Helsingin lumimäärästä/haitasata erittäin hyvä kirjoitus muualla asuville!

Olen itse maalta kotoisin, ja Tampereen kautta muuttanut Helsinkiin 10v sitten. Siis onhan se nyt herrajumala ihan eria asia aurata ja roudata lumet maaseutu/Tre vs. Helsinki. Miksi pitää vängätä asiasta niin älyttömästi ja vetää tähän keskusteluun mukaan maalaisuus/kaupunkilaisuus -aspekti?? Yhtenä aamuna kaupunkien talvikunnossapidon, vai mikäsenytoli, ammattilaiset eri puolilta Suomea keskustelivat aiheesta ja kaikki myönsivät Helsingin tilanteen. Täällä taas palsta-ammattilaiset vääntävät ja vänkäävät, megaärsyttävää.

joo anteeksi tämä änkkäys, mutta minä en halua mitenkään väheksyä Helsingin lumiongelmaa, ymmärrän esim että sitä tilaa mihin lunta voi kärrätä on sata kertaa vähemmän ja liikennettä on enemmän, mutta minun tarkoitukseni oli siis vain kysyä, miten asumistiheys sinänsä vaikuttaa tähän ongelmaan. Siis ihmettelin vain, miten esim kymmenen autoa kymmenessä parkkiruudussa on Helsingissä ongelmallisempi kuin Seinäjoella. Tämä oli se ongelmani ydin.

kun täällä niitä kymmeniä ja kymmeniä ja kymmeniä autoja on niin monta kertaa enemmän! Ne sotkevat kymmeniä ja kymmeniä kertoja suuremman määrän liikenettä. Siksi, yksinkertaisesti. Ja miksikös niitä on kymmeniä kertoja enemmän? No siksi, että on enemmänihmisiä pienemmällä alueella. Jummartaako! :D

eli millä tavalla ne sotkevat liikennettä? Ovatko ne parkissa siinä aurattavalla tiellä, onko se liikenteen seassa auraaminen hankalaa vai mikä siinä mättää. Olen jo sata kertaa sanonut, että ymmärrän kyllä että on enemmän autoja liikenteessä ja parkissakin, mutta häiritseekö normaalisti liikenteessä tai parkissa olevat autot sitä auraamista niin paljon.

tottakai liikenne häiritsee auraamista. Ja kyllä, ne ovat parkissa siinä aurattavan tien laidassa. Sitten ne autot on metrisen lumivallin sisässä. Sitten auton omistaja lapioi lumen autosta jalkakäytävälle tai autotielle. Ja siitä se taas aurataan valliksi, kunnes lumi viedään lumenkaatopaikalle. Ja siinä välissä lunta kasataan niin, että iso osa parkkipaikoista on poissa käytöstä. Sitten typerykset jättävät autonsa minne sattuu, kuten liian lähelle ratikkakiskoja. Sitteen ratikkaliikenne seisoo tunnin ja tuhat ihmistä myöhästyy. Ja tämä sama tuhantena eri variaationa.

niin tässä oli hyviä pointteja, että tyhmä maalainenkin ymmärtää. Eli alun perin ihmettelin miten ne tien reunaan jätetyt autot haittaavat auraamista helsingissä yhtään sen kummemmin kuin muuallakaan (siis tarkoitinkin tuolla kysymykselläni sitä, että ovatko autot ihan siinä tiellä, ei tien reunassa).

Ja tuosta lumivallista ja lapioinnista ja uudelleen auraamisesta, siinäkin on kai päällimmäisenä ongelmana se, ettei sitä lunta saada vietyä pois, ei se auto ja niiden paljous sinänsä.

Eli se ongelma on oikeastaan sitten noissa jotka jättävät autonsa minne sattuu, mitä sitäkin olen yrittänyt jo moneen otteeseen tässä kysyä.

Kiitos tästä vastauksesta. Kyllähän kesti.

Väestöntiheydellä ilmaistaan sitä, montako ihmistä asuu neliökilometrillä. Helsingissä tiheys on huomattavasti suurempi kuin vaikkapa Vaasassa. Tämän vuoksi Helsingissä on enemmän autoja, rakennuksia, kulkuvälineitä ja niitä ihmisiä kuin Vaasassa. Siksi on vähemmän tilaa lumelle ja siksi pienetkin häiriöt liikenteessä tms kertautuvat ja koskettavat suurempaa määrää ihmisiä.

no tuolla aiemmin jo sanoinkin, että ei ne kadut kyllä leveämmäksi muutu eikä ne rakennukset häviä, vaikka väkeä asuisi harvemmassakin, mutta voin toki olla väärässäkin. Ja joo tietysti, jos koko kaupungista autot häviäisivät, niin toisihan se lisää tilaa lumelle. Mutta silti ihmettelen sitä, miten harvempi asutus helpottaisi tätä ongelmaa.

"mitäs jos Helsingistä katoaisi yhdessä yössä 300000 asukasta, mutta rakennukset säilyisivät samoina", vaan havainnollistetaan sitä, miksi ongelma on erilainen Helsingissä kuin Pihtiputaalla. Siihen havainnollistamiseen asukastiheys sopii.

niin vaan edelleen minä puhun siitä, MITEN ASUKASTIHEYS VAIKUTTAA LUMEN AURAAMISEEN. Se on eri asia kuin kaupungin katujen leveys ja rakennusten sijainti ja pitkät matkat lumenkaatopaikalle.

No käyttäkää julkisia ja ottakaa lapiot ja kolat kouraan. Kyllä on turhaa valitusta lumesta. Kai te miljoona helsinkiläistä muutaman kadunpätkän saatte lapioitua puhtaaksi.

Eli suosittelen kolaa, lapioo ja katuharjaa kouraan, niillä saa lumet autonsakin ympäriltä, ainakin täällä Pirkanmaalla.

Saisi, jos olisi se paikka minne siirtää. Mutta pitäisikö se lumi siirtää naapurin auton päälle?

Vai mieluummin ajoradalle? Jalkakäytävä voisi olla hyvä paikka?

Tampere Härmälä ilmoittaa lumensyvyydeksi vain 8 cm. Kerro se viidellä ja kolaa ja lapioi ja harjaa sitten niitä lumia ja laita ne vielä johonkin järkevään paikkaan ahtaalla kadulla, joka on täynnä lumikuorrutteisia autoja.

P.S. Minulla ei ole autoa ja metro kulkee idästä keskustaan oikein hyvin. Edes lumitalvelle tyypilistä oviensulkeutumisongelmaa ei ole sattunut kohdalle.

niin vaan edelleen minä puhun siitä, MITEN ASUKASTIHEYS VAIKUTTAA LUMEN AURAAMISEEN. Se on eri asia kuin kaupungin katujen leveys ja rakennusten sijainti ja pitkät matkat lumenkaatopaikalle.

Tässä esimerkkejä:

Koska asukastiheys on suuri eli pajon ihmisiä asuu laajalla alueella), matkat lumenkaatopaikalle ovat pitkät.

Koska asukatiheys on suuri, autoja on paljon teillä.

Koska asukastiheys on suuri, autoja on paljon kadunvarsilla parkissa häiritsemässä auraamista.

Koska asukastiheys on suuri, ongelmat vaikuttavat erityisen suureen määrään ihmisiä.

Väestöntiheydellä ilmaistaan sitä, montako ihmistä asuu neliökilometrillä. Helsingissä tiheys on huomattavasti suurempi kuin vaikkapa Vaasassa. Tämän vuoksi Helsingissä on enemmän autoja, rakennuksia, kulkuvälineitä ja niitä ihmisiä kuin Vaasassa. Siksi on vähemmän tilaa lumelle ja siksi pienetkin häiriöt liikenteessä tms kertautuvat ja koskettavat suurempaa määrää ihmisiä.

no tuolla aiemmin jo sanoinkin, että ei ne kadut kyllä leveämmäksi muutu eikä ne rakennukset häviä, vaikka väkeä asuisi harvemmassakin, mutta voin toki olla väärässäkin. Ja joo tietysti, jos koko kaupungista autot häviäisivät, niin toisihan se lisää tilaa lumelle. Mutta silti ihmettelen sitä, miten harvempi asutus helpottaisi tätä ongelmaa.

"mitäs jos Helsingistä katoaisi yhdessä yössä 300000 asukasta, mutta rakennukset säilyisivät samoina", vaan havainnollistetaan sitä, miksi ongelma on erilainen Helsingissä kuin Pihtiputaalla. Siihen havainnollistamiseen asukastiheys sopii.

niin vaan edelleen minä puhun siitä, MITEN ASUKASTIHEYS VAIKUTTAA LUMEN AURAAMISEEN. Se on eri asia kuin kaupungin katujen leveys ja rakennusten sijainti ja pitkät matkat lumenkaatopaikalle.

lumen auraamiseen vaikuttaa se, että tapahtuuko se jossain (i)jossa asuu paljon ihmisiä pienellä alueella vaiko jossain(ii) jossa asuu hyvin vähän ihmisiä suurella alueella.

Ne paljot ihmiset kun EI MAHDU asettumaan siten, että on mielettömät leveät baanat kaikkialla, ja isot pihat joissa autot ja vielä kaiken lisäksi vähäinen tarve kulkea niillä autoilla tai muilla kulkuneuvoilla. Sitä sillä havainnollistetaan.

ympäristön pilaaminen ja roskaaminen on.



Tapauskohtaisesti lunta siis voidaan kipata mereen.

lumen auraamiseen vaikuttaa se, että tapahtuuko se jossain (i)jossa asuu paljon ihmisiä pienellä alueella vaiko jossain(ii) jossa asuu hyvin vähän ihmisiä suurella alueella. Ne paljot ihmiset kun EI MAHDU asettumaan siten, että on mielettömät leveät baanat kaikkialla, ja isot pihat joissa autot ja vielä kaiken lisäksi vähäinen tarve kulkea niillä autoilla tai muilla kulkuneuvoilla. Sitä sillä havainnollistetaan.

tottakai ymmärrän tämän, mutta sen sadannen kerran se asukastiheys ei vaikuta niiden katujen leveyteen. Jos sieltä helsingistä nyt muuttaisi vaikka kymmenesosa väestä pois, en usko, että ne kadut tulisivat yhtään leveämmiksi tai lumenkaatopaikat olisivat lähempänä.

En nyt näköjään saa tätä asiaa selitettyä niin kuin sen tarkoitan, mutta sovitaan nyt sitten niin, että asukastiheys vaikuttaa lumien auraamiseen.

lumen auraamiseen vaikuttaa se, että tapahtuuko se jossain (i)jossa asuu paljon ihmisiä pienellä alueella vaiko jossain(ii) jossa asuu hyvin vähän ihmisiä suurella alueella. Ne paljot ihmiset kun EI MAHDU asettumaan siten, että on mielettömät leveät baanat kaikkialla, ja isot pihat joissa autot ja vielä kaiken lisäksi vähäinen tarve kulkea niillä autoilla tai muilla kulkuneuvoilla. Sitä sillä havainnollistetaan.

tottakai ymmärrän tämän, mutta sen sadannen kerran se asukastiheys ei vaikuta niiden katujen leveyteen. Jos sieltä helsingistä nyt muuttaisi vaikka kymmenesosa väestä pois, en usko, että ne kadut tulisivat yhtään leveämmiksi tai lumenkaatopaikat olisivat lähempänä. En nyt näköjään saa tätä asiaa selitettyä niin kuin sen tarkoitan, mutta sovitaan nyt sitten niin, että asukastiheys vaikuttaa lumien auraamiseen.

Koeta ymmärtää, et nää asiat ei ole niin yksinkertaisia. Sulle on asiaa yritetty selittää ties miten, mutta jos ei mene perille niin ei mene.

tottakai ymmärrän tämän, mutta sen sadannen kerran se asukastiheys ei vaikuta niiden katujen leveyteen. Jos sieltä helsingistä nyt muuttaisi vaikka kymmenesosa väestä pois, en usko, että ne kadut tulisivat yhtään leveämmiksi tai lumenkaatopaikat olisivat lähempänä.

En nyt näköjään saa tätä asiaa selitettyä niin kuin sen tarkoitan, mutta sovitaan nyt sitten niin, että asukastiheys vaikuttaa lumien auraamiseen.

Vaikutus ei ehkä olisi kovin suuri. Jonkin verran autot ja liikenne vähenisivät ja parkkitilaa olisi hieman enemmän, jolloin auraaminen olisi pikkuisen helpompaa. Mutta jos Helsingissä asuisi 500 000 sijasta 50 000, niin johan hommat hoitusivat. Kaduilla olisi väljää ja aurat mahtuisivat kulkemaan. Nämä 50 000 olisivat keskittyneet pienemmälle alueelle, kuin nuo 500 000, jolloin matka kuljetta lumi väljemmille alueille ei olisi niin pitkä.

Kadut olisvat yhtä kapeita, mutta niillä olisi lojumassa vähemmän tavaraa (=autoja) ja niillä olisi vähemmän liikennettä, jolloin liikenteen hidastuminen lumisohjossa ei haittaisi niin paljon.

lumen auraamiseen vaikuttaa se, että tapahtuuko se jossain (i)jossa asuu paljon ihmisiä pienellä alueella vaiko jossain(ii) jossa asuu hyvin vähän ihmisiä suurella alueella. Ne paljot ihmiset kun EI MAHDU asettumaan siten, että on mielettömät leveät baanat kaikkialla, ja isot pihat joissa autot ja vielä kaiken lisäksi vähäinen tarve kulkea niillä autoilla tai muilla kulkuneuvoilla. Sitä sillä havainnollistetaan.

tottakai ymmärrän tämän, mutta sen sadannen kerran se asukastiheys ei vaikuta niiden katujen leveyteen. Jos sieltä helsingistä nyt muuttaisi vaikka kymmenesosa väestä pois, en usko, että ne kadut tulisivat yhtään leveämmiksi tai lumenkaatopaikat olisivat lähempänä. En nyt näköjään saa tätä asiaa selitettyä niin kuin sen tarkoitan, mutta sovitaan nyt sitten niin, että asukastiheys vaikuttaa lumien auraamiseen.

Ei niillä katujen leveyksillä ole mitään merkitystä, vaan sillä kuinka paljon niillä kaduilla on autoja. Suuri asukastiheys=enemmän autoja.

Ei se asukastiheyden vaikutus ole mikään sopimusjuttu, kun asia nyt vaan on niin, että se asukastiheys vaikuttaa lumien auraamiseen.

lumen auraamiseen vaikuttaa se, että tapahtuuko se jossain (i)jossa asuu paljon ihmisiä pienellä alueella vaiko jossain(ii) jossa asuu hyvin vähän ihmisiä suurella alueella. Ne paljot ihmiset kun EI MAHDU asettumaan siten, että on mielettömät leveät baanat kaikkialla, ja isot pihat joissa autot ja vielä kaiken lisäksi vähäinen tarve kulkea niillä autoilla tai muilla kulkuneuvoilla. Sitä sillä havainnollistetaan.

tottakai ymmärrän tämän, mutta sen sadannen kerran se asukastiheys ei vaikuta niiden katujen leveyteen. Jos sieltä helsingistä nyt muuttaisi vaikka kymmenesosa väestä pois, en usko, että ne kadut tulisivat yhtään leveämmiksi tai lumenkaatopaikat olisivat lähempänä.

En nyt näköjään saa tätä asiaa selitettyä niin kuin sen tarkoitan, mutta sovitaan nyt sitten niin, että asukastiheys vaikuttaa lumien auraamiseen.

ei tässä ole kyse mistään ajatuskokeesta, vaan tässä ja nyt olemassaolevien kuntien tilanteen vertailuista. Ei tässä keskustella siitä, mitä tapahtuisi jos Helsingistä häviäisi puolet väestöstä.

Koeta ymmärtää, et nää asiat ei ole niin yksinkertaisia. Sulle on asiaa yritetty selittää ties miten, mutta jos ei mene perille niin ei mene.

ei näköjään mene ei. Tarkoitus oli vain vähän viilata pilkkua ja kyseenalaistaa tuota syy-seuraus-suhdetta ja käsitteistöä, mutta täällä näköjään luullaan, että haluan vähätellä pk-seudun lumitilannetta. Kaikki vain näkevät punaista kun maalainen ihmettelee yhtään mitään, mikä liittyy tuohon ongelmaan, vaikka se liittyisi vain käsitteisiin ja niiden käyttöön.

Eli siis... Olen kirjoittanut viestin toiseen ketjuun, mistä joku toinen on sen kopioinut tämän ketjun aloitukseen.



Kommentoin aluksi siinä sitä, että mikä siellä helsingin puolessa mättää näiden sataneiden lumien takia.

Ja enitenhän siellä mättää vain kanta-kaupungissa. Laita kaupungilla, espoossa ja vantaalla on tilanne paljon helpompi, vaikka sielää onkin myös paljon ihmisiä, mutta asutus on hajaantunut laajemalle alalle, verrattuna helsinkiin. Joten niin isoa keskusta ei ole, vaikka molemissa kaupungeissa on muutama isompi keskus.



Halusin mainita asukasmäärät, pinta-alat ja tiheydet, siksi että jokaisella olisi hajua ensinäkin siitä mitä vertaa toisiinsa. Aina verrataan Oulua ja Helsinkiä, Tamperetta ja Helsinkiä jne, joka asiassa toisiinsa, ei vaan nyt tässä lumiasiassa.



Onhan se nyt ihan eriasia asuuko samankokoisella alueella 1 300 000 asukasta vai 200 000.

Se vaikuttaa kaikkeen mitä kaupungin sisällä tapahtuu.



Itse olen asunut vantaalla ja helsingissä elämästäni 28 vuotta, joten tiedän tasan tarkkaan miten siellä mikäkin vaikuttaa.



Nyt olen asunut Kuusamossa muutaman vuoden ja se ärsyttää että täällä arvostellaan kaikkien muiden toimintaa ja haukutaan kaikkea, vaikka itse eivät meinaa selvitä edes tässä pienessä kylässään autojensa ja muiden vehkeidensä kanssa. Kolareita sattuu tässäkin pienessä paikassa moninkertaisesti suhteessa enemän kuin Helsingissä, mutta eihän sitä samalla tavalla uutisoida kuin jos Helsingissä jotain sattuu.

Täällä aina sanotaan, että ei meilläkään aura kerkee joka paikkaan.. Joo ei kerkee ei, mutta maantie on kuitenkin ihan eri juttu kuin kaupungin kapeat kadut.

Kyllä täällä aura kerkee hienosti aurata keskustan, joka on kaksi suoraa kadunpätkää:)



Ehkä tolla asukastiheydellä halusin kertoa meille pienemmällä paikkakunnalla asuville, että kuvitelkaa omaan kaupunkiinne suhteessa tilaan saman verran asukkaita kun pääkaupunki-seudulla on. Eli Kuusamossa olisi asukkaita 2,6 miljoonaa asukasta, asiat olisi vähän eritavalla, enkä tarkoita nyt välttämättä aurausta, vaan kaikkea muutakin mistä aina arvostellaan.



Tuli todella sekavaa tekstiä varmasti, mutta kiireessä oli nyt pakko kommentoida jotain :D

lumen auraamiseen vaikuttaa se, että tapahtuuko se jossain (i)jossa asuu paljon ihmisiä pienellä alueella vaiko jossain(ii) jossa asuu hyvin vähän ihmisiä suurella alueella. Ne paljot ihmiset kun EI MAHDU asettumaan siten, että on mielettömät leveät baanat kaikkialla, ja isot pihat joissa autot ja vielä kaiken lisäksi vähäinen tarve kulkea niillä autoilla tai muilla kulkuneuvoilla. Sitä sillä havainnollistetaan.

tottakai ymmärrän tämän, mutta sen sadannen kerran se asukastiheys ei vaikuta niiden katujen leveyteen. Jos sieltä helsingistä nyt muuttaisi vaikka kymmenesosa väestä pois, en usko, että ne kadut tulisivat yhtään leveämmiksi tai lumenkaatopaikat olisivat lähempänä. En nyt näköjään saa tätä asiaa selitettyä niin kuin sen tarkoitan, mutta sovitaan nyt sitten niin, että asukastiheys vaikuttaa lumien auraamiseen.

ei tässä ole kyse mistään ajatuskokeesta, vaan tässä ja nyt olemassaolevien kuntien tilanteen vertailuista. Ei tässä keskustella siitä, mitä tapahtuisi jos Helsingistä häviäisi puolet väestöstä.

ei vai? Minähän tämän kysymyksen alun perin esitin. Jos sanotaan, että väestötiheys on syynä ongelmaan, niin kai pitää myös ajatella mitä tapahtuu, jos tämä syy poistuisi.

Olen monesti jo sanonut, että ymmärrän ongelmat ja niiden erot helsingin ja muiden kaupunkien välillä, mutta olen puhunut vain väestötiheydestä ja sen vaikutuksesta käytännössä ja teoriassa lumen auraamiseen.

lunta sataa 50 cm Vanhan-Rauman kaduille tai Helsingin Punavuoreen tai Turun Puolalanmäkeen.



Se sama 50 cm on siinä kadulla, oli sen kaupungin ympärillä miten paljon metsää tai peltoa tahansa, joka siis tekee noista asukastiheyksistä tässä yhteydessä naurettavia suureita.



Tero

lunta sataa 50 cm Vanhan-Rauman kaduille tai Helsingin Punavuoreen tai Turun Puolalanmäkeen. Se sama 50 cm on siinä kadulla, oli sen kaupungin ympärillä miten paljon metsää tai peltoa tahansa, joka siis tekee noista asukastiheyksistä tässä yhteydessä naurettavia suureita. Tero

niin, Tero oli nyt ainoa joka ymmärsi mitä ajoin tässä takaa. Ainoa ero noiden välillä on se, että se lumen kaatopaikka tai muu aurauspaikka on Turussa (kai?) lähempänä, mutta siinä vaiheessa se ei enää liitykään väestöntiheyteen.

lumen auraamiseen vaikuttaa se, että tapahtuuko se jossain (i)jossa asuu paljon ihmisiä pienellä alueella vaiko jossain(ii) jossa asuu hyvin vähän ihmisiä suurella alueella. Ne paljot ihmiset kun EI MAHDU asettumaan siten, että on mielettömät leveät baanat kaikkialla, ja isot pihat joissa autot ja vielä kaiken lisäksi vähäinen tarve kulkea niillä autoilla tai muilla kulkuneuvoilla. Sitä sillä havainnollistetaan.

tottakai ymmärrän tämän, mutta sen sadannen kerran se asukastiheys ei vaikuta niiden katujen leveyteen. Jos sieltä helsingistä nyt muuttaisi vaikka kymmenesosa väestä pois, en usko, että ne kadut tulisivat yhtään leveämmiksi tai lumenkaatopaikat olisivat lähempänä. En nyt näköjään saa tätä asiaa selitettyä niin kuin sen tarkoitan, mutta sovitaan nyt sitten niin, että asukastiheys vaikuttaa lumien auraamiseen.

ei tässä ole kyse mistään ajatuskokeesta, vaan tässä ja nyt olemassaolevien kuntien tilanteen vertailuista. Ei tässä keskustella siitä, mitä tapahtuisi jos Helsingistä häviäisi puolet väestöstä.

ei vai? Minähän tämän kysymyksen alun perin esitin. Jos sanotaan, että väestötiheys on syynä ongelmaan, niin kai pitää myös ajatella mitä tapahtuu, jos tämä syy poistuisi.

Olen monesti jo sanonut, että ymmärrän ongelmat ja niiden erot helsingin ja muiden kaupunkien välillä, mutta olen puhunut vain väestötiheydestä ja sen vaikutuksesta käytännössä ja teoriassa lumen auraamiseen.

Siis ymmärrät sen, että koska Helsingissä on enemmän ihmisiä pienemmällä alueella kuin Kuusamossa on tilanne erilainen. Mutta et ymmärrä miten väestöntiheys tähän liittyy? Etkö siis ymmärrä mihin sana väestöntiheys viittaa? Vai mitä ihmettä et ymmärrä? Tottakai tilanne olisi toinen jos Helsingin väestöntiheys olisi sama kuin Kuusamon.

lunta sataa 50 cm Vanhan-Rauman kaduille tai Helsingin Punavuoreen tai Turun Puolalanmäkeen. Se sama 50 cm on siinä kadulla, oli sen kaupungin ympärillä miten paljon metsää tai peltoa tahansa, joka siis tekee noista asukastiheyksistä tässä yhteydessä naurettavia suureita. Tero

niin, Tero oli nyt ainoa joka ymmärsi mitä ajoin tässä takaa. Ainoa ero noiden välillä on se, että se lumen kaatopaikka tai muu aurauspaikka on Turussa (kai?) lähempänä, mutta siinä vaiheessa se ei enää liitykään väestöntiheyteen.

Voidaanhan me toki ruveta mittaamaan yksittäisten tienpätkien väestöntiheyttä ja väittää ettei mikään mikä sillä pätkällä tapahtuu liity mitenkään viereisiin pätkiin..

Ero on juuri se, että Helsingin, siis koko Helsingin, väestötiheys on suurempi. Eli niitä tiheästi asuttuja katuja on yksi toisensa jälkeen. Vai etkö todellakaan näe mitään eroa pätkällä vaikkapa Helsingin Kalevankatua paikoillaan Helsingin keskustassa tai siirrettynä Kuusamoon? Aivan sama homma aurata se pätkä?

lumen auraamiseen vaikuttaa se, että tapahtuuko se jossain (i)jossa asuu paljon ihmisiä pienellä alueella vaiko jossain(ii) jossa asuu hyvin vähän ihmisiä suurella alueella. Ne paljot ihmiset kun EI MAHDU asettumaan siten, että on mielettömät leveät baanat kaikkialla, ja isot pihat joissa autot ja vielä kaiken lisäksi vähäinen tarve kulkea niillä autoilla tai muilla kulkuneuvoilla. Sitä sillä havainnollistetaan.

tottakai ymmärrän tämän, mutta sen sadannen kerran se asukastiheys ei vaikuta niiden katujen leveyteen. Jos sieltä helsingistä nyt muuttaisi vaikka kymmenesosa väestä pois, en usko, että ne kadut tulisivat yhtään leveämmiksi tai lumenkaatopaikat olisivat lähempänä. En nyt näköjään saa tätä asiaa selitettyä niin kuin sen tarkoitan, mutta sovitaan nyt sitten niin, että asukastiheys vaikuttaa lumien auraamiseen.

ei tässä ole kyse mistään ajatuskokeesta, vaan tässä ja nyt olemassaolevien kuntien tilanteen vertailuista. Ei tässä keskustella siitä, mitä tapahtuisi jos Helsingistä häviäisi puolet väestöstä.

ei vai? Minähän tämän kysymyksen alun perin esitin. Jos sanotaan, että väestötiheys on syynä ongelmaan, niin kai pitää myös ajatella mitä tapahtuu, jos tämä syy poistuisi. Olen monesti jo sanonut, että ymmärrän ongelmat ja niiden erot helsingin ja muiden kaupunkien välillä, mutta olen puhunut vain väestötiheydestä ja sen vaikutuksesta käytännössä ja teoriassa lumen auraamiseen.

Siis ymmärrät sen, että koska Helsingissä on enemmän ihmisiä pienemmällä alueella kuin Kuusamossa on tilanne erilainen. Mutta et ymmärrä miten väestöntiheys tähän liittyy? Etkö siis ymmärrä mihin sana väestöntiheys viittaa? Vai mitä ihmettä et ymmärrä? Tottakai tilanne olisi toinen jos Helsingin väestöntiheys olisi sama kuin Kuusamon.

tosiaan tilanne toinen? Olisiko Helsingissä tuolloin lumenkaatopaikat lähempänä, kadut leveämpiä ja rakennuksia vähemmän? Muuttuuko se kaupungin asemakaava ja rakennekin sen asumistiheyden pienentymisen myötä?

Kyllä ymmärrän väestöntiheyden käsitteen, mutta en ymmärrä miten se suoranaisesti vaikuttaa lumen auraamiseen. Jos talossa asuu kolmen ihmisen sijasta kuusi ihmistä, miten se vaikuttaa lumen auraamiseen?

lumen auraamiseen vaikuttaa se, että tapahtuuko se jossain (i)jossa asuu paljon ihmisiä pienellä alueella vaiko jossain(ii) jossa asuu hyvin vähän ihmisiä suurella alueella. Ne paljot ihmiset kun EI MAHDU asettumaan siten, että on mielettömät leveät baanat kaikkialla, ja isot pihat joissa autot ja vielä kaiken lisäksi vähäinen tarve kulkea niillä autoilla tai muilla kulkuneuvoilla. Sitä sillä havainnollistetaan.

tottakai ymmärrän tämän, mutta sen sadannen kerran se asukastiheys ei vaikuta niiden katujen leveyteen. Jos sieltä helsingistä nyt muuttaisi vaikka kymmenesosa väestä pois, en usko, että ne kadut tulisivat yhtään leveämmiksi tai lumenkaatopaikat olisivat lähempänä. En nyt näköjään saa tätä asiaa selitettyä niin kuin sen tarkoitan, mutta sovitaan nyt sitten niin, että asukastiheys vaikuttaa lumien auraamiseen.

ei tässä ole kyse mistään ajatuskokeesta, vaan tässä ja nyt olemassaolevien kuntien tilanteen vertailuista. Ei tässä keskustella siitä, mitä tapahtuisi jos Helsingistä häviäisi puolet väestöstä.

ei vai? Minähän tämän kysymyksen alun perin esitin. Jos sanotaan, että väestötiheys on syynä ongelmaan, niin kai pitää myös ajatella mitä tapahtuu, jos tämä syy poistuisi. Olen monesti jo sanonut, että ymmärrän ongelmat ja niiden erot helsingin ja muiden kaupunkien välillä, mutta olen puhunut vain väestötiheydestä ja sen vaikutuksesta käytännössä ja teoriassa lumen auraamiseen.

Siis ymmärrät sen, että koska Helsingissä on enemmän ihmisiä pienemmällä alueella kuin Kuusamossa on tilanne erilainen. Mutta et ymmärrä miten väestöntiheys tähän liittyy? Etkö siis ymmärrä mihin sana väestöntiheys viittaa? Vai mitä ihmettä et ymmärrä? Tottakai tilanne olisi toinen jos Helsingin väestöntiheys olisi sama kuin Kuusamon.

tosiaan tilanne toinen? Olisiko Helsingissä tuolloin lumenkaatopaikat lähempänä, kadut leveämpiä ja rakennuksia vähemmän? Muuttuuko se kaupungin asemakaava ja rakennekin sen asumistiheyden pienentymisen myötä?

Kyllä ymmärrän väestöntiheyden käsitteen, mutta en ymmärrä miten se suoranaisesti vaikuttaa lumen auraamiseen. Jos talossa asuu kolmen ihmisen sijasta kuusi ihmistä, miten se vaikuttaa lumen auraamiseen?

Helsingissä asuisi Kuusamon asukastiheydellä max. parituhatta ihmistä. Joo, ai ei olisi tilanne toisenlainen...Ei olisi yhtään raitiovaunua, ei busseja, autoja 400 000 vähemmän kuin nyt.