Lue keskustelun säännöt.
Voiko Suomessa ottaa kaksiosaisen sukunimen ilman väliviivaa?
21.12.2010 |
Esim. Lahti Nygren (eikä siis Lahti-Nygren). Ulkomaillahan näin kai yleensä on, esim. Courtney Arquette Cox. Ja espanjalaisillahan on sekä isän että äidin sukunimi, esim. Lopez Gonzales.
Olen menossa naimisiin ja haluaisin jättää väliviivan kaksiosaisesta sukunimestä pois jos se on sallittua. Virallinen nimi täytyy ilmoittaa papille annettavassa paperissa.
Kommentit (61)
Jos asuu Ruotsissa ja on Ruotsin, Suomen, Norjan tai Tanskan kansalainen niin nimensä voi muuttaa Ruotsin lain mukaiseksi.
Mutta tätä muutosta ei välttämättä hyväksytä sitten omassa maassa eli se kannattaa varmistaa sitten erikseen jo ennen nimenmuutosta.
Eli jos lapsi olisi Suomen ja Ruotsin kansalainen ja muuttaisi perheen kanssa Ruotsiin, nimen voisi siellä muuttaa kaksiosaiseksi (isän + äidin sukunimi) ja Suomeen palatessa vain ilmoittaa muutoksesta maistraattiin. Hauska porsaanreikä, jos toimisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olisit eri niminen Suomessa ja Ruotsissa? Ei kai nyt sentään? Jotkut perheethän seilaa edes takas ja asuu muutamia vuosia Suomessa, sitten Ruotsissa ja taas Suomessa.
Jos asuu Ruotsissa ja on Ruotsin, Suomen, Norjan tai Tanskan kansalainen niin nimensä voi muuttaa Ruotsin lain mukaiseksi.
Mutta tätä muutosta ei välttämättä hyväksytä sitten omassa maassa eli se kannattaa varmistaa sitten erikseen jo ennen nimenmuutosta.Eli jos lapsi olisi Suomen ja Ruotsin kansalainen ja muuttaisi perheen kanssa Ruotsiin, nimen voisi siellä muuttaa kaksiosaiseksi (isän + äidin sukunimi) ja Suomeen palatessa vain ilmoittaa muutoksesta maistraattiin. Hauska porsaanreikä, jos toimisi.
ei tod. voi olla niin, että vain toiselle (=yleensä nainen)sallitaan kaksiosainen nimi.
tunteeko kukaan tällaista pariskuntaa vai onko pelkkä myytti?
voi olla yhdysnimi! Ja tosiaan siinä järjestys on silloin eri..
Maija Laine-Aalto, Pertti Aalto-Laine. Muutenhan tässä vaihtuisi se, kumpaa sukua on ollut :D
Ei ole siis myytti, mutta tuskin kovin yleistä.
Mies ei huolinut nimeäni lapsellemme (vaikka onkin kauniimpi kuin hänen nimensä). Taidanpa ottaa työkeikan Ruotsista ja käydä siellä muuttamassa lapsen nimen kaksiosaiseksi :) Vitsi vitsi, mutta siis todellakinko toimisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai molemmille sallitaan mutta ei samanaikaisesti
ei tod. voi olla niin, että vain toiselle (=yleensä nainen)sallitaan kaksiosainen nimi.
Tuohan olisi aivan järjetön sääntö!
Toiset sanoo, että molmmilla voi olla kaksiosainen nimi ja toiset ettei voi olla samaan aikaan. Täytyykö siis naisen luopua kaksiosaisesta nimestään, jos mies sellaisen haluaa? Kuulostaa todella oudolta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioliittoon aikovat voivat avioliittoon mennessään yhdessä päättää, että he ottavat yhteisen sukunimen. Yhteiseksi sukunimeksi voidaan ottaa se sukunimi, joka jommallakummalla heistä viimeksi oli naimattomana ollessaan. Yhteinen sukunimi on ilmoitettava ennen vihkimistä vihkijälle.
Ennen vihkimistä vihkijän on tiedusteltava avioliittoon aikovilta, ovatko he päättäneet ottaa yhteisen sukunimen.
Avioliittoon aikova, jonka sukunimi tulee muuttumaan sen johdosta, että puolisot ottavat yhteisen sukunimen, voi ennen vihkimistä ilmoittaa vihkijälle, että hän ottaa yhteisen sukunimen edellä henkilökohtaiseen käyttöönsä sen sukunimen, joka hänellä viimeksi oli naimattomana ollessaan, tai sukunimen, joka hänellä on avioliittoon mennessään.
Jos siis Anna Johansson Eriksson ja Lars Lind Larsson menevät naimisiin
niin toinen voi ottaa toisen sukunimen, jolloin nimeksi tulee, tähän ei tarvitse puolison hyväksyntää
Anna Eriksson Larsson ja Lars Lind Larsson
tai
Anna Johansson Eriksson ja Lars Larsson Eriksson
Tähän seuraavaan nimenmuutokseen pitää olla molempien puolisoiden hyväksyntä, tässä siis toinen ottaa toisen sukunimen keskimmäiseksi nimekseen
Anna Larsson Eriksson ja Lars Lind Larsson
tai
Lars Eriksson Larsson ja Anna Johansson Eriksson
Kaikilla ei tietenkään ole kahta sukunimeä, jolloin ei tule näin montaa eri nimivaihtoehtoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sitä nyt siinä suoraan sanota, mutta jos kerta vain toinen sukunimi voidaan ottaa yhteiseksi nimeksi ja se osapuoli jonka sukunimi tulee muuttumaan yhteisen nimen johdosta voi ottaa kaksoisnimen niin tästä mielestäni loogisesti seuraa että toisen sukunimi ei muutu ja hän ei voi ottaa kaksoisnimeä.
"Avioliittoon aikovat voivat avioliittoon mennessään yhdessä päättää, että he ottavat yhteisen sukunimen. Yhteiseksi sukunimeksi voidaan ottaa se sukunimi, joka jommallakummalla heistä viimeksi oli naimattomana ollessaan. Yhteinen sukunimi on ilmoitettava ennen vihkimistä vihkijälle.
Ennen vihkimistä vihkijän on tiedusteltava avioliittoon aikovilta, ovatko he päättäneet ottaa yhteisen sukunimen.
Avioliittoon aikova, jonka sukunimi tulee muuttumaan sen johdosta, että puolisot ottavat yhteisen sukunimen, voi ennen vihkimistä ilmoittaa vihkijälle, että hän ottaa yhteisen sukunimen edellä henkilökohtaiseen käyttöönsä sen sukunimen, joka hänellä viimeksi oli naimattomana ollessaan, tai sukunimen, joka hänellä on avioliittoon mennessään"
että käykö nimi myös Suomessa.
olisit eri niminen Suomessa ja Ruotsissa? Ei kai nyt sentään? Jotkut perheethän seilaa edes takas ja asuu muutamia vuosia Suomessa, sitten Ruotsissa ja taas Suomessa.
Jos asuu Ruotsissa ja on Ruotsin, Suomen, Norjan tai Tanskan kansalainen niin nimensä voi muuttaa Ruotsin lain mukaiseksi.
Mutta tätä muutosta ei välttämättä hyväksytä sitten omassa maassa eli se kannattaa varmistaa sitten erikseen jo ennen nimenmuutosta.Eli jos lapsi olisi Suomen ja Ruotsin kansalainen ja muuttaisi perheen kanssa Ruotsiin, nimen voisi siellä muuttaa kaksiosaiseksi (isän + äidin sukunimi) ja Suomeen palatessa vain ilmoittaa muutoksesta maistraattiin. Hauska porsaanreikä, jos toimisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan meillä se "julkkiskokkikin": Markus Maulavirta, joka otti vaimonsa kanssa uuden sukunimen, joka oli yhdistelmä ja muunnelma Maulasta (Markus os. Maula) ja Virtasestan (vaimo os. Virtanen).
Ei sitä nyt siinä suoraan sanota, mutta jos kerta vain toinen sukunimi voidaan ottaa yhteiseksi nimeksi ja se osapuoli jonka sukunimi tulee muuttumaan yhteisen nimen johdosta voi ottaa kaksoisnimen niin tästä mielestäni loogisesti seuraa että toisen sukunimi ei muutu ja hän ei voi ottaa kaksoisnimeä.
"Avioliittoon aikovat voivat avioliittoon mennessään yhdessä päättää, että he ottavat yhteisen sukunimen. Yhteiseksi sukunimeksi voidaan ottaa se sukunimi, joka jommallakummalla heistä viimeksi oli naimattomana ollessaan. Yhteinen sukunimi on ilmoitettava ennen vihkimistä vihkijälle.
Ennen vihkimistä vihkijän on tiedusteltava avioliittoon aikovilta, ovatko he päättäneet ottaa yhteisen sukunimen.
Avioliittoon aikova, jonka sukunimi tulee muuttumaan sen johdosta, että puolisot ottavat yhteisen sukunimen, voi ennen vihkimistä ilmoittaa vihkijälle, että hän ottaa yhteisen sukunimen edellä henkilökohtaiseen käyttöönsä sen sukunimen, joka hänellä viimeksi oli naimattomana ollessaan, tai sukunimen, joka hänellä on avioliittoon mennessään"
ottamasta yhdysnimeä. Oletus on, että toinen (käytännössä nainen) ottaa yhdysnimen, mies pitää omansa. Tämä pohjaa siihen vanhaan lakiin, jonka mukaan naisen oli vaihdettava nimensä avioituessa (tai edes otettava yhdysnimi). Tämä lakihan on muutettu, mutta tässä oletus näköjään elää. Molempien yhtäaikainen yhdysnimen käyttö ei kuitenkaan ole kiellettyä, tämä on fakta. Soittakaa vaikka maistraattiin ja kysykää!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletus on, että toinen (käytännössä nainen) ottaa yhdysnimen, mies pitää omansa. Tämä pohjaa siihen vanhaan lakiin, jonka mukaan naisen oli vaihdettava nimensä avioituessa (tai edes otettava yhdysnimi). Tämä lakihan on muutettu, mutta tässä oletus näköjään elää. Molempien yhtäaikainen yhdysnimen käyttö ei kuitenkaan ole kiellettyä, tämä on fakta. Soittakaa vaikka maistraattiin ja kysykää!!!
että käykö nimi myös Suomessa.
olisit eri niminen Suomessa ja Ruotsissa? Ei kai nyt sentään? Jotkut perheethän seilaa edes takas ja asuu muutamia vuosia Suomessa, sitten Ruotsissa ja taas Suomessa.
Jos asuu Ruotsissa ja on Ruotsin, Suomen, Norjan tai Tanskan kansalainen niin nimensä voi muuttaa Ruotsin lain mukaiseksi. Mutta tätä muutosta ei välttämättä hyväksytä sitten omassa maassa eli se kannattaa varmistaa sitten erikseen jo ennen nimenmuutosta.
Eli jos lapsi olisi Suomen ja Ruotsin kansalainen ja muuttaisi perheen kanssa Ruotsiin, nimen voisi siellä muuttaa kaksiosaiseksi (isän + äidin sukunimi) ja Suomeen palatessa vain ilmoittaa muutoksesta maistraattiin. Hauska porsaanreikä, jos toimisi.
jos se on muussa maassa jo hyvaksytty, ja Suomen viranomaiset pitavat kasitykseni mukaan tarkempana sita, etta nimi on sama kaikissa maissa ja lisaksi etta mm. saman perheen lapsilla on sama sukunimi, kuin etta tarttuisivat Suomen lain muotoseikkoihin jos on olemassa jonkun muun maan laki (yleensa kaksoiskansalaisuuden takia) joka saataa toisin. Nimim. kokemusta on, eivatka Suomen viranomaiset tassa asiassa todellakaan ole hankalimmasta paasta...
joku luulee, että oikeus ottaa yhdysnimi koskee vain toista pariskunnasta? Eihän se nyt niin ole! Linkkiä lakiin, jossa noin sanotaan!
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694
"7 §
Puolisoiden yhteinen sukunimi
Avioliittoon aikovat voivat avioliittoon mennessään yhdessä päättää, että he ottavat yhteisen sukunimen. Yhteiseksi sukunimeksi voidaan ottaa se sukunimi, joka jommallakummalla heistä viimeksi oli naimattomana ollessaan. Yhteinen sukunimi on ilmoitettava ennen vihkimistä vihkijälle.
Ennen vihkimistä vihkijän on tiedusteltava avioliittoon aikovilta, ovatko he päättäneet ottaa yhteisen sukunimen.
Avioliittoon aikova, jonka sukunimi tulee muuttumaan sen johdosta, että puolisot ottavat yhteisen sukunimen, voi ennen vihkimistä ilmoittaa vihkijälle, että hän ottaa yhteisen sukunimen edellä henkilökohtaiseen käyttöönsä sen sukunimen, joka hänellä viimeksi oli naimattomana ollessaan, tai sukunimen, joka hänellä on avioliittoon mennessään."
Eli vaihtoehdot ovat:
a) Molemmat pitävät omat nimet
b) Otetaan yhteinen nimi
Vaihtoehdossa b on lisäksi vaihtoehto, että se joka aikoo vaihtaa nimensä, ottaa lisäksi käyttöön henkilökohtaisen nimensä.
Eli lain puolesta pariskunnan Niemi-Aalto ja Aalto yhteinen sukunimi on Aalto.
Laissa ei ole vaihtoehtoa, että toinen olisi Aalto-Niemi ja toinen Niemi-Aalto, sillä tarvitaan joko yhteinen nimi tai sitten pidetään entiset nimet.
Kolmas vaihtoehto on toki ottaa täysin uusi sukunimi, mutta sitä säädellään laissa erikseen. Niemi-Aalto ja Aalto-Niemi yhdistelmä vanhemmilla onnistuisi, jos toisella vanhemmalla sattuu olemaan Niemi-Aalto sukunimi ennestään suvussa (takautuvasti) ja toisella Aalto-Niemi. Silloin nämä tosin menisivät ihan ns. tavallisina nimenmuutoksina, joilla ei olisi avioliiton kanssa mitään tekemistä. Uuden sukunimen voi myös ottaa, jos se on täysin uusi, eikä kenelläkään käytössä. Eli jos kenelläkään ei ole nimenä, mutta en tiedä saako sellaiseksi ottaa väliviivallista nimeä ollenkaan.
Ei sitä nyt siinä suoraan sanota, mutta jos kerta vain toinen sukunimi voidaan ottaa yhteiseksi nimeksi ja se osapuoli jonka sukunimi tulee muuttumaan yhteisen nimen johdosta voi ottaa kaksoisnimen niin tästä mielestäni loogisesti seuraa että toisen sukunimi ei muutu ja hän ei voi ottaa kaksoisnimeä. "Avioliittoon aikovat voivat avioliittoon mennessään yhdessä päättää, että he ottavat yhteisen sukunimen. Yhteiseksi sukunimeksi voidaan ottaa se sukunimi, joka jommallakummalla heistä viimeksi oli naimattomana ollessaan. Yhteinen sukunimi on ilmoitettava ennen vihkimistä vihkijälle. Ennen vihkimistä vihkijän on tiedusteltava avioliittoon aikovilta, ovatko he päättäneet ottaa yhteisen sukunimen. Avioliittoon aikova, jonka sukunimi tulee muuttumaan sen johdosta, että puolisot ottavat yhteisen sukunimen, voi ennen vihkimistä ilmoittaa vihkijälle, että hän ottaa yhteisen sukunimen edellä henkilökohtaiseen käyttöönsä sen sukunimen, joka hänellä viimeksi oli naimattomana ollessaan, tai sukunimen, joka hänellä on avioliittoon mennessään"
ottamasta yhdysnimeä. Oletus on, että toinen (käytännössä nainen) ottaa yhdysnimen, mies pitää omansa. Tämä pohjaa siihen vanhaan lakiin, jonka mukaan naisen oli vaihdettava nimensä avioituessa (tai edes otettava yhdysnimi). Tämä lakihan on muutettu, mutta tässä oletus näköjään elää. Molempien yhtäaikainen yhdysnimen käyttö ei kuitenkaan ole kiellettyä, tämä on fakta. Soittakaa vaikka maistraattiin ja kysykää!!!
Tässä ei sanota että naisen on muutettava nimensä, mutta kylläkin annetaan ymmärtää että mikäli nimi muuttuu niin vain toinen muuttaa nimensä, koska yhteiseksi sukunimeksi voidaan ottaa vain toisen sukunimi. Tämä nimensä yhteiseksi nimeksi muuttava osapuoli voi sitten ottaa käyttöön yhteisen sukunimen edellä omaa sukua-nimensä tai sen nimen mikä hänellä on avioliittoon mennessä mutta sellaista vaihtoehtoa ei anneta, että se kumppani jonka nimi otetaan yhteiseksi nimeksi ottaisi vielä lisäksi jonkun toisen nimen.
Voiko kaks osainen sukunimi olla muotoa esim. virtanen-virtanen ? Seurustelin ennen saman sukunimisen kanssa ja sukua ei tosiaan oltu. Tuli vaan mieleeni, että tuollainen nimihän olisi väärin kirjoittajien unelma... :D
Saako nää nykyään olla ilman väliviivaa Suomessa, amerikkalaisittain?
tunteeko kukaan tällaista pariskuntaa vai onko pelkkä myytti?