Te eroajat / eronneet! Tajuatteko te, että olette itse valinnoistanne vastuussa?
Te olette itse päättäneet lähteä parisuhteeseen (tavalla taikka toisella) epäsopivan kumppanin kanssa, ja valinneet tuoda siihen suhteeseen lapsen.
Ymmärrättekö te edes tätä perusasiaa elämästä?
Aikuinen kantaa aikuisen vastuun tekemistään valinnoista - aina!
Kommentit (224)
Kyllähän puolisoa valitessa kannattaa hetki miettiä jaksaako tuon ihmisen kanssa elää arjessa- ja näin yleensä vanhempana tekeekin- mutta kyllä kaikinpuolin varmistettu ja turvattu elämä on enemmänkin elämänpelon hallintaa kuin elämää.
Itse juuri eronneena pienen lapsen äitinä olen nyt onnellisempi kuin pitkään aikaan. Kyllä, minäkin mietin lapsen etua, pysyäkö yhdessä onnettomana vain, jotta lapsella olisi ydinperhe. Mies olisi näin tahtonut, suhteessamme minä olin se, joka oli onneton. Pohdin moneen kertaan, että kuinka on edes mahdollista, että parisuhteen osapuolet ovat näin erimieltä suhteensa tilasta?!
Tulin siihen lopputulokseen, että onnellinen vanhempi jaksaa panostaa täysillä lapseen. Miehenikin lopulta ymmärsi, että me vain kasvoimme erilleen. Olemme todella hyvissä väleissä nyt, ja se on kovan työn tulos. Minä olen työni tehnyt. Hän olkoon onnellinen, minä olen ja toivottavasti lapsemme tulee myös olemaan.
perhebarometrin mukaan avioliiton, joka on päätynyt eroon keskimääräinen kestoaika on 12 vuotta, Helsingin seudulla seitsemän vuotta. Naiset ovat keskimäärin 40,5 vuotiaita erotessaan, miehet 42,8v.
Avioerot ovat yleisempiä kaupungissa, kuin maaseudulla.
Tuleva puoliso oli tunnettu ennen avioitumista keskimäärin eronneilla noin neljä vuotta, avioliitossa olevilla n. viisi vuotta. Tässä erot olivat kuitenkin erittäin suuria: avioliitossa edelleen olevien tuntemisaika ennen avioitumista vaihteli kahdesta kuukaudesta aina kahteenkymmeneenviiteen vuoteen ja vastaavasti eronneilla kuukaudesta kahteenkymmeneenkolmeen vuoteen.
Eronneista selvästi suurempi osa koki menneensä liian varhain naimisiin. Eronneiden naisten keskimääräinen avioitumisikä oli 22-v. ja miehillä 24-v. kun naimisissa edelleen olevien vastaavat iät naisilla 27 ja miehillä 29-v.
Perhebarometri 2003/väestöliitto
Aikuiset ihmiset keskustelevat tuollaisista asioista jo hyvin paljon aikaisemman tuttavuuden perusteella ja ovat valmiimpia sitoutumaan, kuin nuoremmat ihmiset. Lisäksi biologinen ikäkin tulee vastaan, ei voi odotella ja katsoa tuleeko tästä jotain vai ei. Ja parisuhde voi silti olla aivan yhtä hyvin onnistunut valinta lyhemmänkin tuttavuuden jälkeen.
Millä todennäköisyydellä väität noin? Mikä on perustelusi, ap? Jos avioliitot päätyvät eroon tilastojen mukaan n. 15 avioliittovuoden jälkeen, kysymyksessä harvemmin todellakaan on ensinnäkään nuoret ihmiset tai ihmiset, jotka eivät olisi tunteneet toisiaan tarpeeksi kauan.
Miksi haluat vääntää kaikki ihmiset yhteen ja samaan muottiin? Oletko itse onneton omassa suhteessasi, etkä uskalla lähteä, vai mistä syystä nostat itseäsi noin kovin jalustalle ylemmäs muita?
Entä sitten jos oma aviomiehesi lähtisi, kuolisi tai jättäisi sinut, miten kestäisit sen? Elämässä on niin paljon asioita, joihin ei itse voi vaikuttaa. Vai väitätkö, että olisi pitänyt tietää ennalta, että toinen sairastuu tai kuolee onnettomuudessa?