Annoitko vauvasi synnärillä hoitajille yöksi?

Lapsi syntyi yöllä ja sen jälkeen minulta kaavittiin istukka pois, enkä puudutuksen vuoksi kyennyt liikuttamaan jalkojani kuin vasta aamulla.

ja sitähän jopa ihmeteltiin.

eikä kertaakaan tarjottu tälläistä mahdollisuutta. Vauva oli vierässä päivin öin. Ihan mielelläni olisin nukkunut pari tuntia kun koko loppuraskaudenkin olin valvonut. Jännä miten erilaisia kokemuksia jopa samoissa sairaaloissa.

Minäkin tänä vuonna Taysissa synnytin, lapsi oli ensimmäiseni ja kuukauden ennenaikainen. Painoi 2,7kg joten tuli vierihoitoon kuitenkin. Synnytys kesti supistusten alusta (sellaisten joiden kanssa ei nukuttu mutta ei vielä synnytettykään) 52h lapsen syntymään. Syntyi puolilta öin ja kolmelta yöllä oltiin osastolla. Ei kyllä kukaan kysysnytkään että miten jaksan tai haluaisinko levätä..

Vauva oli todella huono syömään ja kun seuraavana päivänä vielä kellastui niin tilanne oli todella raastava. Tällöinkin vaan välillä tuli hoitaja hakemaan punnitukselle ja käskettiin vaan syöttää ja syöttää..itkin uupumuksesta ja pelosta kun en saanut vauvaa syömään. Lopulta lähti vauva sitten valvontaosastolle letkuihin kun oli paino pudonnut liikaa. (tämäkin tultiin vain ilmoittamaan että nyt mennään!)

Valvottuani 6vrk putkeen pääsin sitten kotiin vauvan jäädessä sairaalaan. Ei puhettakaan että olisi uni enää siinä vaiheessa edes tullut, lisänä kauhea huoli vauvasta..

mutta välillä joutui sinivalohoitoon, silloin istuin vieressä.

Mulla ei kyllä ollut mitenkään erityisen rankkoja synnytyksiä. Ja oikein yritin nukkua edeltävästi ettei olisi rästejä vaikka supisteli monta yötä.

Mutta ei huolittu. Sen sijaan minut haukuttiin pystyyn, kun kehtasin kysyäkään. Näin Seinäjoella.

Sain hyvin nukuttua vaikka kuopus olikin vieressä. Itse asiassa hän olisi varmaan nukkunut koko ajan jos en olisi välillä herättänyt syömään.



Esikoinen (syntyi illalla) oli kyllä hoitajien huomassa ekan yön, koska oli jo salissa ollut kasvoiltaan valkoinen ja suun ympärys sininen. Yöllä vauva rupesi vielä kouristelemaankin.

Onneksi ei ollut mitään vakavaa vaan ihan nopeasta synnytyksestä johtuvaa stressiä (synnytys kesti kokonaisuudessaan puolitoista tuntia).

ja toisena yönä puoleksi yöksi. Eivät nurisseet. Sektio pitkä synnytysyrityksen jälkeen.

Norm. alatiesynnytys ja 3. lapsi.

Toista en ole antanut vieläkään kenellekään ja on nyt 2v. :)



Mulla on ollut helppoja vauvoja, ja sydämestäni toivon että seuraava on kans.

Toinen oli sektio ja onneksi sai olla siellä joka yö. 3 vrk olin sairaalassa. En muuten edes muista, toivatko yöllä rinnalle, kai ne niin teki :)

Esikoisen ja toisen lapsen aikaan vauvaa ei saanut pitää vieressä yöllä. Joten he olivat vauvalassa. Esikoisen kanssa tuo ei tuntunut hassulta, toisen lapsen kanssa olisi ehdottomasti halunnut pitää hänet vieressäni.



Kolmannen lapsen synnyttyä sektiolla hän meni hoitajien hoiviin yöksi, koska en saanut nostettua häntä viereeni kopasta jne. Hoitaja toi hänet aina heti herättyään luokseni. Toisena yönä hän sitten nukkui jo vieressäni, hoitajan ehdotuksesta. Hän kun oli kovin levoton jollei ollut aikuisen lähellä.



Neljäs lapsi oli yötkin vieressäni, hän syntyi myös sektiolla. Sovimme hoitajien kanssa, että hälytin heidät paikalle, jos häntä pitää nostaa syömään jne.



Viides lapsi oli myös yötkin vieressäni, sektiolla hänkin syntyi. Tällä kertaa petasimme hoitajien kanssa sänkyni niin, että toinen puoli oli seinää vasten ja toisella puolella oli putoamisestettä vauvalle. Pieni oli siten vieressäni nukkumassa koko ajan.



Minä en saa kunnolla levättyä synnytyksen jälkeen, jos vauva ei ole vierelläni. Stressaan juuri synnyttäneenä hormonimyrskyssäni muuten koko ajan sitä, miten vauva pärjää ja onko juuri hän se vauva, joka itkee tuolla jossain :).

Keskimmäinen eli kolmas oli joka yö hoitajilla.

Muut lapset pidin luonani myös yöllä.

Minä tarvitsin ne 4 nukuttua yötä koska kotona odotti 2v ja 3v isosisarukset.

illalla ja hän oli sen ekan yön hoitajilla. Toivat rinnalle yöllä kyllä.

Seuraavana yönä oli jo mun vieressä.



Muut kolme ovat heti olleet vieressä, paitsi kolmonen, joka joutui lastenosastolle muutamaksi vuorokaudeksi.

Ja silloin oli kurjaa.



Haluan heti vauvat viereeni, en halua heitä pois.

vauvaa näinkin vain muutaman kerran päivässä.

annoin ja olen tyytyväinen siitä, vaikka todella nihkeästi asiaan suhtauduttiin täällä Lahdessa. Olin kuin uusi ihminen, kun sain jotensakin nukkua.

en myöskään saanut nukutuksi. ei,oma vauva ei ollut syynä,mutta yhden toisen äidin vauva rääkyi koko ajan. joka yö........

Hoitajat antoivat sillä aikaa lisämaitoa, vaikka oli sovittu että tuovat vauvan syömään minulle. Syynä hoitajille antamiseen oli tississä kiinni olo. Hoitajien mielestä annoin tissiä liian tiheästi.



Pöh, petyin hoitajiin. Annoin tarkoituksella imeä niin paljon kuin halusi jotta maito nousisi kunnolla. Sairaala ei siis silloin tuntunut kovin imetysmyönteiseltä.



Lopputulema että vauva oli hoitajilla ehkä pari tuntia yhtenä yönä ja muuten hoidin ihan itse. Seuraavat vauvat synnytin eri sairaalassa, jossa vierihoitoon kannustettiin ihan erilailla.

sairaalan kehotuksesta, että äidit saa nukuttua.

En olisi halunnut, mutta suostuin muiden mukana. Kävin kyllä kerran pientä katsomassa silti, tuli niin iso ikävä.



Tulos, aamulla kaikilla rinnat maitoa täynnä.

vauva oli hoitajien kanssa koska synnytin hätäsektiolla, ja olin kipeä enkä päässyt sängystä itse ylös. Teki hyvää myös saada nukuttua kunnolla.