Sukulaisnaisen vierailu...

En jaksa!



Tämä tätönen tunkee ja tunkee. No, kävi tuomassa lahjoja (krääsäleluja, vaikka miljoona kertaa sanoin, ettemme niitä haluaisi).



On täysin hysteerinen lastemme kanssa. Tyyliin:



Ei voi soittaa ovikelloa, koska koiramme haukkuu ja lapset voi säikähtää. Just. Niin kuin se ovikello ei lapsiperheessä soisi tämän tästä kun kavereita ramppaa ja se koira on ollut meillä aina ja lapset tasan tottuneet tähän pikkuruiseen koiraamme.



Rupesi pelaamaan lasten kanssa tietokonepeliä mieheni uudella työkoneella. Tulos: kaatoi maitokahvit koneeseen, kun haki omin päin kahvit keittiöstä. Minä kun kohteliaana kysyin, juoko kahvia. Tarkoitus oli siis kattaa jouluinen juhlapöytä.



Penkoo kaikki lastentavarat mullin mallin, eikä vahingossakaan kerää mitään. Juuri edellisenä päivänä oli siivottu joulua varten. Tiesi vielä että olin sairastellut ja että se siivoaminen oli normaalia työläämpää tänä jouluna. Ei, kaikki sängynaluslaatikotkin vedetty auki, muovailuvahat levitetty lattioille jne.



Ei lähde kulumallakaan. "Piipahdus" kesti 7 tuntia. Lähtöä ja itkunsekaista eroa lapsista teki kolme tuntia. Sillä seurauksella että lapsetkin loputkin roikkuivat hänessä väsyneinä että "älä mene, älä mene".



Ja kaiken huipuksi SOITTAA meille päästyään kotiin, lapsen puhelimeen "sanoakseen hei, hei". Kun kuulemma jäi niin paha mieli, kun lasten oli hänestä niin vaikea erota. No kiva, ei kun uudestaan hysteria päälle juuri ennen nukkumaanmenoa.



Ja lähtiessä jankkasi ja jankkasi kuinka kyllä tulee meille joululomalla, jos vaan me vanhemmat ei estetä.



Argh. Ei siis minkäänlaisia käytöstapoja! Argh ja argh.