Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
En tiedä että olenko nyt teidän mielestä väärällä palstalla mutta toivottavasti vastaatte mulle ov
04.12.2010 |
Teksti on aika pitkä mutta toivon että jaksat lukea sen. Olen ujo ja vähän lihava 16v tyttö kun menin ylä-asteelle iskin silmäni heti seiskaluokan alussa rinnakkaisluokkalaiseen poikaan, koska olen ujo en uskaltanut mennä puhumaan pojalle enkä kertoa edes parhaalle kaverilleni ihastumisestani. Seiskaluokka meni hiljaisuudessa ihaillen ja tuntui ettei poika kiinittänyt edes huomiota katseisiini välitunneilla ja ruokasalissa. Kasiluokalla tilanne hieman eteni kun pääsimme samalle valinnais-kurssille ja meillä oli pientä silmäpeliä: pitkiä ja helliä katseita tai no en tiedä kuinka molemminpuoleista tämä oli mutta ainakin poika punastui välillä ja toisinaan huomasin että poika katseli mua ja punastuin mäkin. Kasiluokan aikana Ihastuin päivä päivältä enemmän ja enemmän ja musta tuntui että tunne oli molemminpuoleista. Kun kesäloma alkoi olin aika surullinen koska poika asui kaukana musta ja tiesin että emme luultavasti näkisi kesäloman aikana mutta mua lohdutti ajatus siitä että näkisimme taas koulun alettua. Koko kesän ajattelin ja fantasioin pojasta, mä olin siis aivan pihkassa niin kuin vieläkin. Kesäloman loppussa rohkaistuin (tässä asiassa, ajatuksen tasolla) ja päätin että kun koulu alkaa hakeudun pojan seuraan ja tunnustan lähiaikoina ihastumiseni. Toisin kuitenkin kävi kun ysiluokka alkoi sain tietää pojan muuttaneen kesällä pois yli 250km päähän. Olin pitkän aikaa todella surullinen, aikaa kului ja yritin olla ajattelematta poikaa mutta välillä ikävä oli sietämätöntä. Viime keväänä ajatukset olivat jo jääneet taka alalle mutta ikävä palasi alkukesästä kun löysin pojan irc-gallerian jonka oli perustanut talvella mutta surukseni huomasin lukiessani pojan irc-blogia että se seurustelee ja jopa asuu 20v tytön kanssa, tyttö on todella kaunis ja laiha ja siitä huolimatta iso tissinen toisin kuin mä, vaikka en itseäni aivan kamalan rumana pidäkkään mutta olenhan vähän läski ja mulla on melko pienet tissit. Olen jatkanut pojan blogin seuraamista ja saanut tietää pojan olevan bi-seksuaali (joka ei mua haittaa), suhde tyttöön verkkaisasti päivittyvän blogin perusteella vaikuttaa syvältä ja vakavalta, toisaalta pojan albumissa on pari kuvaa jossa se suutelee jotain toista jätkää joka blogia lukemalla osoittautuu pojan hyväksi kaveriksi. Blogissa on usein viittauksia että on ollut taas tyttöystävän kanssa "villi yö". Mä en voi sille mitään että mä olen siihen poikaan aivan tolkuttoman ihastunut ja näen jatkuvasti ihania unia jossa olemme onnellisesti yhdessä ja sellaistakin unta että meillä on pieni vauva :-D (mutta aamulla olen tosi pettynyt kun se olikin vain unta). Poika käy lukioa ja asuu yli 250km päässä musta suuressa kaupungissa 20v tytön kanssa ja mä olen vain tällainen nuori, läski, neitsyt, maalaistyttö joka ei ole koskaan edes seurustellut. Onko mulla teidän mielestä enää mitään mahiksia pojan suhteen? Mitä mun pitäisi tehdä? Muitakin ajatuksia ja kommenttia voit laittaa paitsi kirjoitustavastani tai sen virheettömyydestä koska tiedän että se on mitä on:-D. Kiitos että jaksoit lukea ja toivottavasti vastaat mulle jotain.
Kommentit (35)
Ihastunut mutta tämä on täysin erilaista, paljon voimakkaampaa ja pitkä aikaista siis paljon paljon vahvempaa. "Vastaan" lainaukseen: Mutta miten mä nyt saan selvitettyä tarkemmin minkä lainen tuo poika on? Kyllä mä olenkin muiden seurassa, tykkään kavereistani ja tunnen muuamia ihan kivoja poikia mutta en tykkää niistä sillä tavalla. Mutta yhdestä pidän tosi paljon mutta se ei ole enää täälä... :-P AP
Musta tuntuu,että tässä on käynyt niin,että olet ihastunut omiin kuvitelmiisi tuosta pojasta ja kaikesta siitä yhteisen tulevaisuuden unelmoimisesta!
neuvoisinkin nyt sinua,että hakeudut muiden ikäistesi seuraan enemmän ja teet kavereidesi kanssa kaikkea kivaa.pian huomaat,että päivä päivältä ajattelet tuota poikaa aina vaan vähemmän ja silloin silmäsi aukeavat sillekin,että huomaat kuinka paljon niitä potentiaalisia poikaystäväehdokkaita ympärilläsi pyöriikään!
Kaikkea hyvää sinulle!
T.samanikäisen äiti
Musta tuntuu,että tässä on käynyt niin,että olet ihastunut omiin kuvitelmiisi tuosta pojasta ja kaikesta siitä yhteisen tulevaisuuden unelmoimisesta!
neuvoisinkin nyt sinua,että hakeudut muiden ikäistesi seuraan enemmän ja teet kavereidesi kanssa kaikkea kivaa.pian huomaat,että päivä päivältä ajattelet tuota poikaa aina vaan vähemmän ja silloin silmäsi aukeavat sillekin,että huomaat kuinka paljon niitä potentiaalisia poikaystäväehdokkaita ympärilläsi pyöriikään!
Kaikkea hyvää sinulle!
T.samanikäisen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ihastuin sinun iässäsi erääseen muusikkoon ja sen johdosta "tuhlasin" elämästäni n. 5 vuotta! Mitään suhdetta ei koskaan tullut, ei sinä aikana kehenkään toiseenkaan tietenkään, mikä oli tosi ahdistavaa.
Joten: unohda se tyyppi ja ala katsella saatavilla olevia poikia. Olisipa joku sanonut minulle niin, kun olin 16.
Ja toki kannattaa aloittaa joku jumppa ja vähentää hiilihydraatteja ruokavaliosta!
kappalejaoista jauha. Niitä tarvii IRL. En jaksa lukea tota pötköä, sori.
Tai oikeastaan oli. Halusin tehdä jostakin ihmisestä itselleni "jumalan", palvomisen kohteen, koska en luottanut aitoihin ja oikeisiin ihmisiin.
No mä tein tuon saman sitten myöhemmin irl. eli perustin perheen hyvännäköisen miehen kanssa, jota palvoin ja rakastin, vaikka hän olikin itse täysin kykenemätön vastarakkauteen, vaikka niin väitti. Hän halusikin vain omistaa minut, mutta samalla petti, löi, piti minua vain omaisuutenaan, esineenään, tavaranaan. Mitään aitoa tunneyhteyttä ei koskaan ollut.
Eli miksi naiset rakastuvat joko renttuihin tai mielikuviin?
Seuraavaksi ajattelin liittyä seurakuntaan ja uskon, että se on ainut paikka, mistä löytää aidon ja kunnollisen miehen. Enää ei ulkonäkö ole ykköskriteeri, ei myöskään palkka, status tms.
samalla tavalla kuin sinulla. Olin seiskalla ja kasilla todella ihastunut erääseen poikaan ja mekin vaihdoimme katseita toistemme suuntaan, mutta ikinä tilanne ei ehtinyt edetä, sillä hänkin muutti eri paikkakunnalle ennen yhdeksännen luokan alkua. Olin surullinen ja jonkinlainen kaiherrus jäi päälle, vaikka jossain vaihessa lukiossa löysinkin hyvän poikaystävän.
Joskus 22 vuotiaana sattumalta tapasin tämän pojan ravintolassa. Olimme molemmat juuri silloin sinkkuja ja ilo tapaamisesta oli molemminpuolista. Poika kertoi, kuinka oli ollut minuun aivan ihastunut silloin yläaste-aikoina, eikä kuulemma ollut ollenkaan tiennyt minun ihastumisestani. Ilta oli huumaava ja niin me rupesimme seurustelemaan. Suhde kesti kuitenkin lopulta vain pari kuukautta, kun pian jo huomasimme, että olimme mekin tainneet olla enemmän ihastuneita haavekuviimme toisistamme.
Luulenpa, että sinäkin vielä löydät jonkun toisen kiinnostuksen kohteen. Nyt vaan kannattaisi ajatella, ettet voi oikeasti tietää, millainen tämä poika olisi seurustelukumppanina ja välttää hänen bloginsa lukemista, ettet turhaan kiusaa itseäsi. Tai sitten otat reippaasti yhteyttä ja kerrot ajatuksistasi. Todennäköisesti hänkin sinua silloin katseli, jos sinusta siltä tuntui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä taidettiin kumpikin katsella toisiamme mutta en tiedä kumpi enemmä ja mitä poika musta tarkalleen ajatteli. Mä en kyllä oikeastaan vois kertoa vaikka uskaltaisin mun tunteista sille koska se on varattu. Sitä mä vähän kyllä ihmettelen että miten se on saanut muuttaa 20v:n kanssa yhteen? Onko tuo edes laillista? Ap
samalla tavalla kuin sinulla. Olin seiskalla ja kasilla todella ihastunut erääseen poikaan ja mekin vaihdoimme katseita toistemme suuntaan, mutta ikinä tilanne ei ehtinyt edetä, sillä hänkin muutti eri paikkakunnalle ennen yhdeksännen luokan alkua. Olin surullinen ja jonkinlainen kaiherrus jäi päälle, vaikka jossain vaihessa lukiossa löysinkin hyvän poikaystävän.
Joskus 22 vuotiaana sattumalta tapasin tämän pojan ravintolassa. Olimme molemmat juuri silloin sinkkuja ja ilo tapaamisesta oli molemminpuolista. Poika kertoi, kuinka oli ollut minuun aivan ihastunut silloin yläaste-aikoina, eikä kuulemma ollut ollenkaan tiennyt minun ihastumisestani. Ilta oli huumaava ja niin me rupesimme seurustelemaan. Suhde kesti kuitenkin lopulta vain pari kuukautta, kun pian jo huomasimme, että olimme mekin tainneet olla enemmän ihastuneita haavekuviimme toisistamme.
Luulenpa, että sinäkin vielä löydät jonkun toisen kiinnostuksen kohteen. Nyt vaan kannattaisi ajatella, ettet voi oikeasti tietää, millainen tämä poika olisi seurustelukumppanina ja välttää hänen bloginsa lukemista, ettet turhaan kiusaa itseäsi. Tai sitten otat reippaasti yhteyttä ja kerrot ajatuksistasi. Todennäköisesti hänkin sinua silloin katseli, jos sinusta siltä tuntui.
Täällä huudetaan provoa ensimmäisenä lähes mihin tahansa aloitukseen, mutta tämä menee läpi?! Ainakin yksi epäilijähän ketjussa jo olikin, mutta muut mammat vaan empaattisesti pohtii teiniparan ongelmia...
Siis ei hyvää päivää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
=24/7aikaa miettiä ja itkeä. Mulla on ihan järkyttävä ikävä sitä poikaa mutta mä en tiedä mitä mun pitäisi tehdä? Tää on ihan kamalaa. Ap
No sää otat sen osana elämää.
Se muutti pirun kauas ja sillä on jotain omaa elämää johon ei tyttöystävä mahdu.
Ihastuksia tulee ja menee. Parhaimpia muistelee.
SUlla tulee olemaan vielä poikaystäviä jotka tykkää sun kropasta ja sun kasvosta, sun naurusta ja sun jutuista!
Minusta tyyppi joka kertoo noinkin avoimesti omasta seksuaalisuudestaan ei välttämättä ole sinulle oikea ihminen.
En sano että itseään pitää hävetä aikä saisi puhua mutta minusta kypsä ihminen ei kerro yöpuuhistaan jossain ircissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäähän muutkin noita merkintöjä eikä ne mun mielestä ole edes turhia. Ehkä tein virheen kun kirjoitin tänne kun täälä leimataan niin helposti provoksi mutta en tiedä minne mun olisi pitänyt kirjoittaa. Mä olen jo tunnin yrittänyt nukkua mutta ajatukset tekevät mut hulluksi. Ikävä ikävä ikävä! Mä vaan en ole koskaan ennen kaivannut ketään näin paljon kun tätä ihanaa poikaa. AP
että tämän ketjun aloittaja ei ole oikeasti 16-vuotias tyttö, vaan joku pitkään palstaillut mamma. Yleensä vain kauemman palstailleet käyttävät otsikossa tuota ov/ev-merkintää, koska nykyisessä palstasysteemissä se on aika turha.
kaukorakkaus on fantasiointia, se on ihanaa, kipeää ja kamalaa, niin erittäin todentuntuista.. ja se ei välttämättä lopu teini-ikään ;)
Aikuisena sitä kuitenkin erottaa fantasioinnin ja reaalimaailman eron. Voi vaikka haaveilla jostain ja kuvitella seksin ja elämän, mutta tajuaa silti, että se on haavetta eikä tyyppi tai se elämä välttämättä olis ollenkaan sellaista. Seksikään on harvoin sellaista miksi sen kuvittelee. Joskus parempaa, joskus ei.
Jos oikeasti haluat tutustua tuohon poikaan, pistä kaveripyyntö ja avaa keskustelu. Hän saattaa olla täysin erilainen kuin se mielikuva minkä olet hänestä luonut.
Olet varmasti kaunis ja nätti ja houkutteleva monen silmissä, teininä sitä vaan ei tajua omaa ihanuuttaan. Joka ikinen nainen täällä voi kertoa sulle tämän!
Sitten aikuisen mietteitä: jostain syystä bi-miehet saattavat tykätä vain langanlaihoista partnereista. Mistä lie johtuu. Ovat itsekin usein tosi laihoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
seiskaluokalla ihastuin valtavasti yhteen poikaan. Se oli kaikkea mistä haaveilin. Tanssittiin muutama hidas kappale discossa ja olin aivan myyty.
Se yritti muutamia kertoja lähestyä minua. MUTTA UJONA TYTTÖNÄ PAKENIN AINA.
Sitten näinkin hänen seurustelevan toisen kanssa. Se ei vähentänyt tippaakaan ihastustani. Katselin häntä, hakeuduin lähelle.
Meillä oli samat harrastukset, joten nähtiin sitäkin kautta. Harrastuksissa oltiin tiiviisti yhdessä, mietittiin yhdessä paljon asioita. sketseissä oltiin monesti parina. Hän ystävänä halasi minua useasti ja sydämeni pomppi rinnassa tuhatta ja sataa.
Sitten tuli se kesä, kun muutettiin 60 km päähän ja se mun ihastus jäi sinne.
Vielä tänäkin päivänä nään hänestä unta ja jos nään hänet sydämeni alkaa poukkoilla.
Olen seurustellut mieheni kansa 15 vuotta (hän naisensa kanssa 16 vuotta). Silti haaveilen tästä unelmien teinipojasta vielä tänäkin päivänä.
Nään häntä pari kertaa vuodessa nykyään.
Hän on ainoa joka voisi erottaa minut miehestäni.
Musta tuntuu,että tässä on käynyt niin,että olet ihastunut omiin kuvitelmiisi tuosta pojasta ja kaikesta siitä yhteisen tulevaisuuden unelmoimisesta!
neuvoisinkin nyt sinua,että hakeudut muiden ikäistesi seuraan enemmän ja teet kavereidesi kanssa kaikkea kivaa.pian huomaat,että päivä päivältä ajattelet tuota poikaa aina vaan vähemmän ja silloin silmäsi aukeavat sillekin,että huomaat kuinka paljon niitä potentiaalisia poikaystäväehdokkaita ympärilläsi pyöriikään!
Kaikkea hyvää sinulle!
T.samanikäisen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun hyi v*ttu mikä vittu ketju oli linkitetty jollekkin toiselle palstalle ja olen nyt käynyt täälä aina välillä. Ap
Alue: Aihe vapaa
että tämän ketjun aloittaja ei ole oikeasti 16-vuotias tyttö, vaan joku pitkään palstaillut mamma. Yleensä vain kauemman palstailleet käyttävät otsikossa tuota ov/ev-merkintää, koska nykyisessä palstasysteemissä se on aika turha.