Mä en osaa suhtautua lasten kiukutteluun oikein... :/
Mitä mä teen, kun kohta 5-vuotias kiukuttelee, kun on nälkä? Juuri söi hetki sitten ja nyt haluaakin lisää.
Aina sama homma. Mä sanon sille, että ei. Ruoka-aika on ohi. Mutta kun hän ei syönyt tarpeeksi... Sitten itkee sydäntäsärkevästi ja olen huono äiti ja hän tahtoo nyt vaarille (joka antaa syödä mitä vaan herkkuja milloin vaan eikä laita rajoja).
Se olis syömässä varmaan kymmeniä kertoja päivässä, aina pikkuisen kerrallaan, kun ei malta olla pöydän ääressä pidempään. Laiha tikku on, mutta en mä voi antaa sen syödä koko ajan kun hampaat menee pilalle.
Miten mun pitäis suhtautua tällaiseen? Kun tätä kirjoitin, niin jo livahti keittiöön hakemaan ruokaa. Ja raivarit päälle, kun pistin ruoan pois.
Mä niin haluaisin, että lapsi saisi syödä, kun sillä on nälkä, mutta kun se nälkä tulee vähän väliä... Nyt se murjottaa ja itkee ja tappelee pikkuveljen kanssa ja se on mun vika. Hän lähtee kuulemma pois kotoa...
Kaikilla on paha mieli, kun yksi ei tottele. Ja on ollut vaikea ja uhmakas aina. Olen niin huono kasvattaja...
Kommentit (12)
tohon ikään ja varsinkin se, että uhkaillaan lähdöllä yms. Meidän poika oli lähdössä naapuriin syömään, kun meillä oli hernekeittopäivä :D Kun teil on ruoka-aika niin sano hänelle, että nyt syöt mahasi täyteen, seuraava ruoka on silloin ja silloin (näytä vaikka kellosta) tai pistä merkit kelloon, milloin on ruoka-ajat.
mutta ruokaa syödään silloin, kun sitä on tarjolla. Jos ei kelpaa niin seuraava ruoka-aika on parin tunnin kuluttua!
ei ne hampaat siitä pilalle ihan noin vain mene..
Olen neljä lasta kasvattanut ja täytyy sanoa, että ottakaa nyt vähän rennommin..
ihan niitä herkkujakin tms. muroja heti kaivelee kaapista, kun silmä välttää... Ja kaksi reikää oli jo tullut, eli meillä ei enää harrasteta tuota touhua. :/
Ja joka asiassa samanlainen tappelu aina, jos on eri mieltä. Koko ajan sais vaan olla tappelemassa ja jäähylle laittamassa jne. ja mikään ei auta...
Ei voi kun vaan tapella, mut kenelläkään ei ole kivaa. :( Jos annan tehdä mitä huvittaa, niin siitä vasta joutuukin hunningolle tuo lapsi. En tahdo, että kohtalonsa on sama kuin isällään, joka sai ihan liikaa vapauksia, kun oli niin vaikea ja "fiksu lapsi" ja joutui suuriin ongelmiin ja lopulta kurjan elämänsä loppu tuli alle nelikymppisenä juurukin kaikkien näiden tapahtumien takia. :(
Ap, epäonnistunut kasvattaja :(
mikään epäonnistunut tuon perusteella mitä olet kirjoittanut. hitto, suurin osa vanhemmista painii samojen ongelmien kanssa ja ainakin mua se on helpottanut, että tollaset vaiheet tulee ja menee.
Sullahan on nimenomaan juuri oikea asenne: ruoka-aikaan syödään, ei muulloin. Anna lapsen kiukuta, ei se siitä rikki mene. Nykyvanhempien ongelma on nimenomaan se, ettei kestetä lapsen mielipahaa ja sen takia annetaan ihan liikaa periksi kaikessa ja halutaan olla lapsen kavereita.
Tuon ikäiset on juuri tuollaisia, jaksamista, olet hyvä äiti!!!
Edelleenkin kyllä luulen olevani huono äiti. Pitäis kyllä oppia jättämään omaan arvoonsa esim. tämän lasten mummon kommentit, että lapsen ei esim. tarvitse pestä hampaita kunnolla, jos se ei halua.
Surettaa, kun tahtoisin, että lapsi ymmärtää syyn, miksi jotain ei saa tehdä, mutta kun ei se ymmärrä. Mulle ei koskaan kerrottu syitä lapsena, käskettiin vaan tottelemaan ja se oli kamalaa.
Tää on tällaista kiukuttelua... Edelleenkin ovat pahalla päällä, sekä tuo isompi, että nyt se pienempikin, enkä mä jaksa edes ulos niitä viedä, kun olen flunssassa sängynpohjalla. :/
Ja tuo lapsi on aina ollut uhmakas, ei valitettavasti ole mikään kausi. :(
Ap
Juuri luin lehdestä, että pienillä lapsilla on taas hurjasti reikiä hampaissa ja niille tehdään ikäviä juurihoitojakin! Hampaista kannattaa oppia huolehtimaan. Meillä mummo kyllä pesee hampaat mutta alinomaa antaa napostella herkkuja. Lapsetkin sanovat, että täällä mummon luona saa aina paljon herkkuja! Ovat toki tyytyväisiä, mutta välillä arveluttaa pitempiaikaiset vaikutukset.
Meilläkin on tuollaista kiukkuamista ja uhkailua vajaa 5v:llä. Mutta tämä uhkailu on tullut kuvioihin vasta viime aikoina, joten toivottavasti on jokin uhkailukausi :) Muunlaista uhmaa on toki ollut.
Minustakin toimit aivan oikein!
Itse saattaisin antaa kerran aterioiden välissä esim. porkkanan, mutta ei mitä tahansa mitä lapsi haluaa, eikä jatkuvasti. Saattaisin myös aikaistaa iltapalaa, näin lapsi kuitenkin oppisi, ettei aina silloin voi olla syömässä kun itse haluaa.
pysty kerralla syömään ns riittävästi, ja siksi se nälkä hetken kuluttua jälleen kolkuttelee?
Sitten voisi antaa kurkkua, porkkanaa tms siihen hätiin.
Syömisten jälkeen heti pitäis ottaa se xylitol-purukumi... Nälkä kiukuttaa kyllä ihan sikana, tiedän itsestäni sen, sekä lapsestani :)
Herkkuja ei toki siinä välissä pidä antaa, mutta terveellisempää kyllä. Eli kokeile, josko istuisi ns jatkamaan sitä ruokailua, jos se todella niin pian seuraa ruokailun jälkeen.
sen syödä jotain porkkanaa, omenaa tms. silloin kun huvittaa.