Kummatkin ollaan langanpäässsä ympäri vuorokauden, ja vastuuta on niin mahdottomasti. Hänen palkkansa on kuitenkin kolminkertainen minun palkkaani verrattuna. Toisaalta minun työni on myös tavattoman antoisaa ja itse opetustilanne ja oppilaat antavat voimia jaksaa työn muut, paljon rankemmat puolet.



Lomat ovat toki yksi opetustyön suurista eduista, mutta eipä niitä sitten muita paljon olekaan. Esim. lomamatkat on aina suoritettava koulujen loma-aikaan jolloin hinnat ovat kalleimmat. Jos lomia vähennettäisiin lisääntyisi taatusti opettajien työuupumus ja pätevien (sekä muodollisesti, että henkisesti) opettajien palkkaaminen olisi entistä vaikeampaa.

ps henkisen työn raskautta on toisen vaikea mitata

t. 30 v opena

mä olen kka ja pystyn sijaistamaan opettajia koska vain, oli kyse erityisluokasta tai normi. En koe sitä todellakaan vaikeana.

Nyt olen hakenut opiskelemaan päihdetyötä ja uskoisin sen olevan tuhat kertaa rankempi ala kuin opettajan ammatti!!!

Oikeastaan mikä tahansa sosiaaliala on.

En minäkään koe sijaistamista vaikeaksi. Se "oikea" opettaja on yleensä laittanut ohjeet ja tehtävät valmiiksi, sen kun vain menee sinne luokkaan ja pitää ne pennut hiljaisina - tai jos ei hiljaisina, niin luokassa. Joo, ei se sijaistaminen varmaan ole juuri missään ammatissa niin kovin vaikeaa...

Eli opetan omaa ainettani ja sen ohessa teen hallintotöitä noin 10 h viikossa. Opetan keskimäärin 18 tuntia viikossa ja lisäksi osallistun oppilashuoltoryhmän työhön. Valmistelen tuntini järkevästi (kyllä yli kymmenen vuoden kokemuksella jo joku rutiinikin pitäisi tulla...) Eikä siinä ole mielestäni mitään pahaa, että käyttää myös aikaisemmin tehtyjä/muiden tekemiä materiaaleja. Opetustyö tehdään kuitenkin lopullisesti ryhmän kanssa eikä monisteilla. Matskut vaan täytyy pitää järjestyksessä ja oma aine pitää olla varmasti hallussa. En siis mitenkään kannata "kalvot vaan mukaan ja tunnille" -ajattelua, mutta joku järki valmistelussakin.



Tuo työmäärä on mielestäni ihan kohtuullinen. Opetusvelvollisuuteni on 23, mutta tuo opetustuntien vähyys johtuu siis näistä muista hommista, joihin menee reilustikin se 10 tuntia. Kuitenkin minulle riittää se 8/9-16 siihen, että teen työni ihan kunnolla.



Olen mielestäni saanut työn/vapaa-ajan sopivaan suhteeseen ja olen siihen erittäin tyytyväinen. Miksi pitäisi potea huonoa omaatuntoa, jos en koko elämääni turhaa työn tekemiseen?

on kauheesti eroa siinä, miten opettajat työtään tekee. Yks jättää tehtävät ja häipyy loppupäiväksi (aika usein jopa). Toiset taas valmistelee tunnit huolella ja tekee työnsä kunnolla.

Yläkoulun tai lukion kielenopettajan työ on hyvin erilaista, kuin vaikkapa ensimmäisen luokan luokanopetajan työ. Miehesi tuskin pukee oppilaitaan eteisessä, selvittää riitoja lähes joka välitunti, siivoaa oksennuksia pois lattioilta tai syö joka päivä kymmenessä minuutissa vähän jotain, kun samalla pitää valvoa ruoan ottamista ja ruokailua. Tunneilla opettajalla ei juuri ole mahdollisuutta istua, jos haluaa tehdä työnsä hyvin.

Itse teen edellä mainittuja asioita, eikä päiviini kuulu yleensä taukoja ennen kuin oppilaat ovat lähteneet kotiin. Sitten vedän vähän henkeä, pidän yhteyttä koteihin, suunnittelen opetusta ja valmistelen materiaalia. Opetettavia aineita on enemmän, eikä niihin ole kaikkiin samanlaista valmista pakettia cd-levyineen kuin kieliin. Esimerkiksi uuden käsityön opettamiseen tarvitsee mallityön eri vaiheineen, ja se on opettajan itse tehtävä.

Töissä menee joka päivä noin klo 8-17, arviointien aikaan enemmänkin. Palkka on noin 2300€/kk. En koe tekeväni miehesi kanssa samaa työtä.

Mieheni on kieltenopettaja ja todella hyvä ja pidetty työssään. Hän valmistelee tunnit hyvin, mutta toisaalta on nopea valmistelemaan niitä. Tekee paljon omaa oppimateriaalia.

Opettajan työssä mieheni näkee muihin töihin verrattuna henkisesti erittäin helpottavana sen, että työtä saa tehdä itsenäisesti, itselleen sopivalla tavalla. Ylemmältä taholta työhön ei puututa, kunhan oppilaat ja heidän vanhempansa ovat tyytyväisiä. Näin on hänen kohdallaan aina ollut.

Vierestä mieheni seuraa kauhuissaan, miten yksityisellä sektorilla saa tämän tästä vähemmän rakentavaa palautetta, joskus syystä ja useimmiten syyttä. Nyt en siis puhu itse saamastani palautteesta vaan työpaikallani muihin henkilöihin kohdistuvasta. Ei kuulemma kestäisi viikkoakaan minun työpaikallani.

Mieheni mielestä on täysin opettajasta kiinni, kuinka kuormittavaksi ja raskaaksi työ muodostuu. Luokassa vallitsee sellainen ilmapiiri, millaisen opettaja sinne luo.

Uskon että kieltenopettaja pääsee helpommalla kun joku muu. Kerran teet materiaalit niin niillä voi vetää vuodesta toiseen.



Opetan 2.asteella ruokatuotantoa ja jokaisessa päivässä on haastetta ja monta muuttujaa. Aloittavan luokan kanssa ensimmäinen syksy on haastavinta.



Oppilaita on n. 20 ja taitotaso vaihtelelee. Jotkut eivät osaa kouluun tullessaan kuoria edes perunoita.



Silmät saa olla selässäkin. Otan työni vakavasti, minun kanssa opitaan.



Riippuu jaksosta miten kuormittavaa työ on.



Opettajuutta on monenlaista. Jokaiseen ammattikuntaan mahtuu niitä jotka tekevät työnsä tyydyttävästi, hyvin tai kiitettävästi.

Oikiksessa oli kyllä kaikenlaisia tyyppejä, ei todellakaan pelkkiä valioyksilöitä ;))

eivät opettajiksi. Minä uskon, että opettajat eivät ole ihan niin suurella kapasiteetilla varustettuja, kuin näihin vaikeampiin ammatteihin (valintakokeet, opiskelu) hakeutuvat eivätkä myöskään ole muuta työtä tehneet, joten eivät voi tietää työelämän kuormittavuudesta yleisellä tasolla.

etpä paljon ole selvittänyt pohjatietoja. Tiesitkö, että esim. luokanopettajakoulutukseen on vaikeampi päästä kuin vaikka lääkäriksi? Sinne kun hakijoita riittää. Ja jonkinasteinen ongelma nimenomaan on se, että luokanopettajista suurin osa on niitä luokkansa parhaita kympin tyttöjä...

Itselläni on kaksi maisterintutkintoa ja voin sanoa, että opettajan työ on huomattavasti rankempaa! Mutta kuten joku toinenkin aiemmin sanoi, pidän sitä myös niin antoisana, että jaksan rankkuudenkin sen voimalla. Mutta täytyy kyllä sanoa, että jos lomat vähenisivät esim. 5 viikkoon vuodessa, tämä ope vaihtaisi alaa. En jaksaisi mitenkään sellaisella toipumisajalla!

ja sehän ei ollenkaan pidä paikkaansa. Opettajille maksetaan opetustunneista. Lisäksi palkkaan kuuluu yt-aika, mikä kattaa ainakin meillä opekokouksen.Suunnittelutyöstä, kaikenmaailman ops-töistä, vanhempainvarteista ja -illoista, palavereista vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa, oppilashuoltokokouksista jnejne. ei makseta yhtään mitään.