Ystäväni suuttui minulle

Jos hän vielä kaiken huipuksi ei kykene edes puhumaan asiasta kuten aikuisten ihmisten kuvittelisi kykenevän, niin on kyllä hieman omituista.



Unohtaminen on inhimillistä, toisen suuttuminen/loukkaantuminen sellaisesta on myös inhimillistä, mutta se, ettei "se toinen" yksinkertaisesti halua tuollaisen jälkeen korjata tilannetta ennalleen, kertoo paljon hänen suhtautumisestaan teidän ystävyyteenne. Sinä sentään olet tuoreeltasi yrittänyt korjata tilannetta, pyytänyt anteeksi jne.

Kyse on loppujen lopuksi pienestä jutusta, jota sinä et edes aiheuttanut tahallasi. Jos olisit piruuttasi jättänyt menemättä, asia olisi tyystin toinen.

tuo oli viimeinen niitti ja hän tajusi, kuinka itsekäs tmv. oletkaan. Minulla avautuivat silmät parin narsistisemman "ystävän" suhteen turhan hitaasti. Tässä se selviää ajan myötä. Jos hän suostuu taas olemaan samanlaisissa väleissä kuten ennenkin, ei ollut kyse tuosta.

voi herran jestas sentään. Mun paras ystävä unohtaa milloin mitäkin, myös tulla kylään välillä :) Enkä ole kyllä kertaakaan suuttunut...



Mutta on mullakin yksi "ystävä", joka on aina luullut omistavansa minut. Hänen mielestään myös esim. poikaystäväni pitäisi hyväksyttää hänellä jne.

jos vastasit viestiin että "unohdin, otetaan uusiksi" ilman pahoitteluja, olisin mäkin suuttunu lisää sen lisäksi et muutenki tilanne ois ärsyttänyt. Oisit pyytäny anteeksi, mieluiten HETI ystäväsi viestin jälkeen SOITTANU pahoittelut. Tekstari tuntuu tuos tilantees hieman välinpitämättömälle. Mut mä suutun tämmösist ite aina, koen mun huomioimatta jättämisenä, mut lepynkin aina. Varmaan kaverisikin :) Sun ois vaan pitäny pahoitella, ei arvostella sitä suuttuko liikaa tms, kuitenki sun moka.

että sinä olet lapsellinen (eli äiti) ja kaverisi on lapseton?



Tämä tilanne voi olla yksi syy ymmärtämättömyyteen. Hänellä on ehkä enemmän aikaa ajatella sinua kuin sinulla häntä?



Jos ystävä ei selityksistä huolimatta asiaa suostu sopimaan, niin oliko hän sitten mikään ystävä edes?

että kaverisi on todella valmistautunut tuloosi, siivonnut ja leiponut ja odottanut innolla ja siksi unohtamisesi ja välinpitämätön vastaus "joo unohin, katotaan toisen kerran", oli niin loukkaava. Kyllä muakin ärsytti suunnattomasti yksi tyyppi, jonka piti esim. tulla luokseni toisesta kaupungista ja odotin häntä monta päivää ja jossain yhteydessä hän vähän ennen ajankohtaa ohimennen sanoi, että niin en mä ookaan tulossa. Mutta eihän tuo nyt silti ole syy katkaista välejä kokonaan kun olet monta kertaa pyytänyt anteeksikin.

Kyllä se ystävä oli, joka olisi ihan alunperin voinut soittaa ja kysyä, miksei ap ilmaantunut paikalle. Mutta hän katsoi mieluummin asiakseen tekstata lyhyesti, että "miksi et tullut".

Ap on ollut ainakin kolmesti ystäväänsä päin yhteydessä ja yrittänyt myös soittaa - hän on pyytänyt anteeksikin asiaa. Alla pari lainausta ap:lta, joista nämä asiat käyvät selkeästi ilmi.

T. Ohis

"Muistin vasta kun hän lähetti viestin kännykkään: miksi et tullut"

"Vastasin viestinä että unohdin ja otetaan uusiksi, niin vastausta ei tullut. Soitin hänelle, mutta hän ei vastaa. Kirjoitin illalla skypessä, hän taas ei välitä minun viesteistä. Aamulla kirjoitin facebookissa ja pyysin anteeksia. Mutta hän ei vaan välitä."

jos vastasit viestiin että "unohdin, otetaan uusiksi" ilman pahoitteluja, olisin mäkin suuttunu lisää sen lisäksi et muutenki tilanne ois ärsyttänyt. Oisit pyytäny anteeksi, mieluiten HETI ystäväsi viestin jälkeen SOITTANU pahoittelut. Tekstari tuntuu tuos tilantees hieman välinpitämättömälle. Mut mä suutun tämmösist ite aina, koen mun huomioimatta jättämisenä, mut lepynkin aina. Varmaan kaverisikin :) Sun ois vaan pitäny pahoitella, ei arvostella sitä suuttuko liikaa tms, kuitenki sun moka.

Miksi sen ystävän pitäisi olla kanssasi tekemisissä, hänhän on voinut unohtaa, kuka olet. Niin minä ainakin tekisin, jättäisin huomiotta kaltaisesi häiriköintiyritykset ja anteeksipyynnöt, joita ei oikeastaan ole tarkoitettukaan anteeksipyynnöiksi vaan kertomaan ystävälle, että hänhän tässä on väärässä.



Toivottavasti ystäväsi seuraavalla kerralla ymmärtää, että kun menet kutsuttuna ovelleen niin hän onkin unohtanut koko jutun ja on jonkun toisen kanssa shoppailemassa.

kykenevät selvittämään selkkauksensa, mutta minusta on todella loukkaavaa unohtaa mennä kutsuttuun kylään ja loukkausta vain pahentaa, että viestissäsi mainitset sen asian pieneksi ja mitättömäksi.



Minulle on pari ihmistä tehnyt vastaavat oharit ja siihen on luottamus tyrehtynytkin. Jos ihminen pitää jotain tapaamista ja ihmistä todella tärkeänä, hän ei missään nimessä voi unohtaa sitä. Viestissäsi ilmaisit asenteesi: mitätön juttu. Ilmeisesti et arvosta tätä ystävää ja ystävyyttä tarpeeksi.

eli sopivat kaikenlaista, mutta eivät "muista" tulla paikalle. Olet sen ansainnut.

että " herran jestas sentään, unohdin mutta olen just tulossa sinnepäin"

Ja ei kaikkea unohdiksia voi laittaa vauvan syyksi, kyllähän sitä elämää on muillakin kuin vain vauvan vanhemmilla

että ystäväsi on varmasti odottanut innolla että tulet kylään, jräjestänyt omia menojansa, suunnitellut ym. Ajatellut kuinka kiva on kun tulet, ja ollut innoissaan. Sitten selviää, että sinä olet unohtanut eli toisin sanoen: Hän on ihan turhaan järjestänyt oman elämänsä aikataulut hyväksi, ihan turhaan mahdollisesti siivonnut, tehnyt tarjottavaa jne, ihan turhaan odottanut ja miettinyt, ja sillä aikaa kun hän on ollut innoissaan odottanut SINÄ olet unohtanut, sinua ei ole kiinnostanut, sinä et ole odottanut innolla ja suunnitellut, vaan olen UNOHTANUT kokonaan.

Toki unohduksia sattuu, ja on ihan ymmärrettävää, että tallaistakin voi tapahtua, mutta silti se loukkaa häntä paljon, sillä kyse ei ole vain siitä, että unohdit, vaan siitä, ettet välittänyt hänestä tarpeeksi.

mä olen myös ihan samaa mieltä. Toinen odottaa sua ja sä laitat VAIN viestin. Et tee mitään muuta kuin kirjoitat, eli oikeesti hyvin toinen voi saada käsityksen ettet välitä yhtään.

Ehdottomasti tälläisissä tilanteissa pitää soittaa ja pyytää anteeksi ja sitten heti yrittää paikata asiaa. Ja et ole tehnyt mitään.

Ok, kaikki tajuaa että sulla on muutakin mietittävää, mutta voihan ystävälläsikin olla ja olet käyttäytynyt häntä kohtaan kuin kuollut lahna.

Soita, mene käymään, tee kakku tuliaiseksi ja pyydä sydämestäsi anteeksi sen sijaan että täällä mangut kun sua ei ymmärretä.

ystäväsi närkästymistä. Itsekin odotin taannoin kahta ystävääni käymään, olin varannut tarjottavaa ja laittanut kaikki valmiiksi. Heitä ei vain kuulunut. Lopulta sain vastauksen, kun otin yhteyttä, etteivät he sinä iltana tulekaan. Voit uskoa, että otti päähän!

On tietty hieman herkkähipiäistä, jos yhdestä unohduksesta ei vastata puhelimeen eikä viesteihin, mutta oletko miettinyt omaa aiempaa käytöstäsi? Oletko unohdellut aiemmin vai eikö kaverin tapaaminen vain ole toistuvasti sopinut sinulle? Sellaisen jälkeen unohdus on viimeinen pisara! Tai ehkä hänellä oli jotain tärkeää, tarvitsi ystävää...

Voi olla kertyneitä pettymyksiä, jos oharit on sulle tyypillisiä...

selvästikään sun mielestä et ole tehnyt mitään väärää ja kaikki syy on ystävässäsi. Oletko oikeasti edes pahoillasi? Tuo asenne ei todellakaan auta asiassa yhtään, jos olet jo syyttänyt ystävääsi lapsellisuudesta niin teit toisen pahan mokan.

jos en ole muistanut kirjoittaa sitä kalenteriin. Olen aika lailla hajamielinen. Vielä ei ole kukaan ystävä sen takia entinen.

mitä sukupuolta tänne kirjoittavat ovat...

mitä sukupuolta tänne kirjoittavat ovat...

tässä taas yksi naissovinisti. Kyllä miehiä harmittaa ihan taatusti samalla tavalla jos on vaikka viikon odottanut jotain baari- tai pelireissua kavereiden kanssa ja nämä sitten peruisikin. Ehkei miehet ilmaisisi sitä mitenkään mutta silti.

Pienten lasten vanhemmat on hajamielisiä.Kokemusta on kun on 3 pientä lasta.Kirjoitan kaikki muistiin että muistaisin ja siltikin pitää pinnistää että muistaa kaikki asiat.:)Mulla on joitakin kavereita jotka muistaa vastata viestiin vasta parinkin pvän päästä.:D

siis tälläkin hetkellä on pari tyyppiä, jotka ovat eäännyttäneet välejämme ja olen miettinyt pääni puhki, että olenko vain unohtanut jonkin meetingin joko niin että ovat olleet ovillamme, tai niin että olen unohtanut mennä kylään tai kahvilaan tms. Olen nimittäin kalenterista huolimatta ihan mahdottoman hajamielinen vauvavalvomisten myötä ja siitä toipuminen ottaa aikaa. Kalenteriinkin merkitsen asioita välillä päin p:tä vaikka kuinka koitan olla huolellinen. Kalenterista huolimatta en aina musita katsoa kalenteria ja unohduksia voi tulla. Esim. hammaslääkärin ja hierojan osalta näin on tapahtunut ja on tullut maksut niistä. :/