Omituinen, mutta kiehtova mies. Jaksaisitko tällaista käytöstä?

En usko, että on sama, sillä ihan kaikki ei täsmää...mutta kerropa vielä.





ap

Ymmärrän, että sh voi törmätä vaikea-asteisiin asperger-aikuisiin, mutta kaikki eivät ole sellaisia. "Oma assini" on erittäin vakaa niin kauan kuin hänellä on jokin aihe, johon uppoutua perusteellisesti aina halutessaan. Kärsivällisempää ihmistä saa hakea. Elämäni hänen kanssaan on ollut onnellista, mutta toki se edellyttää, että ymmärrän hänen ominaislaatuaan enkä yritä muuttaa häntä. Tässä se kompastuskivi onkin ja edelliset suhteet ovat kariutuneet tämän takia. Assi ei ole normaali, vaan erikoinen ja kiehtova, juuri niin kuin ap otsikossaan kuvaa.

Rusehtavat silmät,kalju mutta saattaa pitää välillä millin sänkeä..pituus about n.175 cm .

Joo voi oll aettei sama koska kerroit että tapailemasi tyyppi hyvintoimeentuleva ja tämä sälli ihan perusduunari,ajohommia.

ole sama, ja asuinpaikkakaan ei kokonaan täsmää. mutta tällaisia piirteitä taitaa olla monilla miehillä.



ap

Assi ei ole normaali, vaan erikoinen ja kiehtova, juuri niin kuin ap otsikossaan kuvaa.

mieluummin lintuhämähäkin kuin kultaisen noutajan. Ei kiitos assia minulle.

Mulle on tullut niitä, kun olen seurustellut narsistine kanssa. Aiemmin ei ollut.



Eli olen AS-ihminen? Exällä ei kyllä ilmekään värähtänyt, kun petti tai hakkasi mua aikoinaan.

Mulle on tullut niitä, kun olen seurustellut narsistine kanssa. Aiemmin ei ollut.

Eli olen AS-ihminen? Exällä ei kyllä ilmekään värähtänyt, kun petti tai hakkasi mua aikoinaan.

Hermoja on vaurioitunut. Asseilla ticit ovat yleensä lapsesta saakka ja elinikäisiä. Oireet ovat kasvojen nykimistä, silmien kiinnipuristamista ja äänen avaamista öristen tai rykien. Pahaan oireyhtymään kuuluu yleensä kaikkia noita.

lauseesi antaa vastauksen: Pitäisi unohtaa hänet. Ei näitä parisuhdeasioita kannata ajatella järjellä, vaan jos ei tunnu natsaavan, niin sitten ei. Ei sitä kaikkien kanssa sovi yhteen.

miehenä tätä viestiketjua lukiessani en yhtään ihmettele, miksi toisaalta Suomessa on niin paljon naimattomia naisia ja toisaalta osa miehistä hakee Aasiasta itselleen vaimon. Ei millään pahalla.



Herran pieksut sentään. Täydellinen prinssi uljas ei sitten vieläkään löytynyt.



Mies 41v ja naimisissa 20vuotta

onko deittikumppanin käytös ok niin silloin pitäisi jo tajuta, että asiat ovat pielessä.



Sorry, en katsoisi tuollaista miestä yhtään pitempään. Jos tässä vaiheessa jo käyttäytyy noin niin mitä mahtaa ollakaan kun suhde vakiintuisi...

aloittaja "haihattelisi" jonkun Prinssi täydellisen perään. Ei käsittääkseni ole tarkoitus ja hyvä juttu ollenkaan, että "otetaan" joku, joka sattuu eteen tulemaan. Tuskinpa sinäkään olisit vaimosi kanssa ollut noin kauan, jos kuukauden tapailun jälkeen jo miettinyt lähinnä epämiellyttäviä piirteitä hänessä.



Jos olisit itse yli 30-vuotias ja sinulla ei olisi puolisoa, voisit hyvinkin miettiä, löytyykö sitä koskaan. Minulla on eräs ystävä, jolle sanoin suoraan, että nyt etsit "Prinssi täydellistä", hän saattoi jättää tapailemansa miehen esim siksi, että mies osti huonekaluja "väärästä" kaupasta.. En tiedä, oliko tuo oikea syy, mutta niin hän ainakin minulle kertoi. Eli ketjun aloittajaa ei tarvitse syyllistää samanlaisesta asiasta.

mikko känsälä on omituinen mies kun se pitää mielummin vauvaa sylissä kun stripparia

Vierailija kirjoitti:

Hän on kuitenkin halunnut tavata usein ja viestitellyt tosi paljon (vaikka näissä viesteissäkään ei ole ollut kohteliaisuuksia) ja hän on kysellyt tulevaisuudesta ym., minä en... Lähinnä haluaisin tietää onko tämä käytös mielestänne normaalia? Siis, että tarttuu kokoajan sanomisiin ja on ivallinen/sarkastinen toista kohtaan, muttei kuitenkaan itseironinen? Ja pitäisikö tällaista jaksaa paremman toivossa? vai olenko jo epätoivoinen, jos siedän tällaista käytöstä?ap

Epätoivoinen. Ehkä hänkin. Kyselee suunnitelmistasi virittäytyäkseen samaan, et voi tietää onko aidosti samat suunnitelmat. Joka tapauksessa paljon pahaa mieltä tuottavaa käytöstä, eihän sitä jaksa pidemmälti.   Turvallisessa ympäristössä sano  ohimennen jotain viatonta  loukkaavaa katso reaktiot. Kuulostele perhettä ja työtovereita ym.  Hoida se (seksi?)vetovoima pois, älä sitoudu, ainakaan taloudellisesti. 

Jätä tuollanen baarijarittelija, tuo ei muutu tuosta mikskään, jos siis on jo aikuinen eli yli 30v. Pukeutuu varmaankin johonkin pea-coatiin tai mantteliin ja pitää hipsteripartaa. Parta ylipäätään huono merkki. Etenkin naisella. Siis vaihtamalla paranee.

Nyt on kyllä vähän syyllinen olo, kun olen täällä avautunut hänestä, jos saa vaikka selville, noloa. ja toisaalta hassua että tunnen syyllisyyttä[/quote]

Vaikutat otolliselta kohteelta narskutyyppiselle miehelle. Syyllisyyttä kun haluaa selvyyden mihin on ryhtymässä. Antaa toisen viedä. 

Tapailin hetken tuollaista miestä. Ei ollut mukava kokemus. Ei ole kuulemma oikein hyvin mennyt hänen kanssaan myöhemmällä kumppanillaankaan, joka jo ehti erota.

Mies on piilovittuilija. Eräs alistamisen muoto. Voihan asiasta sanoa tiukasti ja asettaa tapailun ehdoksi. Itse heivaisin heti sivuun. Jossain vaiheessa siitä tulee jokatapauksessa vittuuntunut olo. Eihän sellaista kukaan kestä pitkään.

Vanha ketju, mutta tuollainen täyttää jo henkisen väkivallan merkit, koska toiselle osapuolelle tulee siitä kurja olo.

AP! Tuo vaikuttaa just siltä samalta nälvimiseltä, kuin mitä minä jouduin kokemaan meidän suhteen alussa 10 v sitten. Epäilen, että mieheni on narsisti. Juuri tuo näsäily, jonka tarkoitus on osoittaa sinun ajatuksesi jotenkin puutteellisiksi. Ja tuo että on kiinnostunut vain omista asioistaan. Ihan sama kuin miehelläni. Ja sitä kiinnostusta ei muuten tule myöhemminkään.

Joku epäverbaalinen empaattinen ihminen voi olla, ettei kysy toisen asioista, koska ei halua tungetella, mutta jos ihminen on verbaalista laatua (kuten tämä treffikaverisi) ja ei siltikään kysy, on kyse siitä, että häntä ei kiinnosta. Henkistä turvaa et hänestä tule saamaan, vaan ihan päin vastoin: joudut tukeutumaan johonkin muuhun turvasatamaan (esim vanhempasi), keistä saat voimaan kestää miehesi jatkuvat tölväykset.

No nyt ihmisiä kiinnostaa, että miksi en ole jättänyt  miestäni. Siksi, että hän on hyvin toimeen tuleva ja minulla itselläni on surkea palkka. Lisäksi mieheni on pallljon poissa, vähäisen yhdessäoloajan verran kestän. Lisäksi mieheni kautta elämääni tulee sellaisia positiivisiä asioita, joista ihmiset haaveilevat ja joita heillä ei useinkaan ole. Joten kestän. Jonkin verran olen miestäni saanut koulutettua: esim jos hän alkaa arvostelemaan, niin häivyn paikalta. Jos hän alkaa huutamaan, häivyn paikalta. En suostu kaikkiin hänen älyttömiin vaatimuksiinsa, erotkoon jos siltä tuntuu. Parempaan suuntaan tällä "koulutuksella" on menty, sillä mieheni inhoaa yksinolemista.

Luin koko ketjun läpi, ennenkuin huomasin miten vanha aloitus on todella kyseessä. Olisi niin mielenkiintoista kuulla miten tässä kävi...käytköhän ap vielä täällä, kerro ihmeessä mitä kuuluu!