Sairas mustasukkaisuus, paha tilanne

Minä itse en kyylää, mutta naiset kyyläävät minua ja vaimoni on siitä hirmuisen ylpeä.

Myönnän olevani poikkeuksellisen komea ja muutenkin ylväs.

Itseäni ahdistaa muiden ahnaat katseet, onnekseni olen niin ajatuksissani kaiken aikaa etten huomaa näitä himokkaita katseita pakaroillani. Vaimo tosin aina herättää minut pohdinnoiltani, että taas ne katsoo.



Ilmeisesti tälläinen kyylääminen on naisille hyvinkin yleistä. Vaimoni on hyvin tarkka liikenteessä. Minä en niinkään katsele, kun ratkon yhtälöitä.



T: 11cm mies

Ei miehet niinkään tuijottele. Miehen luotainen kyky on metsästäjän kyky. Hän pälyilee alvariinsa mahdollista hyökkäystä ja riistaa.

Ei siihen mahdu naaraiden perien tuijottelu, mikäli näin olisi, menettäisi uros pihvinsä.



Tuo flirttailu ja tuijottelu on tyypillistä naisille. Naiset ovat kautta aikojen katselleet ympärilleen, sillä he ovat olleet tyhjän panttina lerillä lapsien kanssa. Tärkein kyky oli tuijottaa marjoja, niiden väristä näki olivatko marjat syötäviä. Tästä yhteydestä on myös mustasukkaisuus ja tarkkaavaisuus ympäristöä kohtaan. Nykyään tekemättömyys on antanut naisille enemmän aikaa katsella ympärilleen (vahtia) myös mielikuvituksen taso on lisääntynyt. Esim moottoreita tuijottava mies on saattanut tuijottaa etuvalosta heijastuvaa rouvan persettä...

Mihin sitä pitäisi tuijottaa, kun ollaan vaimon kanssa ostoksilla? Kauppakeskuksen tyhjään nurkkaanko?

Ei helvetti miten sairaita akkoja voikaan olla. Pitäisikö vältellä katsekontaktia muihin ihmisiin mustasukkaisen vaimon mieliksi?

Miten mt-ongelmaiselta näyttäisinkään, jos painaisin aina pääni maahan kassalla tai muualla missä niitä "tyttölöitä" näkyisi.



Menkää hoitoon!

up

ja voin rehellisesti sanoa etten ole koskaan yllättänyt katsomasta tai pitämässä silmäpeliä jonkun toisen naisen kanssa. Joo, varmasti sitä joskus tekeekin ja on vielä oikein puhelias, eläväinen luonne, mutta pointti tässä on se että onneks on niin hienotunteinen, ettei tee sitä minun seurassa koska mua se jollain tasolla varmasti vaivaisi.



Itse katson kyllä kans jos näen oikein hyvännäköisen/karismaattisen miehen, mutta niin kyllä katson jos näen oikein kauniin naisenkin vaikka ihan hetero olenkin.

Joo, on eroja ollut, mutta se olen ollut aina minä, joka olen lähtenyt suhteesta. Ja kyllä tiedostan ongelmani, käyn terapiassa ja syön lääkkeitä. Ei se silti tarkoita sitä, etteikö ongelmaa olisi: kamppailen tunteideni kanssa päivittäin ja se on hyvin raskasta. Minulle ja miehelleni ja lapsillemme.



Vaikka tunnustan mustasukkaisuuteni, ei se silti tarkoita että minun pitäisi sietää mitä vain ainoastaan, koska olen mustasukkainen. Ja tällä tarkoitan ettei se edelleenkään kuulu mielestäni normaaliin suhteeseen, että mies katselee himoiten toisia naisia (tai päinvastoin), kun oma puoliso on vieressä. Varsinkaan, jos se loukkaa puolison tunteita.



Ja sinulle yh, joka kirjoitit, että itsemurhalla uhkailu on sairasta ja toivot miehen pääsevän pakoon sellaista naista. Minä en ollut se, joka kirjoitti, että miehen lähtiessä oma elämä tuntuisi loppuvan, mutta ymmärrän kyllä mitä se tarkoittaa. Itse olen monesti miettinyt elämäni lopettamista, koska olen niin väsynyt tähän paskaan omassa päässäni. Ja jos joku kokee, että miehen lähtiessä hänen elämänsä loppuisi ja romahtaisi, niin mikä sinä olet hänen tuntemuksiaan arvostelemaan?



Mistä näitä yksinkertaisia ihmisiä sikiääkin? Luuletteko todellakin, että joku on omasta tahdostaan mustasukkainen tai pakkoneuroottinen tai mitä vain? Että ihminen pystyy noin vain tukahduttamaan persoonallisuutensa häiriöt ja psyykkiset ongelmat? Eiväthän ne silloin mitään häiriöitä tai ongelmia olisikaan, jos ne saisi pois vain olankohautuksella.

Seuraava askel olisi kontrolloida miestensä ajatuksia.

Omia ajatuksiaan eivät osaa kontrolloida.

Kyllä minua naurattaisi, jos oma mieheni kulkisi katse seinässä tai nurkissa aina, kun naisia olisi näkyvillä.

Hyvä kysymys sinällään se mihin se katse sitten pitäisi painaa?

Miksi olet lähtenyt suhteista? ihan vain mielenkiinnosta kysyn.

Muutama ystäväni (miespuolisia) ovat kertoneet omasta mustasukkaisuudestaan ja todenneet myös että mustiksena olo on todella rankkaa ja kuluttavaa myls mustikselle.

Mustasukkaisuus on mielen"häiriö" ja hienoa että haet apua

Olen intensiiviterapiassa mustasukkaisuuden vuoksi, ilmeni vasta nyt 5v huonon suhteen jälkeen aloittaessani uuden ihanan ja todella hyvän suhteen. Kerron esim eilen mitä sattui. Olimme stockalla käymässä ja menin käymään vessassa, kun tulin sieltä mies oli nojailemassa ja katselemassa yhtä kaunista kassaneitiä, oli varmasti siinä pitänyt silmäpeliä kun olin veskissä ja keskeytti kun tulin ja lähti kävelemään edeltä autolle. Tämä vaivaa taas ihan hirveästi. Onko mitään toivoa, ajatuksia?

etta miesraukka on vaan saattanut tuijotella eteensa ajattelematta mitaan erityista, ja ap heti paattelee etta siina pidetaan silmapelia kassaneidin kanssa? Tuli vaan mieleen koska itselleni ei ole 10 vuoden liiton aikana koskaan edes tullut tuollaista tilannetta vastaan (vaikka mies onkin komea ja mukava, ja kaupoissa ollaan kayty enemmankin)?

kyllähän näyttäviä ihmisiä, ylipäätään oli ne miehiä tai naisia, on kiva katsoa.



Mutta rajansa siinäkin mikä on fiksua käytöstä ja mikä ei. Esimerkkinä ystäväni mies joka kommentoi aina vastaantulevia naisia ja oma nainen siinä vieressä. Ja mä vielä näin kuinka tämä satutti mun ystävääni. Kun oltiin ravintolassa neljästään syömässä, oma mieheni ja minä sekä ystävä pariskunta. Pöytämme ohi käveli kaunis nainen niin ystäväni miehen pää kääntyi todella näyttävästi ja kommenttia tuli perään että "olipas tosi hyväperseinen nainen". Oma miehenikin oli vähän nolona siinä, koska selkeesti tämä otti ystävääni päähän. Ja se oli siis ihan jatkuvaa, ei mikään kertaluontoinen juttu. Yllätys yllätys, tämän pariskunnan suhde on nykyään historiaa..



Eli kaikki asiat voi tehdä fiksusti. Kyllähän voit katsoa muitakin ihmistä mutta onko pakko omaa kumppania loukata ja ajatella vaan että onhan mulla oikeus tehdä näin.

Ja todella: paras olisi olla yksin, eikä pilata toisenkin elämää omansa lisäksi.



Minä en katselisi päivääkään mustasukkaista kumppania eikä sellaisia onneksi koskaan ole ollutkaan.



En tiedä kuinka kauan ap on terapiassa jo käynyt mutta ei näytä siltä, että auttaisi.

Aloitin seurustelun ja avoliiton jo aika nuorena ja ekoihin eroihin syynä oli varmaan lähinnä se klassinen erilleen kasvu. Halusimme eri asioita jne. En ollut näissä suhteissa enää lopussa edes mustasukkainen, koska en vaan enää rakastanut. Ja viimeisin ero johtui monesta syystä, alkoholin käytöstä yms, en ala tarkemmin tässä erittelemään.



Mutta varmasti myös mustasukkaisuuteni on vaikuttanut miesvalintoihini eli en ole uskaltanut edes kurottaa kovin korkealle... Paitsi nykyisessä avioliitossani. Koitan nyt tehdä kovasti töitä itseni kanssa, että saan mustikseni pidettyä aisoissa.

peloissaan ja lujaa todella omistavasta, sairaasta, kyttäävästä ja pelottavasta mustasukkaisesta suhteesta. Vaikka olet sairas, olet kuitenkin aikuinen, joka ymmärtää, että toisen elämää on kunnioitettava, eikö?



Mustasukkaisuus pelottaa, ahdistaa ja on väärin olla kenenkään kanssa, jos sillä nujertaa tai yrittää nujertaa toisen.



Aikuinen osaa olla myös yksin. Kenenkään ei tarvitse alistua mustasukkaiseen suhteeseen.



nimim. yh ja lähestymiskielto. Lapsetkaan eivät tule näkemään isäänsä enää ikinä. Piste.

sinäkö olet sitten fiksu aikuinen?? et anna lasten tavata isäänsä, oi ihailtavaa!!

Minä näen asiassa kaksi puolta, jotka selvästi ovat erilaiset kuin teillä mustasukkaisilla.



1) minusta olisi epätervettä, jos mies sulkisi näkökentästään puolet siihen sattuvista ihmisistä. Sehän olisi paitsi äärimmäisen epäkohteliasta näitä kohtaan, myös aika vaarallista kaikille.



2) minusta on ihan kiva tietää, että mies näkee muita naisia ja tavallaan siis niitä vaihtoehtoja, joista hän on minut valinnut. Mehän olemme valinneet toisemme ja tulemme aina valitsemaan. Haluan, että mieheni on kanssani, koska hän on valinnut minut, ei pelkästän siksi, ettei ole sattunut muutakaan näkemään, vaan nimenomaan siksi, että pitää minusta. Sillä tavalla minäkin hänet olen valinnut - ei ainoa, jonka saisin tai jonka näen, mutta se, jonka haluan. Ja minulle joka kerta kun mies katsoo jotain muuta naista ja tulee sitten taas minun luokseni, se on uusi osoitus siitä, että hän on valinnut ja valitsee minut.



Te mustasukkaiset ette ole tainneet valita puolisoanne sen mukaan, mitä olette halunneet, vaan sen mukaan mitä olette saaneet? Vai oletatteko te itse jostain syystä, että ette olisi miehenne ykkösvaihtoehto, jos hän voisi valita ja siksi pitää estää valinnanmahdollisuus? EIkö harmita ylipäätään olla sellaisessa suhteessa, jossa toista pitä estää näkemästä vaihtoehtoja, koska ei voi luottaa, että toinen valitsisi sinut?

muutakin kuin pikku vittuilu. Esimerkiksi pari sairaalareissua sekä äidin ja lasten osalta.



Se alkoi ensin pienestä nipotuksesta, sitten uhkailusta, että tapan sinut tai itseni ja päättyi vakavaan koko perheen pahoinpitelyyn.



Sairaalloinen mustasukkaisuus voi yltyä ahdistavasta painajaiseksi muutamassa vuodessa.



nimim. fiksu yh

sinäkö olet sitten fiksu aikuinen?? et anna lasten tavata isäänsä, oi ihailtavaa!!

KYLLÄ; LÄHESTYMISKIELLON HANKKIMINEN ON FIKSU JA AKUINEN TEKO!. Omistavan ja mustasukkainen on juuri se tyyppi, joka tappaa lapsensa jatketussa itsemurhassa, koska ei tajua, että ne eivät ole osa häntä eivätkä hänen määrättävissään. Mustasukkainen on todela vaaralliseslla tavalla sairas ihminen, joka vaan kuvittelee itse, että hänen sairautensa on "rakkautta". Ei se oikeasti ole. Se on vain itsekeskeisyyttä.

Mä en koskaan (enää) vois elää noin.



Mun mielestä tossa tilanteessa, minkä kuvailit, ei ollut MITÄÄN mistä voit olla mustasukkainen. YHTÄÄN MITÄÄN. Kaikki mitä "tapahtui", tapahtui vaan sun päässä. Näit siis, että mies nojaili tiskiin. Vieressä oli nainen. Haloooo! Sun päässä ja omassa mielikuvituksessa tämä meni muiden naisten kanssa silmäpelin harrastamiseksi (mikä nyt sinänsä on tahditonta, mutta kuitenkin täysin viatonta).



Hyvä, että olet terapiassa, sitoudu siihen ja toivottavasti saat siitä avun ennenkuin mustasukkaisuus (=vainoharhaisuus) tuhoaa sun suhteesi/ tulevat suhteesi.



Olin pitkään suhteessa sairaalloisesti mustasukkaisen miehen kanssa ja tiedän miten sairasta se voi olla. Myös aivan kauheaa sille toiselle osapuolelle.

Minä näen asiassa kaksi puolta, jotka selvästi ovat erilaiset kuin teillä mustasukkaisilla. 1) minusta olisi epätervettä, jos mies sulkisi näkökentästään puolet siihen sattuvista ihmisistä. Sehän olisi paitsi äärimmäisen epäkohteliasta näitä kohtaan, myös aika vaarallista kaikille. 2) minusta on ihan kiva tietää, että mies näkee muita naisia ja tavallaan siis niitä vaihtoehtoja, joista hän on minut valinnut. Mehän olemme valinneet toisemme ja tulemme aina valitsemaan. Haluan, että mieheni on kanssani, koska hän on valinnut minut, ei pelkästän siksi, ettei ole sattunut muutakaan näkemään, vaan nimenomaan siksi, että pitää minusta. Sillä tavalla minäkin hänet olen valinnut - ei ainoa, jonka saisin tai jonka näen, mutta se, jonka haluan. Ja minulle joka kerta kun mies katsoo jotain muuta naista ja tulee sitten taas minun luokseni, se on uusi osoitus siitä, että hän on valinnut ja valitsee minut. Te mustasukkaiset ette ole tainneet valita puolisoanne sen mukaan, mitä olette halunneet, vaan sen mukaan mitä olette saaneet? Vai oletatteko te itse jostain syystä, että ette olisi miehenne ykkösvaihtoehto, jos hän voisi valita ja siksi pitää estää valinnanmahdollisuus? EIkö harmita ylipäätään olla sellaisessa suhteessa, jossa toista pitä estää näkemästä vaihtoehtoja, koska ei voi luottaa, että toinen valitsisi sinut?

Valitettavasti tämä on sairaus missä ei osaa ajatella niinkuin normaali ihminen ajattelee. Ja luultavasti jos naisia jonoon pistettäisiin en olisi mieheni ykkösvaihtoehto, näin ainakin luulisin. Niin kauan kun hän saapuu kotiin ja haluaa olla kanssani olen onnellinen, mutta mitäpä jos ei tulekkaan?? Ja en minä miestäni köysillä kotona pidä sidottuna tottakai hän liikkuu, mutta nää omat ajatukset pitäs saada kuriin jollakin, kaikkea oon yrittäny, mut mikään ei auta...... Ja miten mieheni voi kärsiä jos ei tiedä asioiden laitaa, siihen haluaisin vastauksen??

Te mustasukkaiset ette ole tainneet valita puolisoanne sen mukaan, mitä olette halunneet, vaan sen mukaan mitä olette saaneet? Vai oletatteko te itse jostain syystä, että ette olisi miehenne ykkösvaihtoehto, jos hän voisi valita ja siksi pitää estää valinnanmahdollisuus? EIkö harmita ylipäätään olla sellaisessa suhteessa, jossa toista pitä estää näkemästä vaihtoehtoja, koska ei voi luottaa, että toinen valitsisi sinut?

sairaalloisen mustasukkainen, mutta joissain suhteissa olen ollut mustasukkainen niistä miehen ajatuksista, en siitä, että pelkäisin miehen jättävän minut. Siis minua on ahdistanut ne ajatukset, mitä miehen päässä on liikkunut toisista naisista, että haluaisi panna niitä ja ne on varmaan hyvännäköisiä ilman vaatteita jne.