Lue keskustelun säännöt.
Ikäero askarruttaa. Mies 46 v., minä 37 v.
13.12.2010 |
Olen aluksi netin kautta (nettideittailua) ja sitten puhelimen välityksellä viestitellyt ihan fiksunoloisen, hyvin koulutetun ja urheilullisen 46-vuotiaan miehen kanssa. Hän on kovin innoissaan tästä "jutustamme" ja odottaa jo kovasti ensimmäisiä treffejämme.
Itseäni 9 vuoden ikäero kuitenkin mietityttää. Lapsemme ovat eri-ikäisiä ja saisin varmasti nuoremmankin miehen. Mitäpä olette mieltä, kannattaako minun tavata koko heppua, jos minulla on jo nyt tämmöinen asenne? Ensin ikäero ei haitannut, mutta kun viestiä tulee omanikäisiltänikin miehiltä, hän on nyt jotenkin poikkeus joukossa.
Kommentit (49)
minä olen 36 v ja tapaillut 47 v miestä. Tosin luulin aluksi häntä alle nelikymppiseksi, koska on paitsi nuoremman näköinen, myös oloinen.
Hänellä ei ole lapsia.
Jos ajattelee vain numeroita, niin tuntuuhan se hurjalta. Mutta sitä ikäeroa ei tunne juuri yhdessä ollessa. Muuta kuin positiivisesti: hän on kokenut ja fiksu.
Toisaalta olen seurustellut 15 v minua nuoremmankin kanssa. Ehkä silloinkaan ikävällä tavalla tuntenut tuota ikäeroa.
Olen aiemmin ollut kiinnostunut vain ikäisistäni. Ja kauhistelin niitä pareja, joilla oli suuret ikäerot. Mutta omien kokemusten myötä piti heittää moiset ajatukset romukoppaan.
Iällä ei oikeasti ole väliä, jos on hyvä olla yhdessä ja halutaan samoja asioita. Joten, jos mies kiinnostaa, niin sinuna en jättäisi häntä tapaamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vanhemman miehen kanssa? Miksi? Tai miksi ei? perustelkaa!
Meillä on ikäeroa 18v. Minä olen 30v ja mies on 48v. Meillä on 1v tyttö ja minun edellisestä liitostani 4,5v poika. Miehellä ei ole lapsia ennestään. En näe tuossa yhtälössä mitään ongelmaa. Mies näyttää ikäiseltään. Hän on pitkä, komea ja charmikas. Eräs ystäväni sanoi, että mieheni tihkuu erotiikkaa ;-) Itse olen varmaan melko nuoren näköinen, koska vielä viime vuonna minulta kysyttiin papereita kun ostin kaljalootan kaupasta, viinipullon alkosta ja pelasin senttipokeria marketissa... Mitä sitten jos emme näytä samanikäisiltä? Se on ihan jonkun muun ongelma jos ajattelee kauppareissullakin, että liikkeellä on vaari, tytär ja lapsenlapset ;-) t: piiveri
No eipä tietenkään, mutta se oli lähinnä tuon ulkonäkösopan hämmentämistä kun aiemmissa viesteissä pohdiskeltiin, että kuka näyttää minkäkin ikäiseltä ja "tasoittaako" nuorekkuus ikää.
t: piiveri
siellä kun miehet hakee järkiään reilusti nuorempaa naista, niinhän sinäkin tämän 9v vanhemman tapasit...eli hän hakee nuorempaa. Miksi laitat ikähaarukkaan 9v vahemman jos et sitä kestä. Laita haarukkaan vaikka 25-35v. niin ne miehetkin tekee ja eikun nuori treffaamaan jos ne on se ratkaisu.
Olen 36 v ja mua ovat lähestyneet netissä monet 20-25 vuotiaat (ja tietysti vanhemmatkin miehet)
No eipä tietenkään, mutta se oli lähinnä tuon ulkonäkösopan hämmentämistä kun aiemmissa viesteissä pohdiskeltiin, että kuka näyttää minkäkin ikäiseltä ja "tasoittaako" nuorekkuus ikää. t: piiveri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni ajattelee tulevaa: kun sinä olet 40, miehesi on jo niin-ja-niin vanha. Muistakaa: myös itse vanhenette. Itse olen 40, eikä kuusikymppinen enää minusta ole iänkaikkisen vanha.
Olen viime aikoina seurustellut itseäni paljon nuoremman kanssa. (Toivottaasti suhde myös jatkuu, nainen on kerrassaan loistotyyppi.) Olemme toki leikkineet tuota samaa ajatusleikkiä: "Kun sinä olet sen ikäinen, minä olen tuon ikäinen." Samoin olemme käyneet ajatusleikkejä siitä, että kun hän oli niin ja niin nuori, minä olin jo sen ja sen ikäinen. Tämä on ensisijassa ollut meidän välistä tilanteen tarkastelua. Asioiden asettamista kohdalleen ja mittasuhteisiinsa.
Ulkonäköseikat ovat huolettaneet minua. Ystävättäreni on sellainen ylipäätään nuoren naisen näköinen. Ei näytä teiniltä, vaan jotensakin määrittelemättömästi nuorehkolta. Minussa toki näkyy menneiden raskaiden vuosien merkit, mutta olen onneksi hoikka ja jäntevä. Hänen kanssaan tulee myös liikuttua ja syötyä harkiten, joten minulla on toivoa olemukseni säilyttämisestä.
Turha sitä on jauhaa, että ikä on vain numero tai pelkkä henkinen tila. Kaikki me vanhenemme. Minä arvelen että kun ikää karttuu, ikäeron merkitys vähenee. Jos haluaa oikein äärimmilleen asian viedä, todennäköisesti kuolen noin 20 vuotta ennen ystävätärtäni. Pitkä leskeys tuskin on kenenkään toiveissa, mutta toisaalta, emme me sitä sentään ole pohtineet. Jos tämä suhde jatkuu, lähi viikkoina kaiketi pitää ruveta tekemään tuttavuutta toistemme läheisiin. Silloin ikäero on jälleen haaste. Arvelisin, että oma valmiutemme ikäeron käsittelyssä helpottaa muiden suhtautumista meihin.
Moni ajattelee tulevaa: kun sinä olet 40, miehesi on jo niin-ja-niin vanha. Muistakaa: myös itse vanhenette. Itse olen 40, eikä kuusikymppinen enää minusta ole iänkaikkisen vanha. Olen viime aikoina seurustellut itseäni paljon nuoremman kanssa. (Toivottaasti suhde myös jatkuu, nainen on kerrassaan loistotyyppi.) Olemme toki leikkineet tuota samaa ajatusleikkiä: "Kun sinä olet sen ikäinen, minä olen tuon ikäinen." Samoin olemme käyneet ajatusleikkejä siitä, että kun hän oli niin ja niin nuori, minä olin jo sen ja sen ikäinen. Tämä on ensisijassa ollut meidän välistä tilanteen tarkastelua. Asioiden asettamista kohdalleen ja mittasuhteisiinsa. Ulkonäköseikat ovat huolettaneet minua. Ystävättäreni on sellainen ylipäätään nuoren naisen näköinen. Ei näytä teiniltä, vaan jotensakin määrittelemättömästi nuorehkolta. Minussa toki näkyy menneiden raskaiden vuosien merkit, mutta olen onneksi hoikka ja jäntevä. Hänen kanssaan tulee myös liikuttua ja syötyä harkiten, joten minulla on toivoa olemukseni säilyttämisestä. Turha sitä on jauhaa, että ikä on vain numero tai pelkkä henkinen tila. Kaikki me vanhenemme. Minä arvelen että kun ikää karttuu, ikäeron merkitys vähenee. Jos haluaa oikein äärimmilleen asian viedä, todennäköisesti kuolen noin 20 vuotta ennen ystävätärtäni. Pitkä leskeys tuskin on kenenkään toiveissa, mutta toisaalta, emme me sitä sentään ole pohtineet. Jos tämä suhde jatkuu, lähi viikkoina kaiketi pitää ruveta tekemään tuttavuutta toistemme läheisiin. Silloin ikäero on jälleen haaste. Arvelisin, että oma valmiutemme ikäeron käsittelyssä helpottaa muiden suhtautumista meihin.
on tosiasia, että jossain vaiheessa jää yksin lasten kanssa. Jos mies esim. 20vuotta vanhempi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
samanikäinenkin puoliso voi lihoa tai sairastua fyysisesti tai psyykkisesti. Voi tulla kaikenlaisia vastoinkäymisiä elämässä.
Suhteen laatu on mielestäni tärkeämpi kuin ikäero.
Meillä on ikäeroa 18v.
Minä olen 30v ja mies on 48v.
Meillä on 1v tyttö ja minun edellisestä liitostani 4,5v poika.
Miehellä ei ole lapsia ennestään.
En näe tuossa yhtälössä mitään ongelmaa.
Mies näyttää ikäiseltään. Hän on pitkä, komea ja charmikas.
Eräs ystäväni sanoi, että mieheni tihkuu erotiikkaa ;-)
Itse olen varmaan melko nuoren näköinen, koska vielä viime vuonna minulta kysyttiin papereita kun ostin kaljalootan kaupasta, viinipullon alkosta ja pelasin senttipokeria marketissa...
Mitä sitten jos emme näytä samanikäisiltä?
Se on ihan jonkun muun ongelma jos ajattelee kauppareissullakin,
että liikkeellä on vaari, tytär ja lapsenlapset ;-)
t: piiveri