Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ystäväni suuttui minulle
19.12.2010 |
Meidän piti tavata perjantaina, minun piti tulla kylään. Mutta minä unohdin ihan kokonaan. Muistin vasta kun hän lähetti viestin kännykkään :miksi et tullut
Vastasin viestinä että unohdin ja otetaan uusiksi, niin vastausta ei tullut. Soitin hänelle, mutta hän ei vastaa. Kirjoitin illalla skypessä, hän taas ei välitä minun viesteistä. Aamulla kirjoitin facebookissa ja pyysin anteeksia. Mutta hän ei vaan välitä.
Oliko minun teko niin kauhea ettei enää pysty olla kanssani väleissä? Minun mielestä se oli pientä, mutta vaikuttaa ihan kuin olisin vienyt hänltä miehen tai varastanut hän omaisuutta.
Kirjoitin hänelle että nyt hän liiottelee. Mutta hän ei reagoi tähänkään..
En olisi suuttunut niin pienestä. Mutta ehkä vain minä näen sitä pienenä ja niin mitättömänä asiana. Sivusta katsottuna on ehkä ihan erilaista.
Miten saisin hänet puhumaan asiasta minulle? Vai onko ihan turhaa
Tuntuu tosi kurjalta ja pahalta. Mutta hänen käyttäytyminen on tosi lapsellista, ollaan jo kolmekymppisiä
Kommentit (42)
En olisi kanssasi enää missään tekemisissä.
Siis tottakai, jos kyse ois ollu jostain todella tärkeästä asiasta ja joku luottamusjuttu, esim. ap ois lupautunu hoitamaan ystävänsä lapsia ystävän hääpäivänä tms. ja sitte unohtanu tms. Mut et ollaa sovittu, et nähää...
Mullekin on joskus käyny noin. Vaikka kyseessä on ollut todella hyvä ystävä. Siis tolleen, et olen melkein unohtanut kaikessa kiireessä ja sitten minulle on soitettu, ett "missä oikein viivyt" ja olen vasta silloin muistanut...
Isossa lapsiperheessä, kun on töitä, harrastuksia, remppaa jne. niin kaikki asiat ei vain pysy päässä eikä aina muista vilkaista almanakkaa. Mut eipä tuosta ole kukaan herneitä vedellyt nenäänsä ja naurulla on tähän asti selvitty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä vastaaja puki hyvin sanoiksi sen, kuinka paljon valmisteluja ja odotusta sovittuun ystävän tapaamiseen liittyy. Varsinkin jos tavataan kotona! Minäkin siivoan kodin vimosen päälle, monta tuntia, ja mietin tarjottavia. Jos oikeasti ystävä olisi pahoillaan unohduksesta niin tietenkin antaisin anteeksi.
Eniten minua harmittaa sellaiset ystävät, jotka eivät voi sopia varmaksi vaan sovitaan vaan alustavasti ehkä joskus sinä ja sinä päivänä tapaaminen, joka vahvistetaan tai perutaan mahdollisimman myöhään. Näin ystävä ei koskaan joudu rikkomaan lupaustaan tapaamisesta, mutta aiheuttaa kuitenkin pahaa mieltä. Antaa ymmärtää että hänen aikansa on tärkeämpää kuin minun.
että ystäväsi on varmasti odottanut innolla että tulet kylään, jräjestänyt omia menojansa, suunnitellut ym. Ajatellut kuinka kiva on kun tulet, ja ollut innoissaan. Sitten selviää, että sinä olet unohtanut eli toisin sanoen: Hän on ihan turhaan järjestänyt oman elämänsä aikataulut hyväksi, ihan turhaan mahdollisesti siivonnut, tehnyt tarjottavaa jne, ihan turhaan odottanut ja miettinyt, ja sillä aikaa kun hän on ollut innoissaan odottanut SINÄ olet unohtanut, sinua ei ole kiinnostanut, sinä et ole odottanut innolla ja suunnitellut, vaan olen UNOHTANUT kokonaan.
Toki unohduksia sattuu, ja on ihan ymmärrettävää, että tallaistakin voi tapahtua, mutta silti se loukkaa häntä paljon, sillä kyse ei ole vain siitä, että unohdit, vaan siitä, ettet välittänyt hänestä tarpeeksi.
Mä mietin pitkään, et mikä toi juttu nyt on, et tollasesta loukkaannutaan noin pahasti... Ja selkis! Jotkut odottaa ystävän kahvillakäyntiä niinkuin kyse olisi joulupäivällisistä tms. Ei ihmekään, et sitte loukkaannutaan...
on minusta eräs itsensä korostamisen muoto.
Jokaiselle sattuu unohduksia ja virheitä, erityisesti haastavassa elämäntilanteessa. Nämä ehdottomat suorittajaihmiset vaativat muilta kaikenlaista, mutta sitten itse unohtaessaan tai tehdessään virheitä olettavat sinun joustavan. Eivätkä välttämättä edes näe omia virheittään.
Minä joustan ja ymmärrän aina enkä ota unohduksia henkilökohtaisesti. Tosiystävä toimii mielestäni näin. Ei suinkaan vaatimalla vaatien sitä ystävyyden "velvollisuuden" täyttämistä.
Kannattiasko varmistaa tapaaminen vaikka edellisenä iltana, niin kumpikin tietää ja muistaa että tavataan? Ulkomailla se on tapana, joskus jopa useampanikin kertana varmistellaan (?!!) Suomessa taas sovitaan parin viikon päähän joku tapaaminen ja se on sitten siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että aloittaja taisi ensimmäisessä viestissä sanoa, että oli yrittänyt soittaa, mutta ystävä ei vastannut.
kannattaa etsiä ystäväs käsiin ja jutella kasvotusten, tiiän tunteen kun paras kaveri suuttu mulle siitä, kun oon ollu vähä enemmä yhden alinkan kanssa kun hänen. Rupesin tänää itkee ku kysyin et ollaaks viä parhaita kavereitä yms. nii se vastas et en tiiä ku oon ollu aikalailla nytte annaliinan paras kaveri ja että onhan sulla alina. murruin ihan täysiä ja rupesin itkeen ja itkeen enkä voinu lopettaa... ollaan tai no oltiin yli 6 vuotta parhaita kavereita ja pelkään että se loppuu tähän :'(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mikään ystävä kun unohdit ystäväsi, en mäkään puhuisi sulle ikinä enää.
mäkään ymmärrä, miten tuollaisen asian voi noin vaan unohtaa. Ilmeisesti et kauheasti odottanut ystäväsi näkemistä kun se pääsi unohtumaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta on yhtä paha asia olla ottamatta yhteyttä, jos toinen on monellakin eri tavalla pyytänyt anteeksi. Sen anteeksipyynnön pitäisi aina kuunnella. Sen jälkeen voi sitten olla pitämättä yhteyttä enää.
Unohda se kaveri kokonaan.
En olisi kanssasi enää missään tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta ajatukset olivat muualla.
Mieheni kolaroi automme vähän aikaa sitten, vietti muutaman yön sairaalassa, ajattelin hänen kuntoa ja oloa. Väkisinkin harmittelin autoa joka todennäköisesti menee lunastukseen ja tietysti niitä vakuutusjuttuja.
Ajatukset olivat muualla. Olen muutenkin väsynyt vauvan takia.
En kuulkas tarkoituksella sitä unohtanut! Ja on ihan ensimmäinen kerta.
Mutta kai mä antsaitsen tätä sitten.
Tai mene yllätyskylään tänään ja pyydä livenä anteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse voisin leipoa hälle jonkun piirakan ja mennä oven taakse pyytämään anteeksi.
Jos hän ei kelpuuta anteeksipyyntöäsi niin sitten et voi tilanteelle mitään.
että ystäväsi on varmasti odottanut innolla että tulet kylään, jräjestänyt omia menojansa, suunnitellut ym. Ajatellut kuinka kiva on kun tulet, ja ollut innoissaan. Sitten selviää, että sinä olet unohtanut eli toisin sanoen: Hän on ihan turhaan järjestänyt oman elämänsä aikataulut hyväksi, ihan turhaan mahdollisesti siivonnut, tehnyt tarjottavaa jne, ihan turhaan odottanut ja miettinyt, ja sillä aikaa kun hän on ollut innoissaan odottanut SINÄ olet unohtanut, sinua ei ole kiinnostanut, sinä et ole odottanut innolla ja suunnitellut, vaan olen UNOHTANUT kokonaan.
Toki unohduksia sattuu, ja on ihan ymmärrettävää, että tallaistakin voi tapahtua, mutta silti se loukkaa häntä paljon, sillä kyse ei ole vain siitä, että unohdit, vaan siitä, ettet välittänyt hänestä tarpeeksi.
Minä en vetänyt hernettä nenääni kun mun ystävä unohti tulla kylään. Ajattelin vain et joku toinen kerta sitten. Nauroin kun ystäväni soitti seuraavana päivänä pyytääkseen anteeksi unohdustaan. Sattuuhan noita =)
kyllä mäkin saattaisin muutaman viikon "mököttää", mutta tuskin tuo nyt mikään lopullinen välirikko on. Ei niin vakavasta asiasta kyse. Sinä sentään olet pahoitellut. Minä olin (liian) kauan tekemisissä "ystävän" kanssa, joka myöhästeli ja veti ohareita jatkuvasti selittelemättä tai pahoittelematta. Sen tyypin heivasin elämästäni.
Tämä vastaaja puki hyvin sanoiksi sen, kuinka paljon valmisteluja ja odotusta sovittuun ystävän tapaamiseen liittyy. Varsinkin jos tavataan kotona! Minäkin siivoan kodin vimosen päälle, monta tuntia, ja mietin tarjottavia. Jos oikeasti ystävä olisi pahoillaan unohduksesta niin tietenkin antaisin anteeksi.
Eniten minua harmittaa sellaiset ystävät, jotka eivät voi sopia varmaksi vaan sovitaan vaan alustavasti ehkä joskus sinä ja sinä päivänä tapaaminen, joka vahvistetaan tai perutaan mahdollisimman myöhään. Näin ystävä ei koskaan joudu rikkomaan lupaustaan tapaamisesta, mutta aiheuttaa kuitenkin pahaa mieltä. Antaa ymmärtää että hänen aikansa on tärkeämpää kuin minun.
että ystäväsi on varmasti odottanut innolla että tulet kylään, jräjestänyt omia menojansa, suunnitellut ym. Ajatellut kuinka kiva on kun tulet, ja ollut innoissaan. Sitten selviää, että sinä olet unohtanut eli toisin sanoen: Hän on ihan turhaan järjestänyt oman elämänsä aikataulut hyväksi, ihan turhaan mahdollisesti siivonnut, tehnyt tarjottavaa jne, ihan turhaan odottanut ja miettinyt, ja sillä aikaa kun hän on ollut innoissaan odottanut SINÄ olet unohtanut, sinua ei ole kiinnostanut, sinä et ole odottanut innolla ja suunnitellut, vaan olen UNOHTANUT kokonaan.
Toki unohduksia sattuu, ja on ihan ymmärrettävää, että tallaistakin voi tapahtua, mutta silti se loukkaa häntä paljon, sillä kyse ei ole vain siitä, että unohdit, vaan siitä, ettet välittänyt hänestä tarpeeksi.
viestillä oli todella törkeä. Se kertoo just siitä ettet niin kauheesti välitä, vaikka unohditkin.
Sun olisi ehdottomasti pitänyt soittaa! Ystäväsi olisi äänestäsi kuullut vipittömän pahoillaanolosi..
Ehkä ystäväsi oli jättänyt väliin jotain kivaa sun takia, ja nyt se missasai molemmat..
Alue: Aihe vapaa
sanoin naapurilleni joka on mun tooosi parhain ystävä niii sanoin läpällä et sain yhen jutun yheltä tyypiltä no sit se otti sen tosissaa ja sit se sai tietää et se ei ollu totta ni sit se suuttu mulle siitä ja sanoo et se ei voi luottaa enää muhun ku valehtelen sille koko ajan.
Auttakaa mua se ei puhu mulle eikä vastaa mun viesteihikään, olen pyytänyt siltä anteeks monta kertaaa lähettäny viestillä anteeks pyyntöjä