Lue keskustelun säännöt.
Lapsellinen nelosluokkalainen tyttöni
22.12.2010 |
Tyttöni on aina ollut jotenkin lapsellisempi kuin muut ikäisensä. Ihan kuin tulisi vuoden muita perässä kaikessa ikäisiäään...
Nyt olen huomannut että luokkalaisensa tytöt jo mukamas "seukkaavat" poikien kanssa, käyvät keskenään kaupungilla, eivät leiki (solaavat ulkona poikien kanssa tai vaan oleskelevat jollain ja juttelevat)... Moni myös jo meikkaa ym...
Oma tyttöni vaan tykkäisi leikkiä, ei tajua poikien päälle jne..
Sohlaa menemään ja on ihan lapsi vielä. Ja tykkään että on lapsi vielä kun on kuitenkin vasta 10v.
Ja nyt tuntuu että luokkakaverit ovat alkaneet vähän "pistellä" tytärtäni sanoillaan. Sanovat jotain ja kun tyttö silmät kirkkaana tajuamatta ironiaa, hymyilee tai nauraa heille, on näillä muilla tosi hauskaa.. En osaa oikein selittää tätä naljuilua, mutta itse jotenkin vaistoan sen vaikka tyttö ei. Tyttö on niin luottavainen ja hyväsydäminen että ihan välillä tosissaan ottaa päähän kun luokkakaverinsa ovat muka niin isoja että kokevat oikeudekseen nauraa lapsellisemman kustannuksella.
Tytöllä on muutama kaveri luokalla mutta ei sitä paasta kaveria. Tai on paras kaveri mutta tämä paras kaveri ei pidä tyttöäni parhaana kaverinaan.
Onko muilla samaa ongelmaa? Ja mitä tässä tekisi? Tai voiko tehdä mitään. En nyt varmaan voi alkaa kasvattamaan tyttöä isommaksi kuin on...
Kommentit (8)
Kaverit vaihtoon, ei lupaa kovin hyvää teini-ikään... kyllä 10-vuotiaiden kuuluu leikkiä ja harrastaa lasten juttuja!
Aika kamalalla alueella asutte, jos tuo on normi 10-v teillä päin!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välillä iso, välillä ihan vauva. Äsken katsoi 4v pikkuveljen kanssa teletappeja!
lapsi, joka sitten leikkiikin mielellään vuotta nuorempien kanssa, koska heidän kanssaan hän saa olla se iso ja tietävä. Kaikki kehittyvät omaa tahtiaan, turha kiirehtiä.
hän on normaali. Liian varhainen kasvu ei ole normaalia. Ollaan ylpeitä normaaleista tytöistämme!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä kuulostaa ehkä julmalta, mutta jos tyttö ei itse tajua närppimistä niin ehkä odottaisin vielä. Vaikka eihän kiusantekoa tietysti pitäisi hyväksyä. Voi olla, että jo kesään mennessä tyttösi onkin ihan muiden tasalla, ne asiat tapahtuu niin nopeasti.
Kummityttöni on aika samanlainen. Hän on nyt jo tosin yläasteella, mutta on tosi lapsellinen edelleen. Hänelle apuna on olleet harrastukset, joiden kautta hän on saanut kavereita - suurin osa nuorempia tosin, mutta harrastusten puitteissa se ei haittaa.
Varmaan muutenkin yrittäisin tukea lapsen itsetuntoa ennemmin kuin pyrkisin muuttamaan häntä johonkin suuntaan. Jokaisella on kuitenkin oikeus olla juuri omanlaisensa. Yrittäisin myös jutella lapsen kanssa kaverisuhteista jne. läheiset välit kotona vahvistavat kaveripiirin paineita vastaan. Naljailuun puuttuisin tarvittaessa niin, että varoisin kuitenkin nolaamasta omaa lasta.
kiusanteon ja naljailun, mutta ajattelee että hymyilemällä ja "olemalla mukana" siitä pääsee eroon.
Olin itse samanlainen tuossa iässä, leikin legoilla ja pojat olivat vaan kavereita jos sitäkään. Kuuntelin Rölli-kasetteja ja leikin mielikuvitusleikkejäkin. Luokan "isot tytöt" kiusasivat, mutta minä vaan hymyilin kun en keksinyt muutakaan.
Anna lapsesi olla lapsi niin kauan kuin hän haluaa. Jos kiusaamista tosiaan ilmenee, siihen on parasta puuttua NYT.