Anopin mielestä emme saa ehkäistä

Miten sinun tekosi voisivat olla miehen synti? Jokainenhan vastaa omista teoistaan.

Jos sinä ehkäiset, se on sinun syntisi, ei miehesi jos hän ei sitä haluaisi. t. vl

Anoppi ja muut meidän tutut kyllä sanoi tällä tavalla. :-(

Niin se on se että kun mieheni ei pysty välttämään sitä että ehkäisee lasten tulon kun ehkäisen niin hänkin silloin ehkäisee. En oikeestaan haluaisi selittää enempää!!!!

Syntiä tekevät ne, jotka teitä panettelevat.

Syntiä tekevät ne, jotka teitä panettelevat.

t. vl joka on aiemminkin kirjoittanut tähän ketjuun

Missä päin muuten asutte? Kun ei täällä keskisessä Suomessa kyllä ainakaan tunnu tuollaiselta elämä kuin kuvaat. Mun ystävä-/tuttavapiirissä on useampikin ehkäisevä äiti eikä kenellekään ole siitä tullut mitään posmennusta. Ja yleensäkin kun ollaan asiasta keskusteltu, ihmiset on sitä mieltä että perheen tilanteen niin vaatiessa on hyvä ehkäistä. Siksi epäilenkin että ap on trolli. Ja pyydän anteeksi, jos epäilyni ei pidäkään paikkaansa. :(

aika pienellä ry:llä kyllä olen kuullut parin ihmisen puhuvan ehkäisystä mutta yleisesti asiaa ei hyväksytä. Äitien illassa kerran oikein kauhisteltiin sitä miten nykyään haluttaisiin että äidin väsymyksen takiakin voisi ehkäistä. Itse olen sitä mieltä että tässä tilanteessa en missään nimessä halua tulla raskaaksi ja syön pillereitä siis salaa. Itselläni ei ole siitä huono omatunto. Miehelleni en edes kerro ehkäisystä koska hän pitää sitä pahana syntinä.

t. Yksi vl

Tässä ilmainen vinkki: kerro jollekin vl-ystävälle "luottamuksellisesti" että ette ehkäise, mutta että lapsia ei vaan kuulu ja se on tosi raskastasta. Kyllä se juttu varmaan siitä sitten leviää ;).

Kannatan :)

Musta on surullista ettei omalle miehelle voi kertoa. Mutta ymmärrän sen kyllä. Meillä taas on sellainen tilanne, että mies on muakin enemmän sitä mieltä ettei meille tulisi vauvaa nyt vähään aikaan. Ehkäisemme siis yhteistuumin. Musta tuntuisi kyllä pahalta päättää noin isosta asiasta yksin ilman keskustelua ja yhteisymmärrystä miehen kanssa, mut ymmärrän että joillakin on sellainen tilanne pakosta. Mut tosi ikävää se on.

t. se edellinen vl

ole kukaan miestäni hylkinyt ja edelleen hälläon paljon uskovaisia kavereita. Ehkä mieheni on vain sitten niin hyvä tyyppi että kaverit on säilyneet.

Minuun suhtaudutaan todella kivasti myös.

Siskoni luopui uskosta ja "itkee" että hänet on hylätty. Mutta eipä tuo itsekään halua olla missään tekemisissä uskovaisten kanssa. Ja vois katsoa vähän peiliin miten itse kohtelee kanssa ihmisiä.

Että silleen.

VL-uskosta luopumisessa on semmoinen pikku ongelma, että uskovat kaverit ja sukulaiset eivät halua olla luopion kanssa missään tekemisessä. Toivottavasti ap:llä on muitakin kuin VL-ystäviä ettet jää yksin. Olisiko miehesi myös valmis luopumaan, saattavat alkaa hylkimään häntäkin. Vaatisi häneltäkin vahvaa uskallusta!

Tunnen jutut, olen entinen vl.

Eipä ole kukaan miestäni hylkinyt ja edelleen hälläon paljon uskovaisia kavereita. Ehkä mieheni on vain sitten niin hyvä tyyppi että kaverit on säilyneet. Minuun suhtaudutaan todella kivasti myös.

Siskoni luopui uskosta ja "itkee" että hänet on hylätty. Mutta eipä tuo itsekään halua olla missään tekemisissä uskovaisten kanssa.

Ja vois katsoa vähän peiliin miten itse kohtelee kanssa ihmisiä. Että silleen.

Samaa mieltä. Kyllä se lähtee tosiaan ihan itsestä miten muita kohtelee.

vois avata raamatun ja lukea kymmenen neitseen vertauksen.

on joskus tarua ihmeellisempi.

Eli luin tätä samanlaista ketjua eilen 2+palstalla ja olen sitä mieltä jotta sinä itse päätät elämästäsi.

Mutta 2+-palstalla sanoit jotta miehesi on tietoinen ehkäisystäsi,koska olet masentunut ja lääkityksellä ja sen takia käytät ehkäisyä...

Miksi siis täällä sanot jotta miehesikään ei tiedä tästä surusilmä/sinisilmä?

Hei mä en kestä näitä teiän juttuja. Puuh. Sök Hjälp.

Olen samaa mieltä anoppisi kanssa. Eikä ole kiva kun en saa tavata koskaan sisarukseni lapsia, koska niiden ei annrta syntyä.

Ties kuinka upeita ja älykkäitä lapsia syntyisi, mutta kun toinen estää..siis sukulaisetkin "menettävät" sukuaan, tämä on tosi.

Eli luin tätä samanlaista ketjua eilen 2+palstalla ja olen sitä mieltä jotta sinä itse päätät elämästäsi. Mutta 2+-palstalla sanoit jotta miehesi on tietoinen ehkäisystäsi,koska olet masentunut ja lääkityksellä ja sen takia käytät ehkäisyä... Miksi siis täällä sanot jotta miehesikään ei tiedä tästä surusilmä/sinisilmä?

Ei kellekkään ole elämässä annettu ennakkoon mitään lapsenlapsi-kiintiöö!!!

Ei tulis mieleen katkaista välit moiseen anoppiin jokapuuttuu yksityisasioihin. ???

aika pienellä ry:llä kyllä olen kuullut parin ihmisen puhuvan ehkäisystä mutta yleisesti asiaa ei hyväksytä. Äitien illassa kerran oikein kauhisteltiin sitä miten nykyään haluttaisiin että äidin väsymyksen takiakin voisi ehkäistä. Itse olen sitä mieltä että tässä tilanteessa en missään nimessä halua tulla raskaaksi ja syön pillereitä siis salaa. Itselläni ei ole siitä huono omatunto. Miehelleni en edes kerro ehkäisystä koska hän pitää sitä pahana syntinä. t. Yksi vl

Miten sellanen elämä voi toimia. Me asumme myös eteläsuomessa(uudellamaalla) pienellä paikkakunnalla. Kyllä mun mies tietää että syön pillereitä. Ihan itse joskus aikoinaan sanoin että mä en yksinkertaisesti jaksa lisää lapsia ainakaan siinä tilanteessa. se huomas itsekkin että olin kokoajan ihan poikki ja hermona väsymyksestä. Sanoi että hän ei jaksa katsoa jos olen lopun elämääni tuollainen. Oli pakko alkaa ajatella jo olemassa olevia lapsia. Ei kukaan voi pakottaa synnyttämään vuodesta toiseen. Voi olla että vielä tulisi vauva mutta aika näyttää. Jos sellanen vielä meille suodaan. Mullekkin on sanottu että meidän elämä on ihan liian helppoa. Liekkö vitsinä heitetty, mutta ei kai elämän tarkotuskaan ole että tää olis yhtä kärsimystä. Tällä hetkellä meillä menee oikeen hyvin ja ollaan jaksavia vanhempia.

Me kanssa kyllä puhellaan miehen kanssa näistä ja ollaan yhdessä sovittu ehkäisystä. Sehän on ihan välttämätön asia jotta aviosuhde voi säilyä hyvänä. Voimiemme mukaan elellään. terveiset jokaiselle uskov. äidille joka kamppailee näiden asioiden kanssa!

Uskovaiselle selvä asia. No jos uskomassa ootte, niin silloin asia on harvinaisen selvä. Ehkäisy on luopumista Jumalasta, koska siinä emme enää luota Jumalan mahdollisuuteen ohjata elämäämme vaan otamme itsellemme päätäntävallan asioista, jotka eivät meille kuulu. Asia on hyvin yksinkertainen, sillä kyse on uskomiseta Jumalaan.

Missä on se apu, kun äiti on väsynyt jopa sairas jatkuvasta raskaana olosta, synnyttämisestä, imettämisestä jne jne. Pitääkö se kaikki vaan ottaa kiltisti vastaan? Eikö meille ole annettu aivot ihan sitä varten, että voisimme ottaa itse vastuun omasta elämästänne ja tehdä järkeviä päätöksia esim rajoittaa lapsilukua. Entä muut elämän (suuret) päätökset? Kuka ne tekee? Minä vai Jumala? Esim naimisiinmeno, onko tämä minulle se oikea puoliso? Onko tämä se oikea työpaikka minulle? Onko tämä se oikea asunto minulle/meille jne? Mitä ovat ne asiat, jotka meille kuuluvat ja mitkä eivät ja missä ne on lueteltu?

Nainen voi joutua tosi heikoille

Olen täysin turhautunut, sairastunut ja masentunut tällä hetkellä. Terveys on mennyt. Pieniä on vielä monta kotona, ja lapsista kaksi on sairaita. Joiden arki on yhtä taistelua ja sairaalassa hyppäämistä. Ja sen olemme päättäneet että yhtään lasta emme enää anna tänne syntyä. Emme kerta kaikkiaan enää jaksa.

http://freepathways.wordpress.com/2011/08/10/en-alkaisi/