Sairas mustasukkaisuus, paha tilanne

Miehen rooliin kuuluu paritella mahdollisimman monen naaraan kanssa. Ihmiset kuvittelevat usein, että tämä on helpointa saavuttaa raiskaamalla. He kuitenkin unohtavat kaksi asiaa: 1) edellä sanottu on täysin totta, 2) raiskaus ei ole mikään vitsi, ellei raiskaaminen kohdistu sirkuspelleen, jolloin raiskaaminen on ratkiriemukasta.

Jos mä olisin vastaavassa tilanteessa, olisin korkeintaan vähän kiusoitellut miestä ja sillä hyvä.

Olen intensiiviterapiassa mustasukkaisuuden vuoksi, ilmeni vasta nyt 5v huonon suhteen jälkeen aloittaessani uuden ihanan ja todella hyvän suhteen. Kerron esim eilen mitä sattui. Olimme stockalla käymässä ja menin käymään vessassa, kun tulin sieltä mies oli nojailemassa ja katselemassa yhtä kaunista kassaneitiä, oli varmasti siinä pitänyt silmäpeliä kun olin veskissä ja keskeytti kun tulin ja lähti kävelemään edeltä autolle. Tämä vaivaa taas ihan hirveästi.

Onko mitään toivoa, ajatuksia?

Minä näen asiassa kaksi puolta, jotka selvästi ovat erilaiset kuin teillä mustasukkaisilla. 1) minusta olisi epätervettä, jos mies sulkisi näkökentästään puolet siihen sattuvista ihmisistä. Sehän olisi paitsi äärimmäisen epäkohteliasta näitä kohtaan, myös aika vaarallista kaikille. 2) minusta on ihan kiva tietää, että mies näkee muita naisia ja tavallaan siis niitä vaihtoehtoja, joista hän on minut valinnut. Mehän olemme valinneet toisemme ja tulemme aina valitsemaan. Haluan, että mieheni on kanssani, koska hän on valinnut minut, ei pelkästän siksi, ettei ole sattunut muutakaan näkemään, vaan nimenomaan siksi, että pitää minusta. Sillä tavalla minäkin hänet olen valinnut - ei ainoa, jonka saisin tai jonka näen, mutta se, jonka haluan. Ja minulle joka kerta kun mies katsoo jotain muuta naista ja tulee sitten taas minun luokseni, se on uusi osoitus siitä, että hän on valinnut ja valitsee minut. Te mustasukkaiset ette ole tainneet valita puolisoanne sen mukaan, mitä olette halunneet, vaan sen mukaan mitä olette saaneet? Vai oletatteko te itse jostain syystä, että ette olisi miehenne ykkösvaihtoehto, jos hän voisi valita ja siksi pitää estää valinnanmahdollisuus? EIkö harmita ylipäätään olla sellaisessa suhteessa, jossa toista pitä estää näkemästä vaihtoehtoja, koska ei voi luottaa, että toinen valitsisi sinut?

Valitettavasti tämä on sairaus missä ei osaa ajatella niinkuin normaali ihminen ajattelee. Ja luultavasti jos naisia jonoon pistettäisiin en olisi mieheni ykkösvaihtoehto, näin ainakin luulisin.

Miten sä voit haluta pitää miehen sellaisessa suhteessa, jossa hän siis ei haluaisi olla? Eikö päinvastoin juuri SE ole nöyryyttävää - ei niinkään se, että mies näkee, katsoo ja joskus jopa ajattelee mutia naisia, mutta valitsee sitten kuitenkin sinut? Jos mä ajattelisin,e ttä en olisi mieheni ykkösvaihtoehto, en suinkaan yrittäisi estää hänetä näkemästä ja katsomasta muita vaihtoehtoja, vaan potkisin samantien pihalle.

Niin kauan kun hän saapuu kotiin ja haluaa olla kanssani olen onnellinen, mutta mitäpä jos ei tulekkaan??

Ks yllä, musta olisi todellakin parempi sitten,e ttä ei enää tulisikaan, jos siltä kerran tuntuisi. TOsin mä uskon, että mies kyllä tulee aina, ollaan hitsauduttu aika tiiviisti yhteen ja sitäpaitsi mä olen aika hyvä.

Ja en minä miestäni köysillä kotona pidä sidottuna tottakai hän liikkuu, mutta nää omat ajatukset pitäs saada kuriin jollakin, kaikkea oon yrittäny, mut mikään ei auta...... Ja miten mieheni voi kärsiä jos ei tiedä asioiden laitaa, siihen haluaisin vastauksen??

En usko, että miehesi ei tiedä asioiden laitaa. EN usko, että voit olla, kuin et olisikaan mustasukkainen. Hän tietää, että kärsit ja olet pahantuulinen ja kiukuttelet etkä koe olevasi onnellinen hänen kanssaan, vaikka hän ei tee mitää nväärin. Hän tajuaa, että pelkäät jotain. Sen takia hänkään ei voi ola täysin onnellinen. Tottakai hän kärsii. Ja teidän parisuhde kärsii myös, kun molemmat ovat tyytymämttömiä ja sitäkin enemmän, kun kumpikan ei oikein tajua edes, mistä toisen tyytymättömyys johtuu.

Jos mä olisin vastaavassa tilanteessa, olisin korkeintaan vähän kiusoitellut miestä ja sillä hyvä.

sua siis yhtään häiritse ajatella, että katsellessaan sitä poviblondia mies on ajatellut millaista olisi panna sitä rintojen väliin ja että se ottaa varmaan hyvin suihin ja vois naiskennella yhtäaikaa sen ja sen viereisen kassaneidin kanssa?

a teidän parisuhde kärsii myös, kun molemmat ovat tyytymämttömiä ja sitäkin enemmän, kun kumpikan ei oikein tajua edes, mistä toisen tyytymättömyys johtuu.

Miesraukka! Se voi varmasti todella huonosti.

a teidän parisuhde kärsii myös, kun molemmat ovat tyytymämttömiä ja sitäkin enemmän, kun kumpikan ei oikein tajua edes, mistä toisen tyytymättömyys johtuu.

Miesraukka! Se voi varmasti todella huonosti.

ottaa tost miehestä ero ettei kärsi, parempi et kärsin minä ja lapset... ei oo kyl koskaan kärsimyksen merkkejä näyttäny....

Eli koko ajan pyöri mielessä, että mitä jos miesystäväni löytääkin toisen paremman, missäköhän se nytkin on, ihan selvästi sillä on meneillään jotain tuon naisen kanssa jne. Vasta kun sitten itse ajauduin suhteeseen jossa toinen osapuoli oli sairaalloisen mustasukkainen, ymmärsin miltä se tuntuu. Jos olin ollut muutaman tunnin ystäväni luona, oli mies saanut päähänsä että petän häntä tai jos jouduin jäämään ylitöihin oli se tietenkin "valhe", oikeasti olin hänen mielestään ollut toisen miehen kanssa. Kaikenlaista syyllistämistä oli ihan arkisissa, jokapäiväisissä tilanteissa. Tajusin että tällainen turha mustasukkaisuus tuntuu oikeasti tosi loukkaavalta. Olin itse yrittänyt olla mukava ja rakastava, mutta aina hän keksi jotain mitä olin muka tehnyt. Yhtään ystävää ei minulla olisi saanut olla tai ainakaan en saanut viettää heidän kanssaan aikaa ilman häntä. Kun sitten jätin hänet, hän uhkasi tappaa itsensä. Ero saatiin onneksi lopulta melko sovussa aikaiseksi.



Toista ei oikeasti voi koko ajan vahtia, on vain opittava luottamaan. Pitää ajatella, miltä toisesta tuntuu ja haluta olla toiselle hyvä. Onnellinen elämä sisältää useimmille meistä myös omaa aikaa, omia harrastuksia, omia ystäviä. Pitää jaksaa myös uskoa, että miehesikin haluaa olla sulle hyvä. Ei tunnu miehestäsi varmasti kivalta, jos koko ajan ajattelet hänestä pahinta. Miltä sinusta itsestäsi tuntuisi jos miehesi olisi koko ajan syyttelemässä sinua ilman syytä?

tai sitten ei ollut.



Voi itku, säälin sinua ap, mutta säälin kyllä enemmän miestäsi.



Itse elän suhteessa, jossa mies on ylimustasukkainen ja on tosi vaikeeta, kun sosiaalisena ihmisenä juttelen about kaikille ja hymyilen myös, ja miehen mielestä aina väärällä tavalla, huoh!

tälläsia asioita me sairaalloisestimustasukkaiset just päässämme kuvittelemme ja mietimme, näin se vaan on :(

a teidän parisuhde kärsii myös, kun molemmat ovat tyytymämttömiä ja sitäkin enemmän, kun kumpikan ei oikein tajua edes, mistä toisen tyytymättömyys johtuu.

Miesraukka! Se voi varmasti todella huonosti.

mun on varmaan sit parempi ottaa tost miehestä ero ettei kärsi, parempi et kärsin minä ja lapset... ei oo kyl koskaan kärsimyksen merkkejä näyttäny....

jos vaan hoitaisit pääsi kuntoon ja lakkaisit syyttelemästä ja epäilemästä miestäsi turhaan niin te voisitte kaikki olla onnellisia. Äläkä niitä lapsia nyt tähän sotke. Kyse on SUN mustasukkaisuudstasi, ei lasten.

lapset kärsii marttyyrivanhemmista ja teillä se olet sinä!

Sun lapsilla on isä ja niin se tulee olemaan aina, halusit tai et

upeita naisia himoiten, mutta kuintekin valitsee sinut ja sinun tulisi olla kiitollinen ja ylpeäkin tästä armollisesta valinnasta. Kyllä moni mies ottaisi sen upean kaunottaren, mutta ei kaikilla riitä rahkeet siihen ja on tyytyminen siihen omaan arkiseen vaimoon. Ei se ole mitään valintaa vaan olosuhteiden pakkoa.

joku (esim näkemäni) mies olisi sängyssä, antaisiko hyvää suuseksiä, panisko takaapäin ymsyms

Jos mä olisin vastaavassa tilanteessa, olisin korkeintaan vähän kiusoitellut miestä ja sillä hyvä.

sua siis yhtään häiritse ajatella, että katsellessaan sitä poviblondia mies on ajatellut millaista olisi panna sitä rintojen väliin ja että se ottaa varmaan hyvin suihin ja vois naiskennella yhtäaikaa sen ja sen viereisen kassaneidin kanssa?

Jos mä olisin vastaavassa tilanteessa, olisin korkeintaan vähän kiusoitellut miestä ja sillä hyvä.

sua siis yhtään häiritse ajatella, että katsellessaan sitä poviblondia mies on ajatellut millaista olisi panna sitä rintojen väliin ja että se ottaa varmaan hyvin suihin ja vois naiskennella yhtäaikaa sen ja sen viereisen kassaneidin kanssa?

Joo, voisihan se häiritä. Siis jos olisi ajatellut JA kertonut sen vielä minulle. Kyllä häiritsisi ihan helvetisti.

Mutta: mistä sä teidät onko mies ajatellut tuollaista? Kysyitkö? Kertoiko niin? No eipä tietenkään. SINÄ kuvittelit ne ajatukset sinne miehen päähän. Riehaannut siis asiasta jota ei ole todennäköisesti edes olemassa. Kannattaa riehaantua vasta kun on oikeasti jotain aihetta, eikä pelkkää oman mielikuvitusen tuotetta.

upeita naisia himoiten, mutta kuintekin valitsee sinut ja sinun tulisi olla kiitollinen ja ylpeäkin tästä armollisesta valinnasta. Kyllä moni mies ottaisi sen upean kaunottaren, mutta ei kaikilla riitä rahkeet siihen ja on tyytyminen siihen omaan arkiseen vaimoon. Ei se ole mitään valintaa vaan olosuhteiden pakkoa.

Mä oon hyvä, mut kannattaa valita. Eikä mieskään ole niin huono, etteikö sen rahkeet riittäisi ihan hyvin.

Joo, voisihan se häiritä. Siis jos olisi ajatellut JA kertonut sen vielä minulle. Kyllä häiritsisi ihan helvetisti.

Mutta: mistä sä teidät onko mies ajatellut tuollaista? Kysyitkö? Kertoiko niin? No eipä tietenkään. SINÄ kuvittelit ne ajatukset sinne miehen päähän. Riehaannut siis asiasta jota ei ole todennäköisesti edes olemassa. Kannattaa riehaantua vasta kun on oikeasti jotain aihetta, eikä pelkkää oman mielikuvitusen tuotetta.

mutta sinun ei- mustasukkaisuutesi perustuu siis vain siihen, että uskottelet itsellesi, ettei mies ajattele seksiä kenenkään muun naisen kuin sinun kanssasi? Tuskinpa kukaan mies tuollaista kysyttäessä myöntäisikään. Mutta kyllä ne kaikki fantasioi muistakin. Toisia tämä ei häiritse mutta minua häiritsee.

muslimimiestä. Ehkä ap:n kannattaisi pakottaa miehensä kotivankeuteen, niin ei pääse silmäilemään muita ihmisiä. Miehen paikka on kotona nyrkin ja hellan välissä.

Te mustasukkaiset ette ole tainneet valita puolisoanne sen mukaan, mitä olette halunneet, vaan sen mukaan mitä olette saaneet? Vai oletatteko te itse jostain syystä, että ette olisi miehenne ykkösvaihtoehto, jos hän voisi valita ja siksi pitää estää valinnanmahdollisuus? EIkö harmita ylipäätään olla sellaisessa suhteessa, jossa toista pitä estää näkemästä vaihtoehtoja, koska ei voi luottaa, että toinen valitsisi sinut?

sairaalloisen mustasukkainen, mutta joissain suhteissa olen ollut mustasukkainen niistä miehen ajatuksista, en siitä, että pelkäisin miehen jättävän minut. Siis minua on ahdistanut ne ajatukset, mitä miehen päässä on liikkunut toisista naisista, että haluaisi panna niitä ja ne on varmaan hyvännäköisiä ilman vaatteita jne.

Mistä tiedät mitä miehen päässä on liikkunut, onko kertonut? Vai olisiko ongelma siinä että kuvittelet itse miehesi ajatukset. Kai sentään ajatukset saa itää ominaan.

Joo, voisihan se häiritä. Siis jos olisi ajatellut JA kertonut sen vielä minulle. Kyllä häiritsisi ihan helvetisti. Mutta: mistä sä teidät onko mies ajatellut tuollaista? Kysyitkö? Kertoiko niin? No eipä tietenkään. SINÄ kuvittelit ne ajatukset sinne miehen päähän. Riehaannut siis asiasta jota ei ole todennäköisesti edes olemassa. Kannattaa riehaantua vasta kun on oikeasti jotain aihetta, eikä pelkkää oman mielikuvitusen tuotetta.

mutta sinun ei- mustasukkaisuutesi perustuu siis vain siihen, että uskottelet itsellesi, ettei mies ajattele seksiä kenenkään muun naisen kuin sinun kanssasi? Tuskinpa kukaan mies tuollaista kysyttäessä myöntäisikään. Mutta kyllä ne kaikki fantasioi muistakin. Toisia tämä ei häiritse mutta minua häiritsee.

ja AJATUSTEN ja TEKOJEN valilla on suuri ero. Etko muka itse fantasoi koskaan? Voin ihan sydameni pohjasta sanoa etta mua ei hairitse ollenkaan se, mita mieheni paassa tapahtuu, kunhan se ei muutu konkreettisiksi teoiksi. Oikeasti, on mahdotonta ymmartaa teidan sairaalloisesti mustasukkaisten maailmaa. Todellakin on hyva asia etta ap on terapiassa.

Olen ihan samaa mieltä siitä, että toista kohtaan ei saa olla uhkaava tai väkivaltainen. Mutta jos joku nainen sanoo, että haluaisi lopettaa elämänsä jos hänen miehensä hänet jättää (tai jotain sinnepäin), ei se käsittääkseni uhkaa tämän miehen henkeä tai terveyttä. Pikemminkin se kertoo vain siitä, että kyseisellä naisella on ongelmia ja hän on hyvin riippuvainen miehestään.