Loukkaannutko, jos et saa mieheltäsi joululahjaa? (ev)

... en minäkään sille aio mitään ostaa. En nyt kun en oo jaksanu aatella, ostan sitten joskus kun siltä tuntuu.

Mutta tiedän saavani, koska ostin sen itse ja myös paketoin. Vähän tylsää, mutta sainpahan mitä halusin.

Mies tietää kuinka tärkeitä lahjat minulle on.



Ei kyllä ole tuottanut ainoanakaan jouluna pettymystä :)

Minusta jouluna annetaan lahjoja ihmisille joista välitetään. Lahjan hinnalla ei väliä.

Ekana yhteisenä joulunamme sain ensimmäisen ja viimeisen lahjan mitä oon mieheltä saannut. Sen jälkeen loukkaannuin ku en saanut, nyt vuosia myöhemmin ei jaksa enää ku tietää et ei mitään lahjaa oo tulossa.

Miehelle ei kyllä tulisi mieleenkään olla ostamatta lahjaa mulle. On aina niin innoissaan, että hyvä kun pystyy olemaan paljastamatta, mikä se on, ennen h-hetkeä =D

Joululahjan saankin, kaikki muut lahjat jää aina saamatta :( En saa synttärilahjaa edes pyöreitä täyttäessä, en saanut huomenlahjaa, en hääpäivälahjoja, en mitään.

Mä kielsin sitä ostamasta mitään, kun ostin jo itse itselleni joululahjan... Paitsi, että se osti silti jotain. En tiedä mitä...





Noh, ostin mäkin sille. Ja luultavasti se on ostanut myös itse itselleen. :D

Eri asia jos sovitaan, niinkuin me muutama vuosi sitten, kun oli rahat tiukalla, ettei anneta toisillemme lahjoja. Silloin olisi ärsyyntynyt jos olisin saanut lahjan :)

Annamme toisillemme lahjoja muulloinkin kuin jouluna ja synttärinä.

joita olen saanut, näkyy ostaneen euron kaupasta. Tänä vuonna ajattelin itsekin shoppailla sieltä miehelle lahjan.

Samoin syntymä- ja hääpäivinä. En tosin saanut mitään huomenlahjaksikaan, joten olisi pitänyt tajuta jo silloin ;). Olen vain sattunut kasvamaan perheessä, jossa isä on muistanut vaimoaan kaikenlaisilla kivoilla lahjoilla joka käänteessä, joten tuntuu kurjalta olla itse koskaan saamatta mitään.



Etenkin jouluisin kirpaisee, kun muu perhe availee lahjojaan. Meillä on tapana avata paketit vuorotellen niin, että kaikki katsovat mitä kenenkin paketeista paljastuu. No, lasten riemua on ihana katsoa. Ja mieskin yleensä poikkeuksetta ilahtuu lahjoistaan.



Ehkä parempi etten mitään saakaan. Voisin vielä yllättyä niin, että sydän pettäisi ;).

Lahjan ei tarvitse olla mikään kallis, pääasia että on mieluisa.

sen kerran kun olen tuolta "lahjan" saanut se oli TISKIKONE ja vielä ihmetteli kun loukkaannuin lahjasta. Normaali nainen kuulemma olisi pomppinut riemusta. No tulihan kone toki tarpeeseen, mutta pitääkö se muka antaa lahjaksi ikään kuin minäkin olisin vain ja ainoastaan joku kodinhoitaja.

En tarvitse mitään.

Ainoa asia jota haluaisin on niin kallis että olisi typerää häneltä mennä sitä yksin hankkimaan. Haluan tehdä itse ostopäätökseni sen suhteen.

Koetan olla loukkaantumatta ja koetan myös järjestää niin, että saisin jotain edes näön vuoksi - että ei niin selvästi näkyisi, että porukassa on yksi, joka ei saa mitään. Tänä vuonna voin sanoa, että sain lentolipun New Yorkiin, koska mies tosiaan maksoi syksyllä ostetut liput. Mutta mitään avattavaa pakettia en saa, vaikka hän saa minulta kolme. Rahalliselta arvoltaan toki pienempiä kuin tuo matkalippu.

Me tehdään milloin mitenkin: joskus (esim. kun on kallis matka tiedossa) sovimme, ettemme osta mitään toisillemme - ja kaikki yllärilahjat on silloin EHDOTTOMASTI kiellettyjä molemmilta.



Joskus sovimme etukäteen mitä ostamme toisillemme - näin tänä vuonna.



Joskus taas ostamme ihan yllätyslahjoja. Ne on vaan vähän hankalia, kun vaatteissa koko saattaa mennä pieleen enkä itse välitä juurikaan esim. koruista.....

Etenkin jouluisin kirpaisee, kun muu perhe availee lahjojaan. Meillä on tapana avata paketit vuorotellen niin, että kaikki katsovat mitä kenenkin paketeista paljastuu. No, lasten riemua on ihana katsoa. Ja mieskin yleensä poikkeuksetta ilahtuu lahjoistaan. Ehkä parempi etten mitään saakaan. Voisin vielä yllättyä niin, että sydän pettäisi ;).

Eikö miehesi edes nolostu, kun kaikki muut avaavat lahjoja, eikä sinulle ole mitään? Harvinaisen epäempaattinen tyyppi täytyy olla :(

Olen tosin sanonut ihan suoraankin, että oletan saavani syntymä- ja joululahjat... :) Hinnalla ei tosiaan väliä, vaikka edes kynttilä, mutta oon mää niin pinnallinen että jotain pitää saada... :p

Huh mitä materialistiporukkaa täällä. Mies itse on paras lahja ja osaa ilahduttaa paremmin kuin mikään tavara. :) Eli ei, emme osta toisillemme tai kellekään muullekaan lahjoja.

Huh mitä materialistiporukkaa täällä. Mies itse on paras lahja ja osaa ilahduttaa paremmin kuin mikään tavara. :) Eli ei, emme osta toisillemme tai kellekään muullekaan lahjoja.

aviomieheni ja lasteni isä.

Vähän omituinen ajatus kyllä, että mies olisi lahja...

Niin ja en tiedä, olisinko pettynyt jos mies ei lahjaa laittaisi. Joku vuosi on jäänyt laittamatta ja joku vuosi on laittanut. Ei itse asiassa ole niin tärkeä asia.

Mutta että mies olisi lahja....